Putin on osoittanut arvaamattomuutensa, ja Suomen on otettava huomioon mahdollinen uhka Venäjän suunnasta. Laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, ja Suomen Nato-hakemus kiinnostaa Venäjää, joka kokee Naton vihollisenaan. Suomella on pitkä raja Venäjän kanssa, mikä tulee ottaa huomioon myös tulevaisuudessa.

Paluuta entiseen on vaikea kuvitella ennen kuin Venäjällä on tapahtunut mittavia muutoksia. Suhteita pyritään jollain tasolla pitämään erilaisissa tilanteissa ja diplomatialle on aina sijansa. Hyökkäyssotaa käyvän naapurin kanssa ei ole tarvetta alkaa lähentyä, eikä senkään jälkeen, jos politiikkaa ei muutu.

Käydään ensin hakuprosessi loppuun, ennen kuin aletaan perustamaan tukikohtia. Tukikohtien sijoittamista arvioidaan Naton kokonaisuus huomioiden, eivätkä yksittäiset jäsenvaltiot päätä tällaisista. Suomen on Natoon päätyessään arvioitava, minkälaiseksi roolimme kehittyy, ottaen huomioon itänaapurimme tilanne.

Rahan käytön tavoite ei tarvitse olla itseisarvo, tärkeintä on uskottava puolustuskyky osana Naton kokonaisuutta. Tavoitteet on toki otettava tosissaan ja Natossa on oltava aktiivinen toimija, kun jäsenyys toteutuu.

Suomen tulee jatkaa hyväksi havaitulla linjallaan ulkopolitiikan suhteen myös Naton ovien avauduttua. Suomella on merkittävä geopoliittinen asema Naton ja Venäjän suhteessa, mutta siitä huolimatta/juuri sen takia ulkopolitiikkamme linjaa tulee tarkastella omista lähtökohdistamme.

Valtion velkaantumista tulee hillitä. Palveluita ja valtion rahankäyttöä voidaan kuitenkin tehostaa reippaasti ilman vaikutusta palvelujen laatuun. Valtionhallinnossa käytetään rahaa usein turhiin hankintoihin tai hankkeisiin, kun valvonta ei ole riittävää. Tällaisesta tulee päästä eroon. Suuremmassa mittakaavassa oleellista on positiivisen työllisyyskehityksen jatkuminen. Se yhdessä riittävän tiiviin veropohjan kanssa mahdollistaa terveemmän valtiontalouden.

Työttömien työllistyminen on tärkeää niin inhimillisesti kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Siihen löytyy parempia keinoja kuin työttömyysturvan leikkaukset, jotka eivät edes ole osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi työllisyyden parantamiseksi. Tärkeää on pitää myös työttömät työntekijät mukana, jolloin paluu työelämään on helpompaa. Tämä on mahdollista entistä laadukkaamman koulutuksen ja mm. työllisyyspalveluiden kehittämisen avulla.

Ylimääräinen lapsilisä ei ole erityisen tehokas eikä hyvin kohdentuva keino lapsiperheköyhyyden torjumisessa.

Valtion velkaantumista tulee hillitä. Palveluita ja valtion rahankäyttöä voidaan kuitenkin tehostaa reippaasti ilman vaikutusta palvelujen laatuun. Valtionhallinnossa käytetään rahaa usein turhiin hankintoihin tai hankkeisiin, kun valvonta ei ole riittävää. Tällaisesta tulee päästä eroon. Suuremmassa mittakaavassa oleellista on positiivisen työllisyyskehityksen jatkuminen. Se yhdessä riittävän tiiviin veropohjan kanssa mahdollistaa terveemmän valtiontalouden.

Ruoan arvonlisäveron nostosta tulee pidättäytyä. Muunlaiset veropohjan tiivistämiset ovat järkevämpiä.

Kotitalouksien määräaikainen tuki energian hinnan ollessa korkealla on kohtuullista. Tukien kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, jotta ne kohdistuvat oikeaan paikkaan, ja motivaatio sähkön kulutuksen vähentämiseen pysyy.

Ydinvoiman rooli energian tuotannossa korostuu tulevaisuudessa. Samalla kun lisätään mm. tuulivoiman osuutta, on hyvä varmistaa ydinvoimaloiden toimivuus, ja tarvittaessa lisätä kapasiteettia.

Tuulivoiman rakentamista on hyvä tehostaa byrokratiaa keventämällä ja sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttää päästöttömän energian osuuden nostamista. Tarvitsemme lisää päästötöntä sähköä, ja tuulivoimassa on paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste, ja Suomen on tärkeä olla mukana torjumassa sitä aktiivisena toimijana osana kansainvälistä yhteisöä ja edistää muidenkin maiden sitoutumista päästövähennyksiin, jotta maapallo olisi elinkelpoinen tulevillekin sukupolville. Mikään maa ei pysty siihen yksin, mutta kaikkien tekemisillä on vaikutusta. Ilmastonmuutosta hidastamalla voimme myös synnyttää uutta taloudellista toimeliaisuutta ja kasvua. Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tulee pyrkiä ilmasto- ja ympäristöasiat huomioiden. Parhaimmillaan saamme luotua talouskasvua vihreään siirtymään investoimalla.

Polttoaineiden hintaan vaikuttaa mm. öljyn sekä muiden raaka-aineiden sekä jalostukseen käytetyn energian hinta, maailmanmarkkinoiden tilanne sekä valuuttakurssit. Tällä hetkellä hinnat ovat korkealla pitkälti Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Fossiilisten polttoaineiden verotuksen laskeminen on valtiontaloudellisesti keinona kallis, eikä veron merkittäväkään alentaminen välttämättä näkyisi pumpulla polttoaineen hinnassa merkittävästi. Lisäksi se tekisi huomattavan loven valtion verokertymään ja polttoaineveron alentaminen kohdentuisi huonosti tukea eniten tarvitseville, ja toimisi ilmastotavoitteitamme vastaan. Veron alentamisesta hyötyisivät eniten paljon autoilevat, jotka tilastollisesti ovat usein hyvätuloisia.

Liikenteen sähköistyminen etenee jo nykyisellään jopa ennakoitua nopeammin, mikä on liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta positiivista. Liikenteen sähköistymisen edistäminen on osa liikenteen päästöjen vähentämistä, mutta ei ainoa keino. Hankintatukia tarvitaan, koska korkeampi hankintahinta on monelle kynnyskysymys, vaikka sähkökäyttöisten ajoneuvojen ajonaikaiset kustannukset ovat alhaisempia kuin fossiilisilla polttoaineilla.

Tietulleja voidaan selvittää ajatuksena liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja liikenteen sujuvoittamiseksi, mutta tällä hetkellä en näe tätä kovin keskeisenä aiheena.

Hoitajamitoitus on sekä vanhusten että henkilöstön turva. Henkilöstölle se takaa riittävän määrä kollegoita työvuorossa, jolloin jokainen voi tehdä oman työnsä hyvin, eikä kenenkään tarvitse uupua työtaakkansa alle. Henkilöstöpula on todellinen ongelma ympäri maan ja siihen on tartuttava määrätietoisesti. Hoitajamitoituksen toteutuminen vaatiikin järjestelmällistä työtä henkilöstöpulan korjaamiseen. Siihen vaikuttaa mm. uusien opiskelijoiden houkuttelu alalle, alan jättäneiden työntekijöiden takaisin houkuttelu ja myös kansainvälisessä rekrytoinnissa onnistuminen. Nämä ovat pitkän ajan tavoitteita, ja lyhyellä aikajänteellä saatamme joutua keventämään mitoitustavoitteitamme.

Hoitoalalla useimmissa tehtävissä riittävä kielitaito on edellytys työtehtävien sujuvaan hoitamiseen. On varmistettava, että potilas/asiakastyössä maahanmuuttajataustaisella henkilöstöllä on kielitaito riittävällä tasolla. Jos näin on, maahanmuuttajat ovat hyvä ratkaisu työvoimapulaan myös hoitoalalla. Muilla aloilla maahanmuutto voi toimia vielä tärkeämpänäkin voimavarana. Ilman reipasta työperäistä maahanmuuttoa, meidän työvoima ei riitä nykytasoisten palveluiden tarjoamiseen.

Koulutuksesta ei tule leikata, sillä laadukkaan koulutuksen avulla takaamme pärjäämisemme myös tulevaisuudessa. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset näyttivät negatiivisen vaikutuksensa, joten sille tielle ei tule tulevalla vaalikaudella lähteä. Suomessa on pitkään nojattu yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen kaikilla tasoilla, ja samalla tiellä tulee jatkaa, muutoksiin reagoiden ja ennakoiden.

Opettajilla tulee olla riittävät edellytykset turvata koulurauha, mutta pelkät kurinpidolliset toimet harvoin vaikuttavat juurisyihin. Tärkeintä on perheiden ja vanhemmuuden tukeminen, jotta vanhemmilla on kykyä luoda lapselle turvallinen kasvuympäristö ja asettaa rajoja. Tämän myötä tarve kurinpidollisille toimenpiteille myös kouluissa vähenee. Sitten kun ongelmia ilmenee, on oltava mahdollisuus puuttua riittävin keinoin.

En ole itse koskaan pelännyt liikkua yksin, mutta ymmärrän, että vieraassa paikassa liikkuessa jotkut voivat kokea pelkoa. Tämä on mahdollista myös tutuissa paikoissa, jos oma kokemusperusta antaa aihetta pelolle.

Kaikki keinot on käytettävä. Ongelmien ennaltaehkäisy on tehokkain keino vaikuttaa. Jos rikolliseen elämään ajautuminen saadaan estettyä, säästymme inhimillisesti ja yhteiskuntana paljosta vaivasta. Rangaistuksia kovennettiin vuodenvaihteessa voimaan tulleella lakimuutoksella. Rikosseuraamusalalla työvoiman saatavuus on haastavaa, joten on tärkeä etsiä muitakin keinoja. Vankila on monelle nuorelle liian hyvä paikka verkostoitua rikollisporukoihin, joista on vaikea enää päästä säädylliseen elämään. Samalla on tärkeä pyrkiä vaikuttamaan rikollisuuden kovimpaan ytimeen, ja koventaa rangaistuksia sellaisissa tapauksissa, joissa yhteiskunnan turvallisuus olisi jatkossa selkeästi uhattuna.

Huumeiden käytön rangaistavuutta ja huumeiden käyttäjille kohdistettuja palveluita tulee tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä rangaistavuuden poistaminen ei kannata, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa keskustelua parhaasta tavasta uudistaa huumausainepolitiikkaamme. Pitäisi päästä käsiksi juurisyihin ja huumekaupan ytimeen. Ongelmat ovat kasvaneet, ja käyttäjät ovat yhä nuorempia, joten tulee löytyä valmiuksia reippaaseenkin muutokseen. Tämän hetken tilanne hyödyttää lähinnä huumekauppaa pyörittäviä rikollisjärjestöjä.

Ylen rahoitus ja toimintaedellytykset tulee turvata. Yle on Suomen luotetuin uutismedia, tavoittaen viikoittain reilusti yli 90 prosenttia suomalaisista. Lisäksi Ylellä on elintärkeä rooli audiovisuaalisen kulttuurin tuomisessa jokaisen saataville ja ylläpitämisessä. Yle on monipuolinen sekä moniääninen ja tuottaa laadukasta tiedonvälitystä myös poikkeusoloissa. Ylellä on myös alueellisuuden myötä tärkeä osa huoltovarmuuden turvaamisessa. Ylen rahoituksesta leikkaamalla ajaisimme suuren määrän ihmisiä työttömäksi, ja vaarantaisimme luotettavan tiedonvälityksen saavutettavuuden, joka tekisi tilaa valeuutisille ja informaatiovaikuttamiselle.

En näe viinien myynnin avaamista ruokakauppoihin välttämättä hyvänä keinona. Suoraan ajateltuna ei kuulosta vaaralliselta. Alkoholiongelmien laajuuden Suomessa huomioiden, myynnin vapauttaminen ei välttämättä olisi kokonaisuus huomioiden kannattavaa.

Suomi on niin harvaan asuttu maa, että sitä ei voi pitää asuttuna, kun se ei sitä ole nytkään. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidemmäksi etäisyydet naapureihin ja varsinkin palveluihin kasvaa. Maatalouden ja ruoantuotannon kyky toimia on turvattava, mutta kaupungistumisen trendiä on vaikea vastustaa poliittisin päätöksin. Tiiviimmin asutulla seudulla palvelut on mahdollista tuottaa tehokkaammin ja yhdenvertaisemmin. Samalla on varmistettava palveluiden saatavuus myös harvemmin asutuilla seuduilla.

Suomessa on pitkä kokemus ja osaaminen metsiämme hoitoa koskevissa päätöksissä. Muiden EU-jäsenmaiden olosuhteet ovat erilaiset metsäpolitiikan osalta. Metsät ovat Suomelle tärkeä hyvinvoinnin sekä elinkeinotoiminnan lähde. Tämän takia on tärkeää, että metsäpolitiikasta päätetään kansallisesti.

Aikuisten tehtävä on luoda pohja turvalliselle lapsuudelle, jonka myötä omin siivin voi lähteä kohti aikuisuutta ja omia tavoitteita sekä unelmia. Jokaisen ihmisen tulee itse voida päättää, kenen kanssa viihtyy parhaiten. Toivon että kaikki vanhemmat kykenevät antamaan täyden tuen omien lapsiensa sukupuoli- ja seksuualisuuskysymyksissä. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa, vaan iloitsen hänen kanssaan ja tuen kohti omia unelmiansa.

Eutanasiaan liittyvät kysymykset eivät varmasti kosketa suoraan kaikkia missään elämän vaiheessa. On kuitenkin hyvin valaisevaa kuunnella kovien kipujen kanssa eläneiden ihmisten sukulaisten kokemuksia tuskallisen elämän loppuvaiheen seuraamisesta. Eutanasian mahdottomuus johtaa säälimättömään kipuun ja tuskaan, joka olisi vältettävissä, jos mahdollisuus eutanasiaan sallittaisiin lailla. Kukaan meistä ei varmasti halua kidutuksen omaista loppuvaihetta läheisillemme, jos vaihtoehtokin olisi olemassa. Lääkäreiltä ei tulisi edellyttää eutanasiaan osallistumista, vaan jokaisella lääkärillä tulisi olla itse mahdollisuus päättää omasta osallistumisestaan.