Reetta Ojala

Ukrainaa on ehdottomasti tuettava, sillä Ukrainan elpyminen on myös muun Euroopan etu. En kuitenkaan pidä ilmaisusta "kustannuksista huolimatta". Totta kai summat on punnittava tarkkaan.

Mielestäni Suomessa tulisi siirtyä kaikille yhteiseen kansalaispalvelukseen, jossa panostettaisiin itse sodankäynnin lisäksi aiempaa enemmän myös sodan- ja muiden kriisien aikaiseen siviiliväestöstä huolehtimiseen. Evakuointeihin, väliaikaisten saniteettitilojen yms. rakennukseen, jälleenrakennukseen, sairaanhoitoon yms. Näkisin nämä myös puolustusmenoina ja niihin tulisi mielestäni panostaa.

En koe tällaista rajoitusta mielekkäänä. Mielestäni tulisi panostaa siihen, että oppilaiden erilaisia tarpeita huomioidaan ja jaetaan oppilaita eri suuruisiin ryhmiin niin, että työskentely sujuu mahdollsiimman hyvin.

Käyttöhuoneista on erittäin positiivisia kokemuksia ulkomailta. Ne vähentävät huumeiden käyttöä muissa julkisissa tiloissa ja niissä voidaan tarjota apua käyttäjille.

Ensisijaisesti tarkastelisin systeemiä ja huolehtisin, ettei rahaa valu turhaan byrokratiaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulee kuitenkin panostaa, sillä terveet ja hyvinoivat ihmiset yleensä myös tuottavat, kun taas ongelien kasautuessa myös kusatnnukset yhteiskunnallekasvavat. Mielestäni on erityisen tärekää panostaa ennaltaehkäisevään työhön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Panostus varhaisessa vaiheessa tuottaa säästöjä myöhemmin.

Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ole tehokas keino rikollisuuden vähentämisessä. Sen sijaan tulisi panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön ja mielenterveystyöhön. Nuorilla pitää myös olla mahdollisuuksia harrastaa varallisuudesta riiippumatta, sekä turvallisia ajanviettopaikkoja.

Suurempi ongelma tuntuu olevan, että työn tekijät ja työ eivät kohtaa. Tähän auttaisi rankaisemisen sijaan enemmän se, että muuttoa työn perässä helpotettaisiin. Lisäksi erilaisilla tuetuilla täsmäkoulutuksilla voitaisiin helpottaa alanvaihtoa. Työn tekemisen tulee myös olla kannattavaa. Perustulo olisi selkeä tapa ehkäistä tilannetta, jossa tulot tipahtavat verojen myötä työelämään siirtyessä.

Me tarvitsemme lisää työntekijöitä. Erityisesti meidän tulisi houkutella eri alojen asiantuntijoita. En kannata sitä, että ulkomaisia työntekijöitä palkataan töihin alipalkalla.

Velan ottoa pitää tietenkin harkita tarkkaan. On kuitenkin muistettava, että jos jätämme huolehtimatta kansalaisten hyvinvoinnista, tämä käy kallimmaksi myöhemmin. Sen sijaan mm. laadukkaat varhaiskasvatus, koulutus ja (mielen-)terveystyö maksavat itsensä takaisin.

Ensisijaisesti pyrkisin vähentämään byrokratiaa ja huolehtimaan verorahojen tehokkaasta käytöstä.

Energian hinnan nousu on iskenyt erityisesti pienituloisiin. Mikäli he eivät selviydy kustannuksista, tulevat nämä kulut maksettavaksi välillisesti ihmisten elinolojen heiketessä.

Pitäisi miettiä, kuinka voisimme jalostaa puuta Suomessa mahdollisimman pitkälle. Jalostetut tuotteet tuottavat enemmän ja ne sitovat hiiltä. Tällöin metsääkin voisi hakata vähemmän kuin tilanteessa, jossa Suomesta viedään enimmäkseen paperia ja kartonkia.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuevat kalliiksi myös Suomelle. Lasku on sitä suurempi, mitä pidemmälle ilmastonmuutos ehtii. Siksi tavoitteita ei voi lykätä.

Autoilua ja erityisesti ruuhkia on hyvä saada vähennettyä. Ruuhkamanksujen sijaan suosisin julkisen liikenteen kehittämistä ja lippujen hintojen laskua. Mikäli ruuhkamaksut otettaisiin käyttöön, olisi toteutus mietittävä tarkkaan. Kassoille maksaminen aiheuttaisi jonoja. En hyväksyisi esimerkiksi seurantaan perustuvaa systeemiä.

Turkistarhaus aiheuttaa aivan tarpeetonta kärsimystä.

Ensisijaisesti vähentäisin byrokratiaa ja varmistaisin, että verorahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Toimiva yhteiskunta ja hyvinvoivat kansalaiset ovat kuitenkin kaikkien suomalaisten etu, minkä vuoksi en halua leikata julkisista palveluista ja sosiaalietuuksista.

Tuloerot voin hyväksyä, sillä eri tehtävät ovat vaativuudeltaan ja tuottoisuudeltaan erilaisia. Suuria tuloeroja en kuitenkaan hyväksy, sillä koviin tuloihin pääseminen ja erityisesti heikompaan asemaan putoaminen ovat osittain kiinni myös muista tekijöistä, kuten perheen sosiaalisesta asemasta. Suuret tuloerot myös heikentävät hyvinvointia.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole helppoa, eikä mukavaa. Erilaiset tuet ja niiden anominen kuitenkin aiheuttavat stressiä ja byrokratiaa ja erilaiset rajoitteet hankaloittavat työllistymistä ja yrittämistä tukia saadessa. Kannatan perustuloa, sillä se vähentäisi byrokratiaa, selkeyttäisi systeemiä ja helpottaisi työllistymistä ja yrittämistä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Nykyisellään väestömme lisääntyy niin heikosti, että työvoimasta on pian pulaa. Uusien ihmisten mukana tulee uusia ideoita ja osaamista.

Kristillisissä arvoissa on hyvää ja huonoa, kuten muissakin arvojärjestelmissä. En valitsisi nimenomaan kristillisiä, enkä muunkaan uskonnon arvoja päätöksenteon pohjaksi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Pienet lapset tarvitsevat selkeitä rajoja. Lisää kuria taas eivät tarvitse pienemmät eivätkä isommat. Ennemmin huolehtisin lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja harrastusmahdollisuuksista. Mahdolliset käytösongelmat tms. tulee hoitaa tapaus kerrallaan juurisyihin puuttuen, eikä rankaisemalla.

Emme voi vaatia muilta jotain, mitä emme itse tee. Päästöjen vähentäminen on nyt erittäin tärkeää.

Emme ole yksin tällä pallolla. Meidän tekemisemme vaikuttavat muihin ja päin vastoin. Globaalien uhkien edessä on ajateltava laajasti koko ihmiskunnan ja planeetan etua.

Olemme riippuvaisia ympäristöstä. Talouskasvu tyssää varmasti, mikäli ilmastonmuutosta ei kyetä hillitsemään. Ympäristöystävälliset ratkaisut voivat myös olla myyntivaltti, eikä näitä välttämättä tarvitse asettaa vastakkain. Monissa yrityksissä halutaan jo siirtyä kestävämpään suuntaan. Valtion tulisi tukea yritysten siirtymää kohti ympäristön ja luonnon kannalta kestävää ja vastuullista toimintaa.

En ole ihan varma, mitä tällä kysymyksellä haetaan. En todellakaan halua itsevaltaisia johtajia. Kaikille päätöksille lienee vastustajansa ja puolustajansa. Toki päättäjillä tulee olla päättäväisyyttä, mutta myös kykyä muuttaa mielensä tarpeen mukaan tiedon lisääntyessä.

Ymmärrän ihmisten halun pysyä kotiseuduillaan. En kuitenkaan näe mitään muuta syytä, miksi koko Suomi tulisi pitää asuttuna. Se aiheuttaa haasteita mm. peruskoulutuksen ja terveydenhuollon turvaamiselle.

Tiivis asuminen antaa tilaa luonnolle ja on kustannustehokasta. Kaupunkien viihtyvyydestä on kuitenkin pidettävä huolta ja niissä on oltava viher- ja virkistysalueita.