Ehdokas arvokartalla
Ehdokkaalla on voimakkaita mielipiteitä suuntaan oikeisto.
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
On koko Euroopan turvallisuuden kannalta kriittinen kysymys, että Ukrainaa tuetaan niin pitkään ja niin paljon kuin se tarvitsee ajaakseen Venäjän joukot takaisin omien rajojensa taakse. Sellaista vaihtoehtoa ei voi olla, että Venäjän annettaisiin saavuttaa tavoitteitaan, koska sellainen olisi vain alkusoittoa seuraavalle hyökkäykselle.
Kokoomuksen linja on pitkään ollut, että maanpuolustuksen määrärahat turvataan Naton tavoitteen mukaisesti vähintään 2%:n tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi kriisinhallinnan ja rajavartiolaitoksen kulut on laskettava mukaan puolustusbudjettiin Nato-standardin mukaisesti. Kokoomus on myös peräänkuuluttanut parlamentaarisen ryhmän perustamista ensi kaudelle, jonka tehtävänä olisi selvittää Suomen maanpuolustuksen kehitystarpeita. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuutta maanpuolustusmenojen nostamiseksi asteittain 2,5-3,0 %:n tasolle pitkällä aikavälillä.
Ryhmäkoot eivät itsessään ole opetuksen suurin haaste. Oleellisempaa on tunnistaa ryhmien erilaiset tarpeet ja löydettävä niihin ratkaisut esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Meidän on varmistettava, että kouluissa on riittävä määrä opettajia ja muuta henkilökuntaa jokaisen koulun tarpeiden mukaan.
Suomen huumepolitiikassa ensisijaisesti tärkeintä on edistää helpompaa ja sujuvampaa hoitoon pääsyä niille, joilla on aito oma halu ja motivaatio päästä päihteistä eroon. Olen kriittinen huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumiselle, sillä tämä voisi antaa hyväksyvän signaalin yhteiskunnan puolelta huumeille.
On selvää, että sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan kun väestön ikääntyy. Jotta pystymme huolehtimaan vähintään nykyisestä palvelutasosta niitä tarvitseville, meidän on pyrittävä hillitsemään kustannusten nousua. Tämä tapahtuu mm. ottamalla paremmin yritykset ja järjestöt osaksi palveluiden tarjontaan.
Nuorisorikollisuudessa on usein kyse nuorten syrjäytymisestä muusta yhteiskunnasta. Ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettava. Kouluissa on panostettava tehokkaaseen, yksilölliseen ja varhaiseen tukeen, häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti sen esiintyessä ja jokaiselle nuorelle on varmistettava oikeus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen. Lastensuojelulle on turvattava riittävät resurssit ja eri ammattilaisten, kuten poliisin, koulun ja sosiaalitoimen välillä tapahtuvaa yhteistyötä tiivistettävä.
Jokaisella työikäisellä ja työkykyisellä on oltava oikeus ja velvollisuus tehdä töitä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan on oltava sellainen, että se kannustaa työn vastaanottamiseen mahdollisimman nopeasti. Lähtökohtaisesti sosiaaliturvan tulee aina kannustaa mieluummin lähtemään töihin, kuin jäämään kotiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta voidaan lyhentää ja porrastaa niin, että turva on alussa korkeampi, ja laskee tasaisesti työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi mielestäni ansiosidonnainen työttömyysturva on laajennettava kaikkien oikeudeksi, ei vain kassaan kuuluville.
On selvää, että meillä ei riitä väkimäärä huolehtimaan ikääntyvästä väestöstämme. Suomessa on tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa työvoimapula. Tarvitsemme ahkeria, työhön valmiita osaajia ja julkista sektoria sekä kansantaloutta hyödyttävää maahanmuutoa myös ulkomailta.
Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Emme voi huolehtia suomalaisille tärkeistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kuten vanhustenhoidosta ja koulutuksesta, jos meillä ei ole varaa niihin. Talouden kantokyvystä huolehtiminen on myös Suomen turvallisuudesta huolehtimista. Valtion korkomenot vievät jo enemmän kuin koko poliisin ja rajaturvallisuuden resurssit. Pian korkoihin menee jo maanpuolustuksen verran rahaa. Siksi on välttämätöntä priorisoida menoja ja säästää.
Kannatan ansiotuloverotuksen alentamista. On oikein, että ihmiselle jää enemmän käteen tekemästään työstä. Verotuksen keventäminen kannustaa työntekoon, lisää työllisyyttä ja siten luo kasvua ja hyvinvointia Suomeen. Tästä hyötyy koko yhteiskunta, kun ihmisillä on enemmän varaa käyttää palveluja ja tehdä hankintoja. Verotuksen keventäminen voidaan tehdä tilanteessa, jossa verotusta voidaan kiristää esimerkiksi ympäristölle haitallisesta toiminnasta. Velalla verotusta ei tule keventää.
Heitä, joille sähkön hinnan nousu aiheuttaa kohtuutonta haittaa, on autettava. Tällä hetkellä tukien ongelma on, että ne eivät ole kohdentuneet niitä eniten tarvitseville. Tärkeintä on huolehtia, että omavaraisuus sähkön tuotannossa saadaan riittävän korkealle tasolle, jotta tämän talven kaltaisia tarjontapuutteiden aiheuttamia valtavia hinnannousuja ei enää tulisi. Sähkötukien tapaisten järjestelyiden on oltava väliaikaisia, ja pidemmällä aikavälillä niistä on luovuttava.
Valtion metsiä pitää hoitaa erityisellä vastuullisuudella. Samaan aikaa on huomioitava Suomen velvoitteet ilmastopolitiikan saralla sekä yritysten raaka-aineen saanti myös tulevaisuudessa. Myös puusta valmistettavilla tuotteilla korvataan jo nyt fossiilisia raaka-aineita kuten muovia ja betonia, mikä osaltaan torjuu ilmastonmuutosta. Valtion metsiä on käytettävä ja hoidettava vastuullisesti ja hakkuutaso on oltava yhteiskunnan kokonaisedun kannalta kestävällä tasolla. Kokoomuksen mielestä vanhojen metsien osalta Suomessa voidaan tehdä enemmän. Jäljellä olevat valtion maiden luonnontilaiset ja vanhat metsät tulisi suojella.
Tavoitetta ei tule lykätä, sillä suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä ovat jo investoinneillaan sitoutuneet tavoitteejn saavuttamiseen. Ilmastopolitiikan pitää olla kustannustehokasta ja päästövähennykset toteuttaa siellä, missä ne ovat tehokkaimpia. Energiamurros ja siirtymä fossiilisista raaka-aineista puhtaaseen energiaan vahvistaa taloutta ja lisää myös turvallisuutta, sillä emme ole niin riippuvaisia esimerkiksi Venäjästä tai muista öljymaista. Suomesta voi tulla puhtaan energian suurvalta, ja voimme omavaraisella puhtaalla energialla houkutella Suomeen teollisuutta sekä investointeja.
Kustannusten lisääminen erityisesti työmatkaliikenteelle olisi nykytilanteessa erittäin haitallista. Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ei ole realistista vaihtoehtoa suurelle osalle siitä työmatkaliikenteestä, joka kuljetaan omalla autolla. Suomen kaupunkien ruuhkat ovat kansainvälisesti vertaillen hyvin vähäisiä, eli ainakaan toistaiseksi asia ei tässäkään mielessä ole ajankohtainen.
Kokoomuksella ei ainakaan toistaiseksi ole kategorista kieltoa vaativaa kantaa. Asiassa olisi syytä edetä kannusteiden ja kehittyvän sääntelyn eikä suoran kiellon kautta. Kokoomus haluaa kuitenkin edistää eläinten mahdollisuuksia luonnonmukaiseen käyttäytymiseen. Turkisasetus on päivitettävä vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä ja turkistarhauksesta luopujia tulee auttaa uuteen alkuun muilla aloilla.
Verotus kokonaisuudessaan on Suomessa on riittävän ankaraa. Yksikään valtio ei ole vaurastunut verottamalla. Mikäli veroja korotetaan merkittävästi, heikentyvät yrittämisen edellytykset ja investointihalukkuus, mikä taas johtaa talouden näivettymiseen ja lopulta nykyistä heikompaan tilanteeseen. Siksi talouden tasapainotuksen keinot on löydettävä muualta.
On perusteltua, että suuremmista tuloista maksetaan enemmän veroa kuin pienemmistä. Silti tässäkin tulisi olla jokin tolkku. Suomessa ansiotulojen jyrkkä progressiivisuus rokottaa jo tavallisia keskituloisia palkansaajia aivan kohtuuttomasti. Itsensä kehittämisestä ja kovemmasta ponnistelusta kuuluu saada tuntuvaa hyötyä palkkapussiin.
Reilu talous syntyy siitä, että markkinoille kilpailemaan on mahdollisimman helppoa päästä, ja kuluttajaa parhaiten palveleva voittaa. Epäreilu talous syntyy siitä, että voittajat valitaan komentotalouden keinoin poliitikkojen ja virkamiesten päätöksillä.
On selvää, että kaikki eivät sairauden tai muista syistä johtuvien elämänhallinnan vaikeuksien takia kykene itse hankkimaan omaa elantoaan. Sivistynyt yhteiskunta pitää huolen siitä, että heilläkin on riittävät edellytykset inhimilliseen elämään. Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on kuitenkin lukuisia kannustinloukkuja, joiden vuoksi ihmisen ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa taloudellisesti järkevää ottaa työtä vastaan. Jotta meillä on varaa ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluita, kaikkien työikäisten ja työkykyisten ihmisten on lähtökohtaisesti oltava töissä.
Valtion ja kuntien sekä hyvinvointialueiden on ryhdyttävä omaan yritystoimintaan ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa on selviä markkinapuutteita. Esimerkiksi huoltovarmuus, turvallisuus ja omavaraisuuskysymykset ovat hyväksyttäviä syitä omalle yritystoiminnalle. Julkisen sektorin tehtävänä ei kuitenkaan ole osallistua yritystoimintaan sellaisilla aloilla, joissa yksityiset kilpaillut markkinat toimivat.
Menestyneet kaupungit ja yhteiskunnat ovat kautta historian olleet avoimia kulttuurisille vaikutteille ja muualta muuttaneiden yritteliäiden ihmisten mukanaan tuomille uusille ajatuksille ja ideoille. Myös Suomen on oltava vastaanottava ja houkutteleva osaaville ja ahkerille ihmisille, jotka haluavat tulla tänne tekemään työtä, yrittämään ja opiskelemaan. Samalla meidän on estettävä esimerkiksi turvapaikkapolitiikassa järjestelmän väärinkäyttö ja estettävä rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen.
Kristilliset arvot ovat osaltaan länsimaisen yhteiskunnan perustalla, mutta niitä pitää tulkita ajassa. Minulle yksi tärkeimmistä arvoista elämässä ja politiikassa on lähimmäisenrakkaus. Se tarkoittaa, että jokainen ihminen on kohdattava ainutkertaisena, sellaisenaan arvokkaana yksilönä. Tämä on myös yksi kokoomuksen aatteen tärkeimmistä lähtökohdista. Uskonto ja politiikka tulee kuitenkin pyrkiä pitämään erillään.
Jokaisella on oltava vapaus elää oman näköistään elämää, kunhan kunnioittaa muiden vastaavaa oikeutta.
Kouluissa tulee olla oppimisrauha, ja opettajilla tulee olla keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen. Selkeät rajat tuovat lapsille myös turvallisuuden tunnetta. Lasten kasvatus on kuitenkin ensisijaisesti perheissä päätettävä asia, kunhan noudatetaan lakeja ja varmistetaan lapsen turvallisuus ja hyvinvointi.
Päästövähennyksiä ei tule lykätä, sillä suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä ovat jo investoinneillaan sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen. Ilmastopolitiikan pitää olla kustannustehokasta ja päästövähennykset toteuttaa siellä, missä ne ovat tehokkaimpia. Energiamurros ja siirtymä fossiilisista raaka-aineista puhtaaseen energiaan vahvistaa taloutta ja lisää myös turvallisuutta, sillä emme ole niin riippuvaisia esimerkiksi Venäjästä ja muista maista. Suomesta voi tulla puhtaan energian suurvalta, ja voimme omavaraisella puhtaalla energialla houkutella Suomeen teollisuutta sekä investointeja.
Suomen eduskunta ja hallitus edistävät luonnollisesti Suomen ja suomalaisten asiaa. Tämä toteutuu sekä hoitamalla asioita hyvin Suomessa että laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Esimerkiksi Ukrainan kansan auttaminen taistelussa Venäjää vastaan auttaa luonnollisesti ukrainalaisia, mutta myös Suomea.
Arvokasta suomalaista luontoa täytyy suojella. Siksi esimerkiksi kaivoshankkeissa ja muissa investoinneissa on aina arvioitava vaikutukset luontoon. Mikäli emme huolehdi ympäristöstämme, tulee se maksamaan tulevaisuudessa meille vielä enemmän. Yli puolet maailman taloudellisesta tuotannosta on riippuvainen toimivista luonnon ekosysteemeistä. Esimerkiksi ruokakasvien viljely tarvitsee hyönteisiä pölyttäjikseen.
Maamme kaipaa johtajia, jotka osaavat kuunnella ja ymmärtää erilaisia näkemyksiä ja rakentaa yhteistä linjaa Suomen ja suomalaisten suurten ongelmien ratkaisemiseksi.
On tärkeää, että kaikkialla Suomessa voidaan esimerkiksi harjoittaa kestävästi liiketoimintaa ja tuotantoa alueen omiin vahvuuksiin nojautuen. Välttämättömien palveluiden ylläpito kohtuullisten etäisyyksien päässä kuuluu myös sivistyneeseen yhteiskuntaan. Asutuksen ylläpito aivan kaikkialla ei kuitenkaan ole välttämättä edes järkevää eikä varsinkaan hinnalla millä hyvänsä.
Kaupungistumisessa on kysymys siitä, että ihmiset hakeutuvat sinne, missä tarjolla on enemmän mahdollisuuksia rakentaa itselle parempaa elämää ja itsensä toteuttamisen vaihtoehtoja esimerkiksi työnteon, yrittämisen ja opiskelun kautta. Kun yksilöiden kehitysmahdollisuudet ja tuottavuus tällä tavalla vahvistuvat, samalla koko yhteiskunta hyötyy. Ideat, innovaatiot ja oivallukset syntyvät ihmisten kohtaamisissa.