Lauri Jormanainen

Suomen on oltava mukana varmistamassa Ukrainan pärjääminen laitonta hyökkäyssotaa käyvää Venäjää vastaan. Sodan eskaloitumisen vaikutukset ja kustannukset olisivat paljon suuremmat. Sodan loputtua Ukraina tulee tarvitsemaan paljon apua jälleenrakennuksessa, ja myös siihen Suomen on osallistuttava. Mitä nopeammin tilanne normalisoituu, sitä parempi Suomelle ja koko maailmalle.

Rahan käytön tavoite ei tarvitse olla itseisarvo, tärkeintä on uskottava puolustuskyky osana Naton kokonaisuutta. Tavoitteet on toki otettava tosissaan ja Natossa on oltava aktiivinen toimija, kun jäsenyys toteutuu.

On tärkeää, että koulujen ryhmäkoot eivät kasva liian suuriksi. Koulurauha on tärkeä niin oppilaille kuin opettajillekin. Jos lakia säädettäisiin, tulisi varmistaa, ettei aseteta opetuspalveluiden järjestäjiä mahdottomaan tilanteeseen lain noudattamisen suhteen. Perusopetukseen on joka tapauksessa tärkeä panostaa oppimistulosten varmistamiseksi ja lastemme kasvun turvaamiseksi.

Huumausaineiden aiheuttamat ongelmat ovat olleet selvässä kasvussa, joten tarvitsemme reippaita otteita tilanteen parantamiseksi. Käyttöhuoneiden myötä huumeiden käyttö siirtyisi lasten hiekkalaatikoilta ja puistoista valvotumpaan tilaan, joka olisi tietysti meille kaikille parempi. Samalla käyttäjät tavoitettaisiin päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimesta paremmin. Käyttöhuoneet on asiantuntijoiden toimesta laajasti nähty yhtenä tärkeänä lenkkinä, mutta se ei yksinään riitä. Reipas ja avoin keskustelu eri vaihtoehdoista on tarpeen. Nykytilanteesta hyötyvät lähinnä huumausainekauppaa pyörittävät rikollisjärjestöt.

On tärkeää varmistaa, että sote-palvelut ovat kaikkien saavutettavissa kohtuullisessa ajassa. Se vaatii panostusta ja resursointia, mutta samalla ehkäistään pahempien ja kalliimpien ongelmien syntymistä. Esimerkiksi perusterveydenhuoltoon panostaminen vähentää usein kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta. Velan suhteen on hyvä miettiä, onko järkevää aiheuttaa hoitovelkaa säästämällä terveydenhuollosta.

Kaikki keinot on käytettävä. Ongelmien ennaltaehkäisy on tehokkain keino vaikuttaa. Jos rikolliseen elämään ajautuminen saadaan estettyä, säästymme inhimillisesti ja yhteiskuntana paljosta vaivasta. Rangaistuksia kovennettiin vuodenvaihteessa voimaan tulleella lakimuutoksella. Rikosseuraamusalalla työvoiman saatavuus on haastavaa, joten on tärkeä etsiä muitakin keinoja. Vankila on monelle nuorelle liian hyvä paikka verkostoitua rikollisporukoihin, joista on vaikea enää päästä säädylliseen elämään. Samalla on tärkeä pyrkiä vaikuttamaan rikollisuuden kovimpaan ytimeen, ja koventaa rangaistuksia sellaisissa tapauksissa, joissa yhteiskunnan turvallisuus olisi jatkossa selkeästi uhattuna.

Työttömien työllistyminen on tärkeää niin inhimillisesti kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Siihen löytyy parempia keinoja kuin työttömyysturvan leikkaukset, jotka eivät edes ole osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi työllisyyden parantamiseksi. Tärkeää on pitää myös työttömät työntekijät mukana, jolloin paluu työelämään on helpompaa. Tämä on mahdollista entistä laadukkaamman koulutuksen ja mm. työllisyyspalveluiden kehittämisen avulla.

Työvoiman määrän lisääminen on Suomen lähitulevaisuuden tärkeimpiä kynnyskysymyksiä. Muitakin toimenpiteitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi tulee tehdä, mutta ilman reipasta työperäistä maahanmuuttoa emme pysty tarjoamaan kaikkia palveluita joihin olemme tottuneet. Kaikki jotka muuta väittävät, eivät ymmärrä muihin maihin verrattuna poikkeuksellista väestörakennettamme.

Valtion velkaantumista tulee hillitä. Palveluita ja valtion rahankäyttöä voidaan kuitenkin tehostaa reippaasti ilman vaikutusta palvelujen laatuun. Valtionhallinnossa käytetään rahaa usein turhiin hankintoihin tai hankkeisiin, kun valvonta ei ole riittävää. Tällaisesta tulee päästä eroon. Suuremmassa mittakaavassa oleellista on positiivisen työllisyyskehityksen jatkuminen. Se yhdessä riittävän tiiviin veropohjan kanssa mahdollistaa terveemmän valtiontalouden.

Ihmisille tuotettavien palveluiden tuottaminen tulee olla ensisijaista, ei alhaiset verot. Suomessa on paljon tyytyväisiä veronmaksajia silloin, kun palveluihinkin ollaan tyytyväisiä. Viimeistään tämä oivalletaan yleensä silloin, kun tarvitaan itse erikoissairaanhoidon palveluja. Jos verotuloja saadaan enemmän jostain muualta, voi palkkojen verotusta vastavuoroisesti alentaa.

Kotitalouksien määräaikainen tuki energian hinnan ollessa korkealla on kohtuullista. Tukien kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, jotta ne kohdistuvat oikeaan paikkaan, ja motivaatio sähkön kulutuksen vähentämiseen pysyy.

Oikea tasapaino metsäteollisuuden tuottojen ja hiilinielujen säilyvyyden suhteen on tärkeää. Luontokatoa tulee hillitä käyttämällä kestäviä kasvatus- ja hakkuumenetelmiä ja panostamalla metsien suojeluun sekä ennallistamiseen.

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste, ja Suomen on tärkeä olla mukana torjumassa sitä. Mikään maa ei pysty siihen yksin, mutta kaikkien tekemisillä on vaikutusta. Ilmastonmuutosta hidastamalla voimme myös synnyttää uutta taloudellista toimeliaisuutta ja kasvua.

Tällainen mahdollisuus olisi hyvä löytyä laista, jolloin kaupungit voisivat asiaa harkita ruuhkien hillitsemiseksi. Jos kaupungit näkisivät parhaakseen ottaa sellaisen käyttöön, olisi heidän tällöin mahdollista niin tehdä.

Monessa muussa maassa turkistarhaus on jo kielletty, joten Suomenkin olisi hyvä siirtyä asteittain samaan suuntaan. Tämä tulee tehdä suunnitelmallisesti ja halliten, jotta elinkeinonharjoittajilla on mahdollisuus turvata oma toimeentulonsa siirtymäajan jälkeen.

Toimivat julkiset palvelut ovat yhteiskuntamme selkäranka, eikä niitä saa vaarantaa veropohjaa heikentämällä. Kategoriset veron nostot eivät ole hyvä tavoite. Pikemmin on hyvä pyrkiä tilkitsemään porsaanreikiä, puuttua verovälttelyyn ja karsia tehottomia verotukia.

Pienet tuloerot ovat paras yhteiskuntarauhan tae. Erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa tulevat kyllä esille. Samoin esille tulee myös se, jos syntyy sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevaan perheeseen. Tärkeää on pitää kaikilla mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä.

Julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus ja reiluus, mutta ei liialti puuttua markkinoiden toimintaan. Mm. liiallinen keskittyminen ja kartellien syntymisen ehkäisy ovat hyviä syitä puuttua.

Joskus tulee esiin tapauksia, joissa sosiaaliturvaa käytetään hyväkseen. Suurin osa sosiaaliturvan varassa elävistä ei kuitenkaan elä ollenkaan helppoa elämää. Sosiaaliturvan avulla on tärkeä pitää ihmiset mukana silloinkin, kun vaikeudet kasaantuu. On samalla myös huomioitava riittävä aktiivisuuden palkitseminen ja estää kannustinloukkujen syntyminen.

Julkisen puolen omistuksia yritystoiminnassa on karsittu niiltä osin, kun omistukset eivät ole olleet strategisesti merkittäviä. Jäljellä on paljon huoltovarmuuteen liittyvää yritystoimintaa, jossa omistukset on tärkeä säilyttää jo pelkästään kriisitilanteiden varalta. Nykytilanteesta en näe merkittäviä tarpeita vähentämiseen, vaikka tosin kuntapuolella saattaa olla vaihtelevia käytäntöjä, jotka ovat luonnollisesti kuntien omassa päätösvallassa.

Yhteiskuntamme monimuotoisuus on kehittynyt pikkuhiljaa ajan saatossa. Suuremmissa kaupungeissa monikulttuurisuus on luonnollisesti näkyvämpää kuin pienemmillä paikkakunnilla. Samalla suuremmat kaupungit ovat olleet vetovoimaisempia yritystoiminnan, kulttuurin, liikunnan ja kaiken kansalaistoiminnan saralla. Monimuotoisuuden näkeminen lisää ymmärrystämme erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan, ja opettaa elämään erilaisuuden kanssa. Monikulttuurisuuden rinnalla on tärkeä säilyttää sitä kulttuurillista perimää ja tapoja, jotka Suomessa on historiamme aikana rakentunut.

Kristillisissä arvoissa on paljon hyvää, mutta viime aikoina on nähty useita tapauksia, jossa raamatun tulkinnalla ollaan mm. kyseenalaistettu ihmisoikeuksia ja asetettu raamattu Suomen lakia tärkeämmäksi opukseksi. Arvot on tärkeä pohja päätöksenteolle, ja onkin tärkeä huomioida kaikki arvot, jotka tukevat yhteiskuntamme kehitystä.

Tällaisissa ihmisoikeuskysymyksissä pitää lainsäätäjän pystyä keskustelemaan aina sen ihmisryhmän kanssa, jota laki koskee, koska heidän elämää ja oikeuksiaan hyvinvointivaltion pitää pystyä myös parantamaan. Translakiin merkittiin jo hyviä kehittämiskohtia. Tämän lisäksi muunsukupuolisten tunnistaminen juridisesti tasavertaiseksi osaksi yhteiskuntaa helpottaisi monen arkea.

Tärkeintä on perheiden ja vanhemmuuden tukeminen, jotta vanhemmilla on kykyä luoda lapselle turvallinen kasvuympäristö ja asettaa rajoja. Tämän myötä tarve kurinpidollisille toimenpiteille vähenee. Toki silloin kun ongelmia ilmenee, on oltava mahdollisuus puuttua riittävin keinoin.

Päästöjen vähentämisessä tärkeintä on kansainvälinen yhteisymmärrys tavoitteista ja toimenpiteistä. Suomen on tärkeä olla aktiivisena toimijana kansainvälisessä yhteisössä ja edistää muidenkin maiden sitoutumista päästövähennyksiin. Ei Suomi yksin voi ratkaista ongelmia liittyen ilmastonmuutokseen, kaikkien on oltava mukana.

Suomalaisten etua ajetaan parhaalla tavalla ottamalla muutkin huomioon. Selän kääntäminen maailmalle ei koidu pienen ja syrjäisen maamme eduksi. Samalla on huomioitava solidaarisuus avun tarvitsijoiden suhteen. Jos olisimme esimerkiksi kääntäneet selkämme ukrainalaisille ja Venäjän laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle, olisimme siitä pitkässä juoksussa kärsineet myös itse. Eli suomalaisten etua ajetaan, mutta ei niin, että hoidamme vain omia asioitamme. Suomen tulee olla aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteisössä.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tulee pyrkiä ympäristöasiat huomioiden. Parhaimmillaan saamme luotua talouskasvua vihreään siirtymään investoimalla. Ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa, ja arvioidaan parhaat ratkaisut tapauskohtaisesti.

Maamme kaipaa johtajia, jotka pystyvät yhteistyöhön, neuvotteluun ja tarvittaessa myös kompromisseihin. Meillä on ihan tässä lähelläkin maita, joissa "vahvat” johtajat tekevät päätöksiä välittämättä muiden mielipiteistä. Lopputulos on silloin ennemmin tai myöhemmin riitaisa tai jopa sotaisa. Pidetään me kiinni demokratiastamme ja jätetään yksinvaltijuus muille.

Suomi on niin harvaan asuttu maa, että sitä ei voi pitää asuttuna, kun se ei sitä ole nytkään. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidemmäksi etäisyydet naapureihin ja varsinkin palveluihin kasvaa. Maatalouden ja ruoantuotannon kyky toimia on turvattava, mutta kaupungistumisen trendiä on vaikea vastustaa poliittisin päätöksin. Tiiviimmin asutulla seudulla palvelut on mahdollista tuottaa tehokkaammin ja yhdenvertaisemmin. Samalla on varmistettava palveluiden saatavuus myös harvemmin asutuilla seuduilla.

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka on näkynyt vahvasti myös Suomessa. Kaupunkien kasvusta ja menestymisestä hyötyy myös kaupunkien lähiseudut ja laajemmin koko Suomi. Kaupungeissa voidaan elää mm. julkisen liikenteen myötä ympäristön kannalta kestävämpää elämää. Suuret työnantajat kaipaavat työvoimaa, jonka vain tiiviimmin asutut seudut voivat tarjota. Kaupungistumisen edetessä on tärkeää huomioida myös erityyppisten alueiden kyky järjestä palveluita.