Elisa Gebhard

Ukraina tarvitsee kaiken tuen voittaakseen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan, ja tukemisen on jatkuttava niin kauan, kun Ukraina tukea tarvitsee. Lisäksi Ukrainaa on tuettava jälleenrakennuksessa sodan jälkeen.

Suomen oma puolustuskyky on uskottava, ja sopii jo valmiiksi hyvin yhteen Naton kanssa. Nato-jäsenyyden myötä puolustuksen suunnittelussa on otettava huomioon myös Natossa sovittavat tavoitteet.

Suomen oppimistulosten heikentymiseen täytyy puuttua siten, että koulutukseen on riittävät resurssit. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää oppimisen tukea ja tarpeellista määrää opettajia oppilaita kohden. Tämä on välttämätöntä, jotta oppilaat voivat keskittyä oppimiseen, opettajat opettamiseen ja jokainen saa tarvitsemaansa tukea.

Helsinki on jo tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen suonensisäisille huumeiden käyttäjille suunnatun käyttöhuonetoiminnan aloittamista. Käyttöhuoneiden tarkoituksena on mahdollistaa turvallinen pistäminen valvotuissa olosuhteissa ja tarjota käyttäjille terveysneuvontaa. Maailmalla käyttöhuonetoiminnalla on saatu vähennettyä huumeiden käyttöön liittyviä kuolemantapauksia. Valvotut käyttöhuoneet voisivat tarjota suonensisäisesti huumeita käyttäville ihmisille turvallisemmat pisto-olosuhteet ja pistovälineet, tehokkaan yliannostustilanteiden hoidon, veriteitse tarttuvien tautien ehkäisyn sekä paremmat yhteydet täydentäviin ja muihin haittoja ehkäiseviin palveluihin.

Ihmisten on saatava hoitoa ja päästävä niin kiireettömissä kuin kiireellisissäkin asioissa kohtuullisessa ajassa avun piiriin. Mikäli sote-palveluiden resursointi laiminlyödään, voi terveys- ja hyvinvointivelalla olla taloudellista velkaa vakavammat ja pitkäaikaisemmat seuraukset.

Nuorten rikollisuuden määrä ei ole kokonaisuutena lisääntynyt, mutta yhä pienempi joukko nuoria tekee aiempaa enemmän rikoksia. Oikea lääke ilmiön torjuntaan on syrjäytymisen ja osattomuuden ennaltaehkäisy, kuten riittävät resurssit lastensuojelulle, nuorisotyölle ja nuorten palveluille, sekä varhainen puuttuminen kaikenlaiseen oirehtimiseen.

Työllisyysasteen nostaminen tulee toteuttaa esimerkiksi työvoimapalveluita kehittämällä sekä panostamalla koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Työttömien asemaa kuitenkaan ei pidä tieten tahtoen heikentää etenkään tilanteessa, jossa hintojen nousu ja taloudellinen epävarmuus koettelevat yhteiskuntaamme.

Työtä tekevän väestön määrän suhteellinen väheneminen on suuri uhka hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle. Suomi tarvitsee jatkossakin paljon ulkomaista työvoimaa. Samalla työlainsäädännöllä tulee varmistaa, että ulkomaista työvoimaa ei voida käyttää hyväksi polkemalla työehtoja.

Valtion velkaantumista tulee hillitä, mutta leikkaukset etuuksiin tai palveluihin tarkoittavat leikkaamista hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Pidemmällä aikavälillä näistä leikkaaminen voisi aiheuttaa negatiivisia taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia, kuten nyt näemme 90-luvun jälkeen käyneen vaikkapa lisääntyneiden mielenterveysongelmien myötä. Julkista taloutta tuleekin vahvistaa ensisijaisesti muilla keinoilla, kuten tiivistämällä veropohjia ja vahvistamalla työllisyyttä.

Pieni- ja keskituloisten työn verotusta tulisi keventää, mutta sen ohessa olisi huolehdittava veropohjan tiivistämisestä, että hyvinvointivaltion toimintaedellytykset säilyvät. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi verovälttelyyn puuttumalla, karsimalla verotukia ja verottamalla pääomia.

Monet kotitaloudet joutuivat kohtuuttomaan tilanteeseen Venäjän hyökkäyssodasta johtuvan energiakriisin ja hintojen nousun seurauksena. Valtion on tuettava kotitalouksia tämänkaltaisten akuuttien ja ennakoimattomien kriisien keskellä. Toisaalta tukien kohdentumiseen olisi tällaisessa tilanteessa kiinnitettävä huomiota siten, että tukia saavat niitä eniten tarvitsevat.

Suomen hiilinielut ovat romahtaneet. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan romahdus johtuu siitä, että metsien kasvu on hiipunut samalla kun hakkuut ovat kiihtyneet. Hakkuita on vähennettävä ja metsien suojelun riittävyys varmistettava.

Ympäristökriisien kanssa ei voi neuvotella, vaan kaikki päätökset on tehtävä planetaaristen rajoitteiden puitteissa. On tärkeää jatkaa vihreän siirtymän tiellä, ja suunnata voimavaroja ilmastokestäviin ratkaisuihin esimerkiksi liikkumisessa ja energian tuotannossa, sekä edistää kiertotaloutta.

Oikein toteutettuna ruuhkamaksut ohjaisivat ihmisiä olemaan käyttämättä autoa juuri siellä, missä vaihtoehtoja on eniten tarjolla, siis suurissa kaupungeissa. On ilmaston kannalta hyvä, että ihmisiä ohjataan käyttämään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan. Liikenteen päästöt ovat merkittävä asia ilmastotyön kannalta, ja siksi niiden vähentämiseen on kaikin keinoin pyrittävä.

Turkistarhaus aiheuttaa eläimille tarpeetonta kärsimystä ja useassa Euroopan maassa turkistarhaus onkin jo päätetty kieltää. Suomen on toimittava samoin.

Julkisen talouden sopeutustoimet on toteutettava oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että palveluista tai sosiaalietuuksista ei leikata, sillä niihin leikkaaminen vaikuttaisi eniten heikommassa asemassa oleviin. Sen sijaan esimerkiksi veropohjien tiivistäminen, kuten verotukien karsiminen ja pääomien verottaminen on oikea ratkaisu. Lisäksi julkista taloutta tulee vahvistaa kasvun ja työllisyyden avulla.

Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että tuloerot johtuisivat lahjakkuudesta. Suuret tuloerot sen sijaan eriyttävät yksilöiden lähtökohtia ja haittaavat yhteiskunnan eheyttä. Suomen tulee olla maa, jossa ihmisen tausta ei määritä hänen mahdollisuuksiaan elämässä. Omalla työllä ja lahjakkuudella tulee voida vaurastua, mutta suuret tuloerot eivät missään yhteiskunnassa ole osoittautuneet toimivaksi malliksi. Sen sijaan pienten tuloerojen yhteiskunnat ovat esimerkiksi kaikille turvallisempia.

Valtion on puututtava markkinoiden toimintaan siten, että ne toimivat ihmisiä hyödyttävällä tavalla. Kilpailun toimivuuden järkevä valvominen ja se, että yritykset eivät saa kilpailuetua vaikkapa työntekijöiden oikeuksien polkemisella, ovat toimivien markkinoiden ydintä.

Mielestäni olennainen kysymys on sen sijaan, riittääkö sosiaaliturva elämiseen. Sosiaaliturvan on mahdollistettava ihmisille toimeentulo. Sosiaaliturvalla tulee myös lisätä ihmisten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä vahvistaen myös yhteiskunnan eheyttä, ja sen avulla tulee edistää ihmisten pääsyä koulutukseen tai työelämään.

Julkisilla omistuksilla on merkitystä esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta, eikä tällaisista omistuksista tule luopua. Julkisomisteisilla yhtiöillä voi olla myös hyvin perusteltuja erityistehtäviä, kuten vaikkapa Yleisradiolla on. Kyse on pitkälti yhteiskunnan toimivuudesta myös poikkeusoloissa.

Monimuotoisuus ja -kulttuurisuus ei ole valinta, vaan tosiasia. Ahdas ja sisäänpäin kääntynyt yhteiskunta ei ole tavoitetila, sillä sellainen hukkaa jäsentensä potentiaalia. Myös työllisyyden vahvistamisen kannalta maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä. Muun muassa näiden syiden takia on tärkeää puuttua entistä tehokkaammin rasismiin ja syrjintään.

“Kristillisiä arvoja” tulkitaan hyvin eri tavoin, ja siksi niitä on liian helppoa käyttää keppihevosena esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien vastustamiselle. Tämä on surkeaa, sillä kristillisillä arvoilla voitaisiin tarkoittaa myös vaikkapa jokaisen ihmisarvon kunnioittamista ja armollisuutta, joita pidän kannatettavina asioina. Siksi ajattelen, että uskonnon ja politiikan sekoittaminen ei tee hyvää uskonnolle eikä politiikalle.

On hyvin tärkeää, että eduskunta ehti hyväksyä uuden translain, sillä aiempi laki oli esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan ristiriidassa ihmisoikeuksien edistämisen kanssa. Laissa on kuitenkin vielä korjattavaa. Pitäisi esimerkiksi mahdollistaa alaikäiselle sukupuolen vahvistaminen, kuten muissa Pohjoismaissa. Lisäksi kolmas sukupuoli pitäisi tunnustaa lain tasolla, kuten esimerkiksi Saksassa. Tämä tarkoittaisi, että ihminen voisi virallisissa asiakirjoissa olla sukupuolimerkinnällä “muu”.

Tiukempi kuri ei ole ratkaisu lasten ja nuorten ongelmiin. Tarvitaan pikemminkin ennakoivaa puuttumista, kuten lastensuojelun, nuorisotyön ja opiskelijahuollon resurssien turvaamista. Kuri ja rajat eivät ole myöskään sama asia, vaan esimerkiksi koulukiusaamiselle pitää asettaa nollatoleranssi, eikä tämä automaattisesti tarkoita kurin lisäämistä.

Suomen on kannettava vastuunsa ilmastokriisin torjumiseksi, eikä tätä vastuuta voi vältellä vilkuilemalla sivuille. Samalla kun Suomessa vähennetään päästöjä, on tärkeää edistää sitä, että kansainvälisesti sovitut ilmastotoimet toteutuvat.

Pyrin eduskuntaan tehdäkseni Suomesta esimerkiksi tasa-arvoisemman yhteiskunnan, minkä katson olevan suomalaisten edun mukaista. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa suomalaisten etua ei voida edistää, mikäli emme ole aktiivisesti mukana kansainvälisen yhteisön tavoitteiden edistämisessä. Esimerkiksi ympäristökriisit eivät pysähdy kansallisvaltioiden rajoille, vaan vaikutukset heijastuvat kaikkiin. Päätöksentekijöillä Suomessa on velvollisuus tehdä päätöksiä suomalaisten parhaaksi, eikä tätä voi asettaa vastakkain kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Kansallisvaltion etu ei voi mennä esimerkiksi universaalien ihmisoikeuksien edistämisen edelle.

Ympäristön suojelusta ei voi tinkiä, sillä elinympäristömme on korvaamaton. Mikäli se tuhoutuu, ei ole myöskään taloudellista tai sosiaalista hyvinvointia. Ympäristöystävälliset teollisuuden ja teknologian sovellukset sisältävät myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta paljon mahdollisuuksia.

Politiikassa tarvitaan demokraattisesti toimivia ja kuuntelevia johtajia, joilla on myös ratkaisukykyä ja osaamista saada päätöksiä eteenpäin.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, eikä sitä pidä keinotekoisesti pyrkiä suitsimaan.

Kaupungit luovat kasvua koko Suomen talouteen. Päätöksentekijöiden tulee kuitenkin varmistaa, että kaupunkien kasvu on ilmaston kannalta sekä sosiaalisesti kestävää ja oikeudenmukaista.