Pia Sillanpää

Kyllä! Tämän palvelun voi tuottaa myös liikkuvana palveluna ja on tärkeää, että huolehditaan maakunnan yhdenvertaisista palveluista.

Tärkeintä ei ole vuorokaudet vaan se, että ihmiset pääsevät hoitoon oikeassa ajassa. Hoidontarpeen arvioijat määrittelevät sen, tarvitseeko ihminen hoitoa päivän, viikon vai kuukauden sisällä. Hyvinvointialueella on tietenkin oma halu hoitaa asukkaiden terveysongelmat mahdollsimman varhaisessa vaiheessa, jotta vaivat eivät pahene siihen pisteeseen, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, joka on kalliimpaa. Jos hoitotakuu on liian kireä, se kasvattaa herkästi vuokralääkärikuluja.

Osa hyvinvointialueista ei ole kykeneväisiä tekeämään näitä vaikeita päätöksiä, tästä on esimerkkejä. Pääsääntöisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvinvointialueiden pitäisi saada tehdä itse omat päätöksensä palveluverkosta.

Hyvä idea varsinkin tiettyjen palveluiden osalta.

Tietyissä palveluissa tämä on perusteltua. Kuten hedelmöityshoidot, gynekologikäynnit ja fysioterapiakäynnit.

Lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuus, joten tästä näkökulmasta ajateltuna on perusteltua, että he pääsevät palveluiden piiriin nopeammin. On silti tärkeää, että kaikki pääsisivät näihin palveluihin ilman viivettä, jotta ongelmat eivät pahene jonottaessa liian pitkään.

Neuvolapalvelut pitää järjestää lähipalveluna, mutta tämä voidaan hoitaa esim. liikkuvana palveluna. Jos kunnassa syntyy 2 lasta kuukaudessa on järkevämpi järjestää neuvolapalvelu liikkuvana, kuin kiinteällä yksiköllä kunnassa.

On huolehdittava siitä, että koululaiset käyvät yleensäkin heille järjestetyissä hammastarkistuksissa. Viime vuosina osa lapsista ei ole tarkastuksissa käynyt, koska vanhemmilla on ollut haasteita syystä tai toisesta lapsi sinne viedä. Kannatan lasten hammastarkistuksissa sitä, että ne järjestettäisiin kouluilla liikkuvien yksiköiden turvin, varsinkin maakunnissa. Lasten hampaiden terveys on tärkeää, jotta vältytään liitännäissairauksilta.

Tiputtaisin ikärajaa alemmaksi. Meillä on tässä maassa valtava ongelma syntyvyyden suhteen ja mielestäni on ongelmallista, että ikäänkuin suosimme sitä, että naiset raskautuisivat vasta 25 ikävuoden jälkeen. Hedelmällisyys on parhaimmmalla tasolla 20-30 vuotiaana, jonka jälkeen se alkaa heikkenemään. Ilmaisen ehkäisyn hyviä puolia on tietenkin ehkäistä ei toivottuja raskauksia, mutta tällä hetkellä näen heikon syntyvyyden suurempana ongelmana.

Hyvinvointialueiden on järjestettävä iäkkäille heille määrätyt palvelut. Iäkkäiden hoidossa täytyy tarjota monipuolisia ratkaisuja kuten kuntouttavaa päivätoimintaa, laadukasta kotihoitoa, yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista. Iäkkään palveluissa on huomioitava hänen omat ja läheistensä toiveet ja tärkeimpänä se, että vanhus kokee turvallisuudentunnetta missä ikinä hänen hoitonsa järjestetään. Omaishoitajien tärkeää työtä on tuettava riittävillä resursseilla.

Niissä yksiköissä missä hoidettavien kunto vaatii 0.7 mitoitusta on näin oltava. Niissä yksiköissä, missä hoidettavien kunto on ”parempi” riittää 0.6 mitoitus. Ja näin se on laissa myös säädetty.

Se kannattaako tätä järjestelmää jatkaa tulevaisuudessa, selviää tämän kokeilun jälkeen.

On erityisen kummallista, että vangeillakin on tässä maassa paremmat oikeudet kuin meidän vanhuksilla.

Suomessa on tällä hetkellä työttömiä hoitajia ja hoitajia jotka ovat hakeutuneet töihin muille aloille. Nämä hoitajat pitää palkata ensin ja alalta poistuneet hoitajat pitää houkutella takaisin alalle paremmilla palkoilla ja paremmilla työehdoilla. Mikäli ulkomailta tulee Suomeen työvoimaa, on varmistettava erinomainen suomenkielen taito.

Kyllä! Ja sanoisin, että suomea on jokaisen osattava joka potilaita hoitaa tässä maassa. Ruotsinkielen taito on tärkeää ruotsinkielisillä alueilla.

Tämän toteuttamista voisi alkaa selvittämään.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Voisi olla toimiva idea.

Turhan kova vaatimus. Keikkalaisiksi voi palkata esim. sopimuspalokuntalaisia. Jokaisessa työvuorossa täytyy silti varmista pätevyys.

Uusia veroinstrumentteja ei tarvita.Maksamme aivan riittävästi veroja tässä maassa jo nyt.

Kustannuskehitys hyvinvointialueilla pitää saada kuriin tai mitkään verorahat eivät tule riittämään tulevaisuudessa. Kansalaisten tulisi myös alkaa kantamaan itse suurempaa vastuusta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimalla riittävästä liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta.

Lihavuuslääkkeisiin on liitetty merkittäviä haittavaikutuksia ja mielestäni niiden vaikuttavuudesta pitkällä tähtäimellä ei ole riitävästi tietoa. Yksilö voi myös laihduttaa muuttamalla elintapojaan.

Maailmalla kehitetään vauhdilla uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja eri sairauksiin. Yhteisten verorahojamme käytön tulee pohjautua vaikuttaviin hoitoihin, koska kaikkeen ei riitä rahat. Potilaiden hoidossa tulee priorisoida vaikuttavuutta ja yksilön ennustetta.

Johtajia pitää olla riittävästi, mutta ei yhtään ylimääräistä.

Jokainen kansanedustaja arvioi itse mihin hänen resurssit riittävät. Yleisesti olen sitä mieltä, että yhdenkään päättäjän ei pidä istua kolmella tasolla (kunnanvaltuusto, aluevaltuusto, eduskunta)

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Olen sitä mieltä, että nykyiselle systeemille pitää antaa vielä aikaa. Hallintorakennetta ja aluevaltuustojen kokoa on kuitenkin syytä arvioida kriittisesti.

Palvelut pitää järjestää järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla niin, että kaikki maakunnan asukkaat kokevat saavansa hyvää hoitoa. Tietyt palvelut on järkevää keskittää Kokkolaan. Digipalveluiden ja liikkuvien palveluiden avulla turvataan koko maakunnan asukkaiden yhdenvertaiset palvelut.

Palkkakustannusten nousuun täytyy suhtautua kriittisesti. Lääkäreitä pitää houkutella myös muilla keinoin kuin korkeammalla palkalla.

Oman hyvinvointialueemme säilyttäminen on prioriteettini tällä hetkellä.