Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan, siviilikohteiden pommittaminen ja yleinen arvaamattomuus edellyttää länsimailta yhtenäistä linjaa, Venäjän pyrkiessä painostamaan ja vaikuttamaan lännen toimiin. Toimimattomuuden hinta saattaa pahimmillaan olla katastrofaalinen erityisesti meille rajanaapureille. Suomessa elinkeinoelämän keskusliitto koordinoi elinkeinoelämän ja valtionhallinnon yhteistyötä jälleenrakentamiseen osallistumisessa. Suomalaisille se tarkoittaa suoran tuen antamisen lisäksi myös mahdollisuuksia viedä osaamista, teknologiaa ja suomalaisia tuotteita ja yrityksiä Euroopan markkinoille. Jälleenrakentamisessa yhdistyvät solidaarisuus ja liiketoiminta. Vaikea ajatella tilannetta, jossa joku maa ei tähän haluaisi osallistua.

Naton suositus on 2 % bruttokansantuotteesta. Vuonna 2021 Suomen puolustusbudjetti oli kansainvälisen käytännön mukaan laskettuna 2,1 % BKT:sta. Vuonna 2022 se nousi 2,2 prosenttiin. Asiantuntijoiden mukaan Suomen puolustusbudjettia tulisi kasvattaa merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Pidän tällä hetkellä Naton tavoitetasoa asianmukaisena. Puolustusbudjettia voidaan hetkellisesti jopa nostaa, jotta tarpeellinen kalusto ja koulutus saadaan järjestettyä. Naton tavoitetta voidaan tulevaisuudessa arvioida Suomen edun ja maailmantilanteen valossa uudelleen.

Korkeatasoinen koulutus on avain kansalliseen ja kansainväliseen menestykseen. Opettajat ja rehtorit vaativat selkeyttä oppilasmäärään ja alueelliset erot resursseissa huolestuttavat. Kouluissa on jopa yli 30 oppilaan luokkia OAJ:n suosituksen ollessa 20. Suuret ryhmät eivät edesauta opettajien saamista alalle, pysyvyyttä alalla saati lasten yksilöllistä oppimista. Meidän tulee nykyistä paremmin tarkastella oppilaiden yksilöllisiä tarpeita ja mahdollistaa erityinen tuki ja kannustava oppimisympäristö. Erityisesti neuropsykiatristen haasteiden kanssa painivat oppilaat kärsivät suurten luokkien hälystä, joka pahimmillaan johtaa häiriökäytökseen. Tässä väärin resursoidussa inkluusiossa häviävät kaikki. Jokainen lapsi ansaitsee oppimisrauhan sekä hyvän koulutuksen turvallisessa ympäristössä.

Nykyisin huumeita käytetään mm. päihdekuntoutukseen keskittyvissä asuntoloissa, puistoissa ja yleisissä käymälöissä. Huumeiden levittäytyminen ympäri asuinalueita ei ole suotavaa. Asuntoloissa tapahtuva käyttö ei myöskään mahdollista riippuvuudesta parantumista. Syntyy levottomuutta ja rikollisuutta. Kannatan tarkoin ehdoin toteutettuja käyttöhuoneita samalla, kun pyrkisin samaan asuntolat päihteettömiksi. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat eivät poistu silmiä sulkemalla, ne pitää ratkaista.


Sote-uudistuksen tavoitteena oli tehdä säästöjä turvaten tasa-arvoiset palvelut jokaiselle. Poliittiset pyrkimykset ohittivat kuitenkin asiantuntijalausunnot. Nykyinen malli tuo miljardien lisäkulut turvaten tasa-arvoisuuden sijaan parhaimmillaan minimipalvelut. Tällä hetkellä kustannuksille ei ole määritelty kattoa. Asiantuntijoiden mukaan selkeä budjettiraami ohjaisi hyvinvointialueiden kehitystä siihen suuntaan, mihin alun perin pyrittiin. Terveytemme on tärkeintä, joten pidän lisärahoituksen myöntämistä pakollisena lyhytaikaisena ratkaisuna. Hyvinvointialueiden toimintaa pitää selkeyttää ja parantaa kehittämällä ja tehostamalla jo toimivaksi osoittautuneita ratkaisuja.

Nuorisorikollisuutta kitketään parhaiten ennaltaehkäisevällä työllä ja etenkin syrjäytymistä ehkäisemällä. Mahdollisen rikollisen toiminnan alkaessa nuorten kohdalla on erityisen tärkeää, että rikoksesta joutuu vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Poliisin ja oikeuslaitoksen työ tulee nuorten rikoksentekijöiden kohdalla olla nopeaa ja sujuvaa. Rangaistusten koventaminen tulee kyseeseen tilanteissa, joissa suojataan yhteiskunnan ja siellä elävien ihmisten elämää. Etenkin jengirikollisuus, raiskaukset ja henkeen tai terveyteen kohdistuvat rikokset vaativat rangaistusten koventamista. Nuorten kohdalla rangaistuksiin on erityisen tärkeä linkittää vahva kuntouttava toiminta, jotta he pääsevät sopeutumaan yhteiskuntaamme.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee uudistaa ja porrastaa, mutta mieluiten myös nousu- ja laskusuhdanteet huomioiden. Laskusuhdanteessa yksityisen henkilön kulutuksen leikkaaminen hidastaa talouden toipumista, samalla kun se saattaa aiheuttaa kohtuuttoman vaikean taloudellisen tilanteen työttömälle, jolle työtä ei yksinkertaisesti löydy.

Yritykset luovat hyvinvointia ja tarvitsevat monenlaisia osaajia. Nyt työlupaa saattaa joutua odottamaan 4 kuukauden sijaan jopa vuoden. Työperäistä maahanmuuttoa täytyy sujuvoittaa lupakäytäntöjen ja byrokratian osalta elinkeinoelämää palveleviksi. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä yritysten kanssa yhteisten tavoitteiden eteen. Tärkeää on myös pystyä pitämään Suomessa kouluttautuneet erityisosaajat Suomessa. Samaan aikaan meidän on pidettävä huolta, että suomalaisilla työttömillä on hyvät mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja työllistyä.

Taloustieteessä käytetään ilmaisua fiscal space kuvaamaan julkisen talouden liikkumavaraa ilman, että uhkana on hallitsematon velkaantumiskehitys. Liikkumavara on nyt käytetty. Sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä, jottei seuraava kriisi tuhoa Suomen taloutta ja pakota vielä järeämpiin toimiin. Sen sijaan se, miten leikkauksia tehdään ja miten ne kohdistuvat eri väestöryhmiin tulee olemaan seuraavan hallituksen tärkein tehtävä. Leikkaukset tulee ratkaista siten, etteivät ne osu kohtuuttoman paljon heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa oleviin kansalaisiimme.

Työn verotusta ei voida kiristää, mieluummin alentaa. Inflaatio on kurittanut ihmisten ostovoimaa jo paljon. Lisätulot siirtyisivätkin ainakin osittain suoraan takaisin kulutukseen taloutta piristämään. Lisäämme työllisyyttä siirtämällä verotuksen painopistettä työllisyyttä ja yrittäjyyttä syövistä veroista erilaisiin haittaveroihin. Laajempi työllisyys mahdollistaa myös tuloverojen alennuksia. Verotuksen kiristämisen ja julkisten palvelujen leikkaamisen vastakkainasettelu on vanhanaikaista. On löydettävä uudenlaista näkemystä ja ratkaisuja hyvinvointivaltiomme menestymiseen, jossa näen avaintekijänä rakenteiden uudistamisen panostamalla kannattavaan työntekoon ja yrittäjyyteen.

Energiakriisin jatkuessa pitää tukimallia kehittää siten, että tuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti.

Metsät ovat maamme ainutlaatuinen luonnonvara ja niillä on valtava luonto-, ilmasto- ja talousarvo. Talousmetsää on n. 86% metsäpinta-alasta ja niistä hakataan vuosittain n. 1,5%. Suomalainen metsä ansaitsee suunnitelman, jossa sitä kunnioitetaan. Hakkuissa tulee avohakkuiden sijaan suosia jatkuvaa kasvatusta, jolloin metsän monimuotoisuus säilyy ja tuotot etenkin pidemmällä aikavälillä tuntuvasti nousevat. Lisäksi Suomen tulee panostaa korkean jalostusasteen tuotteisiin. Puukuiduilla pystytään jo nyt korvaamaan muovin ja kankaan kaltaisia tuotteita ja kehitys etenee huimin harppauksin.

Ilmastonmuutos ei ole poistumassa. Suomessa kehitetyt ratkaisut ja teknologiat ovat tulevaisuuden vientivaltteja. Ympäristö- ja luontoarvoista ei tarvitse joustaa, kun rakennamme vastuullista yhteiskuntaa johdonmukaisesti ympäristölle kestävällä tavalla. Meidän tulee reagoida nopeasti alati muuttuvaan maailmantilanteeseen. Ratkaisut vaativat uutta näkemystä ja rohkeutta hyödyntää uusimpia tutkimustietoja sekä kehittyviä innovaatioita tavoitteiden varmistamiseksi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista tarhausta. Suomessa turkistarhoja puolustellaan työllisyydellä, merkittävillä verotuotoilla ja vientituloilla. Alan nykyisiä talousvaikutuksia on kuitenkin röyhkeästi liioiteltu väärin luvuin. Euroopassa parikymmentä maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain. Suomi kuuluu yhä vähenevissä määrin olevien turkismaiden joukkoon.

Vanhanaikaisen vastakkainasettelun aika on ohi. Nykyisellään Suomessa on palveluviidakko, jota on varaa virtaviivaistaa. Ensisijaisesti tekisin säästöjä selkeyttämällä palveluyhteiskunnan rakenteita. Suomen korkea veroaste on uhkana taloudelliselle toimeliaisuudelle. Verojen korotukset vähentävät työllisyyttä ja syövät ostovoimaa. Vahva julkinen talous vaatii laajan työllisyyspohjan, jota ei veronkorotuksilla saavuteta.

Ahkeruutta ei monella alalla mitata palkan suuruudella. Samalla toimeliaisuus ja esimerkiksi riskinotto yrittäjäksi lähtemällä tulee palkita onnistumisten myötä.

Valtio voi puuttua markkinoiden vastuullisuuteen ja toimintaan sääntelyllä, verotuksella tai omalla tuotannolla. Sääntelyä tulee selkeyttää. Oman tuotannon kohdalla muun, kuin perusinfran turvaaminen luo epäreiluja markkinoita, kun kilpailua ei sallita. Verotuksen kautta valtion tulee ensisijaisesti tukea innovaatioita ja saattaa uusia ympäristöystävällisiä tuotteita markkinoille.

Suomessa on mahdollista elää sosiaaliturvan varassa mutta en usko, että se on yhdenkään terveen ja työkykyisen kansalaisen toive. Sosiaaliturvaa tuleekin kehittää etenkin siten, että työnteko on jokaiselle kannattavaa. Jos esimerkiksi yrittäjä pystyy työllistämään työttömän kahtena päivänä viikossa on kohtuutonta, että työntekijän kuukausittaiset tulot jäävät samalle tasolle kuin jatkamalla kokopäiväistä työttömyyttä. Sama koskee tilannetta, jossa työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön leikaten lisätulot pahimmillaan kokonaan pois ansiotuloveron noustessa ja tukien laskiessa. On myös tärkeää, etteivät työttömyysjaksot veny liian pitkiksi, sillä työllistyminen muuttuu aina vaikeammaksi mitä pidempään työttömyys on jatkunut. Uhkana on myös syrjäytyminen työelämästä kokonaan.

Julkinen omistus on tärkeää, jotta voimme turvata kaikille toimivan infrastruktuurin. Esimerkiksi sähköverkkojen myynti Carunalle oli virhe. Sen sijaan toiminnat, joissa voidaan kilpailulla saavuttaa hinta-, teknologia- tai laatuparannuksia ei tulisi pitää kilpailun ulkopuolella. Ei ole perusteltua, että kaupungit pienin osuuksin omistavat Sarastian kaltaisia yrityksiä ja lukitsevat siten teknologisen kehityksen ja kilpailutuksen. Näin monilta suomalaisilta yrityksiltä viedään mahdollisuus kasvaa menestyviksi vientiyrityksiksi.

Maailma muuttuu koko ajan monimuotoisemmaksi digitalisaation ja ihmisten liikkumisen vuoksi. Maahanmuuttajien tulee päästä rakentamaan Suomea ja menestymään omilla aloillaan. Meidän on samalla rehellisesti tunnistettava haasteet, vältettävä muiden maiden tekemät virheet ja panostettava maahanmuuttajien sopeuttamiseen. Lisäksi meidän on aina tiukasti reagoitava vakavien rikosten tekijöihin. He estävät myönteisen kehitysen ja muokkaavat asenneilmastoa kielteiseksi Suomessa.

Hyvä arvopohja toimii ankkurina kaikelle päätöksenteolle. Yksittäisen uskonnon tai muun ideologian arvot eivät kuitenkaan voi ohjata poliittista päätöksentekoa. Yhteiskunnassamme tulee kuitenkin aina olla tilaa arvokeskustelulle.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lapset tarvitsevat selkeitä rajoja, läsnäoloa, hyväksyntää ja kannustusta. Kova kuri sen sijaan tutkitusti aiheuttaa lapselle lähinnä pelkoa ja ahdistusta.

Suomi ei yksin pysty maapalloa pelastamaan. Meidän täytyy kuitenkin hyvän koulutustason ja teknologian maana toimia suunnannäyttäjänä siten, että hoidamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa yhteistyössä muiden arvoihimme ja tavoitteisiin sitoutuneiden maiden kanssa.

Suomen kansan hyvinvointi ja menestyminen on meidän kaikkien etu, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Ympäristö- ja luontoarvoista ei tarvitse joustaa, kun rakennamme vastuullista yhteiskuntaa johdonmukaisesti ja luomme uusia työpaikkoja ympäristölle kestävällä tavalla. Ympäristö tulee aina asettaa etusijalle, kun se on mahdollista.

Politiikassa on tärkeää kuunnella mielipiteitä, herättää keskustelua ja lisätä vuorovaikutusta. Päätökset täytyy kuitenkin tehdä uusimpaan tutkittuun tietoon perustuen ja niistä on kannettava vastuu.

Ihmisillä tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa ja monet haluavatkin parempien palveluiden ja työpaikkojen lähelle. Helsinki maksaa kuntaverostaan jo lähes 400 miljoonaa vuodessa tasausmaksua kuntiin, jotka eivät pärjää omillaan. Käytännössä valtion on mahdotonta pitää koko Suomea asutettuna ilman valtavaa maahanmuuttoa. Kannatan elinvoimaisten keskittymien tukemista koko Suomeen.

Maailma kaupungistuu ja ennusteen mukaan 70 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa vuonna 2030. Siksi on erityisen tärkeää rakentaa hyvinvoivaa, viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä. Kaupungissa asuminen tuottaa säästöä valtiolle. Innovaatiot ja kulttuuri voivat hyvin. Toisaalta kaupungistuminen altistaa myös sosiaalisille ongelmille ja lisää yhteisöstä sekä ympäristöstä kannettavaa vastuuta. Haluan olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kaupunkeja, luontoa kunnioittaen. Kaupunkeja, joissa on turvallista asua ja joissa huomioidaan yhteisöllisyys sekä ihmisten mahdollisuus osallistua lähialueensa kehittämiseen.