Elisa Gebhard

Vladimir Putinin Venäjä toimii Ukrainassa tavalla, joka rikkoo kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita. Tämä on lähtökohtaisesti uhka paitsi naapurivaltioille, myös koko Euroopan turvallisuudelle. Suomen Nato-jäsenyysprosessikin perustuu Suomen turvallisuuden varmistamiseen. Suoran sotilaallisen uhan sijaan olisi kuitenkin puhuttava laajemmin esimerkiksi kyberuhista.

Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ei voi unohtaa, vaan Venäjän on vetäydyttävä Ukrainasta ja sotarikolliset on saatava vastuuseen toimistaan.

Naton tukikohdan mahdollisesta sijoittamisesta Suomeen tulee päättää jäsenyysprosessin jälkeen, kun Suomen rooli Naton jäsenenä tulee tarkemmin arvioiduksi. Tukikohtaa ei ole syytä erityisemmin vastustaa, mikäli se katsotaan Suomen ja muun Euroopan turvallisuuden kannalta järkeväksi.

Suomen oma puolustuskyky on uskottava, ja sopii jo valmiiksi hyvin yhteen Naton kanssa. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomen puolustusmenot olivat 1,96 prosenttia bkt:sta. Nato-jäsenyyden myötä puolustuksen suunnittelussa on otettava huomioon myös Natossa sovittavat tavoitteet.

Suomen ulkopolitiikan painopisteet ovat jatkossakin Suomen oma päätös. Esimerkiksi ihmisoikeuksien edistämisestä ei voida missään tilanteessa tinkiä.

Valtion velkaantumista tulee hillitä, mutta leikkaukset vaikkapa etuuksiin tai palveluihin tarkoittavat leikkaamista hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ja tasa-arvoisuudesta. Pidemmällä aikavälillä näistä leikkaaminen voisi aiheuttaa negatiivisia taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia, kuten nyt näemme 1990-luvun laman jälkeen käyneen vaikkapa lisääntyneiden mielenterveysongelmien myötä. Julkista taloutta tuleekin vahvistaa ensisijaisesti muilla keinoilla, kuten tiivistämällä veropohjia ja vahvistamalla työllisyyttä.

Työttömien asemaa ei pidä tieten tahtoen heikentää etenkään tilanteessa, jossa hintojen nousu ja taloudellinen epävarmuus koettelevat yhteiskuntaamme. Työttömyysturvaa voi tarkastella ja päivittää, kunhan esimerkiksi sen taso ja ehdot eivät heikkene.

Ylimääräinen lapsilisä toteutettiin ostovoiman turvaamiseksi ja perheiden toimeentulon helpottamiseksi tilanteessa, jossa esimerkiksi sähkön ja elintarvikkeiden sekä asumisen hinnat nousivat yhtäaikaisesti. Tämä oli oikea toimi, sillä köyhyys heikentää myös lasten hyvinvointia ja voi pahimmillaan periytyä sukupolvelta toiselle. Lapsiperheköyhyyttä tulee torjua myös jatkossa. Ylimääräinen lapsilisä voi olla työkaluna tässä jatkossakin, mikäli aiempi poikkeuksellinen tilanne toistuisi. Tätä on kuitenkin mahdoton ennakoida. Lisäksi tulee arvioida, onko myös suurituloisille kohdentuva tuki tarpeen, vai voisiko tukea paremminkin kohdentaa esimerkiksi pienituloisille.

Veropohjan tulee olla riittävän tiivis, että se mahdollistaa hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamisen ilman, että sen ydintoiminnoista tarvitsee leikata. Esimerkiksi verotukien karsiminen ja pääomien verottaminen on oikea ratkaisu. Lisäksi julkista taloutta tulee vahvistaa kasvun ja työllisyyden avulla.

Arvonlisäveron korottaminen ei ole oikeudenmukainen tapa lisätä verotuloja, sillä siitä aiheutuu eniten haittaa niille, joilla on pienet tulot. Etenkään tässä tilanteessa, jossa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet, ei nosto olisi kohtuullinen toimi.

Valtion pitää tukea tulevina vuosina suomalaisia siirtymään sellaisiin ratkaisuihin, joissa energiaomavaraisuus ja tuotannon ekologisuus korostuu. Mikäli tukitoimia tarvitaan tulevaisuudessa siksi, että sähkölaskut uhkaavat nousta kohtuuttomiksi, tulee tuet kohdentaa pienituloisille ja niille, joiden toimeentuloon sähkölaskut vaikuttavat kovimmin.

Päästöttömänä energiantuotannon muotona ydinvoimalla on paikkansa uusiutuvien energiamuotojen rinnalla. Ydinvoimaloiden käyttöiät ovat pitkiä, eikä nykyisiä voimaloita tule ennenaikaisesti ajaa alas. Lisäksi esimerkiksi pienydinvoimaloiden mahdollistaminen tulee huomioida lainsäädännössä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ympäristökriisien kanssa ei voi neuvotella, vaan kaikki päätökset on tehtävä planetaaristen rajoitteiden puitteissa. On tärkeää jatkaa vihreän siirtymän tiellä, ja suunnata voimavaroja ilmastokestäviin ratkaisuihin esimerkiksi liikkumisessa ja energian tuotannossa, sekä edistää kiertotaloutta.

Fossiilisten polttoaineiden verotuksen alentaminen olisi ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Ei ole myöskään takeita, että veron alentamisesta koituisi suoraan hyötyä kuluttajille. Bensan hintaan vaikuttaa keskeisemmin esimerkiksi maailmanmarkkinoiden tilanne.

Liikenteen sähköistymistä on edistettävä kaikin keinoin, sillä liikenteestä aiheutuu merkittävästi päästöjä. Marinin hallituksen aikana laadittu fossiilittoman liikenteen tiekartta sisältää keinoja liikenteen sähköistämisen edistämiseksi, ja sen keinovalikoimaan kuuluu esimerkiksi hankintatukia.

Oikein toteutettuna tietullit tai ruuhkamaksut ohjaisivat ihmisiä olemaan käyttämättä autoa juuri siellä, missä vaihtoehtoja on eniten tarjolla, siis kaupungeissa. On ilmaston kannalta hyvä, että ihmisiä ohjataan käyttämään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan. Liikenteen päästöt ovat merkittävä asia ilmastotyön kannalta, ja siksi niiden vähentämiseen on kaikin keinoin pyrittävä. Esimerkiksi Helsingissä on vielä paljon tekemistä, että liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä riittävästi.

Henkilöstöpulan vuoksi hoitajamitoitusta päätettiin eduskunnassa lykätä, mutta riittävän hoidon varmistamiseksi mitoitus tarvitaan. Sen vuoksi on panostettava kaikin tavoin osaajapulan ratkaisemiseen, kuten työpaikkojen veto- ja pitovoimaan, kansainväliseen rekrytoimiseen sekä uusien osaajien kouluttamiseen.

Työtä tekevän väestön määrän väheneminen on suuri uhka hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle, ja tämä näkyy etenkin hoitoalalla. Suomi tarvitsee jatkossakin paljon ulkomaista työvoimaa. Samalla työlainsäädännöllä tulee varmistaa, että ulkomaista työvoimaa ei voida käyttää hyväksi polkemalla työehtoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan vuonna 2035 uusista työpaikoista 70% edellyttää korkea-astetason osaamista. Suomen osaamistaso ei nouse leikkaamalla koulutuksesta, vaan turvaamalla siihen riittävät resurssit. SDP:n tavoite on, että 2030-luvun loppuun mennessä vähintään 60 prosenttia alle 35-vuotiaista on korkeakoulutettuja nykyisen n. 40%:n sijaan.

Huono käytös on oire eikä syy, joten tiukempi kuri ei ole ratkaisu koulujen ongelmiin. Tarvitaan pikemminkin ennakoivaa puuttumista, kuten lastensuojelun, nuorisotyön ja opiskelijahuollon resurssien turvaamista. Koko kouluyhteisön, nuorisotoimen ja viranomaisten on työskenneltävä yhteistyössä kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että resurssit kouluissa ovat riittävät ja opettajia sekä muita aikuisia on tarpeeksi.

Koen Helsingin turvalliseksi paikaksi liikkua yksin. Toisaalta sukupuolittunut häirintä julkisilla paikoilla ei ole kadonnut mihinkään, vaikka aiheesta puhutaan aiempaa enemmän. Ilmiö ei ole uusi tai esimerkiksi kaupunginosiin sidottu.

Ei ole mitään näyttöä siitä, että kovemmat rangaistukset ehkäisisivät rikollisuutta. Etenkin nuorten kohdalla painopisteen on oltava rikosten ennaltaehkäisyssä sekä syrjäytymisen ja näköalattomuuden torjunnassa. Ennaltaehkäisyllä tarkoitan, että poliisin, sosiaalitoimen, nuorisotyön ja koulun yhdistävän ankkuritoiminnan, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja nuorisotyön resursseista pidetään huolta. Myös mahdollisten rikosoikeudellisten seuraamusten tulee tukea nuoren paluuta takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi.

Huumeiden käytöstä koituvia ongelmia tulee hoitaa ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin, ei niinkään kriminaalipolitiikan. Pelko rikosoikeudellisista seurauksista voi pahimmillaan estää avun hakemisen. Esimerkiksi THL:n suosittelemia dekriminalisointitoimia tulisi selvittää sekä seurata kansainvälisiä kokemuksia.

Yleisradion rooli luotettavan tiedonvälityksen varmistamisessa on keskeinen. Siksi sen riittävät resurssit tulee mahdollistaa.

Alkoholin saatavuuden vapauttaminen todennäköisesti vaikuttaisi sen käytön määrään. Alkoholin käyttöön liittyvät negatiiviset ilmiöt maksavat yhteiskunnalle. Vaakakupissa on ihmisten mahdollisuus ostaa viiniä maitokaupasta ja kustannukset esimerkiksi lisääntyneestä terveydenhuollon tarpeesta. Niin kauan kuin alkoholi aiheuttaa välillisiä ja välittömiä kustannuksia yhteiskunnalle, ei viinejä tule myydä maitokaupassa.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, eikä sitä pidä keinotekoisesti pyrkiä suitsimaan.

Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan. Metsiin liittyviä asioita sisältyy kuitenkin useisiin EU:n sektoripolitiikkoihin: EU-sääntely maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan aloilla vaikuttaa suoraan ja välillisesti myös kansalliseen metsäpolitiikkaamme. Ilmastonmuutokseen ja ympäristökriiseihin vastaaminen edellyttää EU-tason päätöksiä ja kansainvälistä koordinointia.

Toivon, että hypoteettinen lapseni saisi mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa. En myöskään ajattele, että omalla mielipiteelläni tulisi olla väliä lapseni naima-aikeisiin.

Lisäksi saattohoidon laatuun ja saatavuuteen tulee panostaa.