Vihreät (sit.)
58
Nainen
Jyväskylä
40630, Kypärämäki
Keski-Suomen hyvinvointialue
sairaanhoitaja, YTM
Ylempi korkea-aste
aluevaltuutettu
Ehdokkaalla on voimakkaimmat mielipiteet arvoista kansallismielinen - kansainvälinen-akselilla.
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Jos valittavana on lähiterveysaseman säilyttäminen tai palveluiden keskittäminen isompaan yksikköön, keskittäminen on parempi vaihtoehto.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Mielenterveyspalveluihin pitää laittaa lisää rahaa, vaikka se olisi pois muualta.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Pelastustoimen budjetti on turvattava leikkauksilta, vaikka se tarkoittaisi sote-palveluiden rahoituksen vähentämistä.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Rahaa ja työntekijöitä pitää siirtää sairaaloista enemmän perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä on saatava jyrkkä raja-aita pois. Lähetekäytännöt ovat turhaan työllistäviä ja palveluun pääsy pitkittyy, kun erikoissairaanhoidossa (etenkin psykiatrialla) perehdytään vain papereihin ja vaaditaan potilailta kategoristen ehtojen täyttymistä. Perusterveydenhuollossa kannetaan vastuuta potilaan kokonaisuudesta, mutta edellytyksiä siihen ei anneta. Erikoissairaanhoito toteuttaa kapeasti oman erikoisalansa tutkimukset ja toimenpiteet. Konsultaatioita tulisi saada joustavasti käyttöön ja tasavertaista vuorovaikutusta pth:n ja esh:n välille.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi.
Lastensuojelusta on tullut mahdollisimman hyvään taloudelliseen voittoon tähtäävää liiketoimintaa, kun tavoitteen pitäisi olla aivan muuta.
Vanhustenhuollossa täytyy suosia kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista ympärivuorokautisen hoivan sijaan, jotta kustannusten nousua saadaan hillittyä.
Ei tietenkään niin, että ihmiset ovat tosiasiassa heitteillä eli eivät oikeasti pärjää näillä tukimuodoilla, vaan ovat lähinnä säilössä ja kuntouttavat / fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ylläpitävät toimet jäävät tekemättä.
Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi.
En kannata, jos tavoite on hoitoalan palkkatason pudottaminen. Kannatan, jos tavoitteena on sotealan henkilöstön riittävyys, kun otetaan huomioon nuorten ikäluokkien merkittävä pieneneminen.
Hyvinvointialueita on liikaa, joten niitä pitää yhdistää.
Arvelen, että tämä on vääjäämätön kehitys. Jos alueilla painitaan samojen ongelmien kanssa, en näe hyötyä siinä että parikymmentä aluetta keksii samoja pyöriä yhtä aikaa kukin omilla johtamis- ja kehittämisresursseillaan. Tärkeintä asiantuntijatyössä kuitenkin ovat selkeät päämäärät, osaava henkilöstö ja erinomaisella tasolla oleva lähijohtaminen sekä palveluja tarvitsevien saaman hyödyn jatkuva seuraaminen ja arviointi yhdessä. Lisäksi tarvitaan hyvä yhteistyö alueen järjestösektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kaupunkialueilla on omat haasteensa ja maaseutualueilla omansa, olipa kyse mistä hyvinvointialueesta tahansa.
Eduskunnan pitää karsia hyvinvointialueiden tehtäviä, jotta kaikkein tärkeimpiin palveluihin on varaa.
En ole hahmottanut, millaisia 'turhia' palveluja olisi tarjolla, vaikka tätäkin asiaa on kammattu vaikka millä hankkeilla vuosien myötä.
Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden.
En usko, että hyvinvointialueiden verotusoikeus tuottaisi hyvän lopputuloksen, sen enempää kustannuskehityksen kuin palvelutasopäätöstenkään suhteen. Valtion pitäisi kuitenkin kompensoida joidenkin hv-alueiden heikompaa veronkantokykyä.
Ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanotot on palautettava paikallisiksi.
Toiminnan on perustuttava avun saamisen tasavertaisuuteen asuinpaikasta riippumatta. Etäisyyksistä ja etäpalvelumahdollisuuksista sekä henkilöstön saatavuudestakin riippuu, onko mahdollista tarjota laajasti fyysisiä kiirevastaanottoja ja tietysti on otettava huomioon, että niukkuudessa ei kannata pitää näitä vastaanottoja muodon vuoksi auki, jos palvelujen tarve hoituu lähes riskittömästi jollakin muulla tavalla.
Keski-Suomen hyvinvointialueen on varmistettava, että ikäihmisen palvelupaikka löytyy hänen omasta kunnastaan.
Ehdottomasti silloin, kun ikäihmisellä on läheisiä, joiden aktiivista osallistumista hänen elämäänsä ja toimintakykynsä ylläpitämiseen mahdollistaa samalla paikkakunnalla asuminen ja kun ikäihmiselle itselleen on merkitystä lähiympäristön tuttuudella. Joskus tarpeet taas ovat sensuuntaisia, että nykyisestä kotikunnasta muutto onkin mielekästä - joku voi haluta takaisin vaikkapa syntymäkotikuntaansa.
Sairaala Novan ruuhkautumisen välttämiseksi erikoissairaanhoitoa tulee hajauttaa muualle maakuntaan.
Joitakin tutkimuksia voidaan kyllä tehdä muuallakin. Kalliita laitteistoja kannattaa kuitenkin käyttää maksimaalisesti, ei hankkia vajaakäytölle. Konsultaatiot ja etätoiminta ovat tehokkaita tukimuotoja, niille on varattava aikaa ja kehitettävä edelleen käytänteitä. Kirurgian puolella maakunnassa on toiminut myös osin julkisomisteinen Jokilaakson sairaala Jämsässä. Varautumiskapasiteetin kannalta olisi hyvä, jos kaikki operatiivinen toiminta ei ole vain Novan varassa. Suurin ongelma lienee edelleen henkilöstön saatavuus, jotta kalliit tilat ja laitteet olisivat käytössä niin, ettei hoitojonoja pääse syntymään ja säädettyihin hoitotakuuaikoihin tai niiden alittamiseen pystytään.
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Heikossa asemassa olevien ajaminen suurempaan ahdinkoon on aina huono vaihtoehto. Työn verotusta ei tule nostaa, vaan lisärahoitusta on haettava haitallista kulutusta ja yhteiskunnalle haittoja tuottavia toimijoita verottamalla sekä turhien yritystukien poistamisella. Ennaltaestävään toimintaan tulee olla selkeät systeemit ja hyvä osaamistaso, ja se vaatii julkisen, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistä vastuunottoa kaikessa toiminnassa. Jokaisen palveluja tarjoavan tahon olisi myös hyvä kurkotella hieman yli oman tehtävänsä, jotta ei syntyisi lisää korjaavien palvelujen tarvetta väliinputoamisten vuoksi. Hyvinvointialueen tulee myös tukea yhteisöllisyyttä yhdessä kuntien kanssa ja eri tavoin edistää ihmisten kykyä vahvistaa omaa hyvinvointiaan ja minäpystyvyyttään.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Lahjakkaita ja ahkeria ihmisiähän on vaikka missä, arvostukset vain vaihtelevat ja samoin kotitaustat, joista ponnistetaan maailmalle. Valitettavaa on, että eniten inhimillistä vahvuutta ja kiinnostusta vaativia tehtäviä ei juuri julkisesti arvosteta, eikä tehtäviä, jotka pitävät yhteiskunnan toimivana ja ympäristön terveenä ja puhtaana. Maailman suurituloisimmista ei tällä hetkellä voi kovin arvostavasti puhua, mitä tulee heidän etiikkaansa ja viisauteensa. Mitä enemmän tienaat, sitä vähemmän helposti ymmärrät muiden vaikeuksia ja alat nähdä itsesi ja oman elämäntyylisi yleisenä mittana. Toki tästä on paljon myös poikkeuksia.
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Ainakin alkoholin kotiinkuljetusten ja rahapelien vapauttamisen suhteen on menossa riskialtis ihmiskoe, eikä taustalla tietenkään ole muuta kuin ajatus siitä, että toisilla tulee olla etuoikeus rikastua, vaikka se tuottaakin yhteiskunnassa kärsimystä ja lisää palveluiden tarvetta. Markkinatalous on ihan hyvä asia, mutta on sitä myös osattava suitsia tällaisessa maassa, missä yhteiskunnalle lankeaa iso lasku yksityisten voittojen takia.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Joillekin saattaa olla, mutta suurimmalle osalle ei. Riippuu paljolti etuudesta, asumismuodosta ja elinkustannuksista, terveydentilasta, palvelujen tarpeesta sekä elatusvelvoitteista. Ainakin se vaatisi hyvää terveyttä, todella loistavia kykyjä luopua kaikista tavoitteista ja vaatimuksista ja pystyä hyvin kurinalaiseen elämään, jossa ei mässäillä eikä liikoja rahanmenoja sallita.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Onhan erilaisuus myös rikkautta.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Niistä on niin monta tulkintaa, että käyttelykin on joko hyvästä tai sitten pahasta, jälkimmäistä silloin kun vanhakantainen raamatulla päähänpaukuttelu ja tuomitsevuus on vauhdissa.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Joillekin tahoille tämä näyttää olevan vaikeaa.
Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Hyvä jossain määrin näihinkin pystyä, mutta eivät ole tärkeimmät. Tärkeämpää on osata arvostaa itseään, muita eläviä olentoja ja ympäristöä ja tämän näkyminen toimintana.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Arvonsa tunteva toteuttaa niitä muiden tekemisistä riippumatta. Olemme aika kuluttavaista sakkia ja tuotamme päästöjä myös maamme ulkopuolelle, mikä usein unohtuu, kun keskitytään kylmään ilmastoon, asuntojen lämmitykseen ja pitkiin etäisyyksiin. Päästöjen vähentäminen ei tarkoita kurjuuteen ajautumista vaan oman vastuunkantoa.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Sitä voi tehdä monella tavalla ja globalisoituneessa maailmassa on keskinäisriippuvuudet myös ymmärrettävä, kun ajetaan oman maan etua. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pieni talousalue vanhenevine väestöineen ja jyrkkine konservatiivisine arvoineen on lopulta kuin keskonen ilman happikaappia.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Monimuotoista ja toimivaa luontoa on vaikea uudelleen luoda, jos ekosysteemit tuhotaan. Nykyihmisellä koneälyineen täytyy jo olla kekseliäisyyttä ja kykyä synnyttää riittävä taloudellinen toimeliaisuus ympäristöä kunnioittaen.
Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
Ehdokas ei ole vastannut tähän kysymykseen.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.