Venäjä on Suomelle uhka, jos Suomesta tulee Venäjälle uhka Natoon liittymisen, Nato-joukkojen ja Naton aseiden kera. Suomi on elänyt itänaapurinsa kanssa rauhassa 75 vuotta eikä tätä tilannetta kannattaisi muuttaa. On muistettava, että sota Ukrainassa alkoi keväällä 2014 (eikä helmikuussa 2022), kun maan vaaleilla valittu presidentti Viktor Janukovits syrjäytettiin Yhdysvaltain tukemassa Maidanin vallankumouksessa. Uusi länsimielinen hallinto ryhtyi tuolloin nopeasti poistamaan Ukrainan itäosien venäjänkielisen (ja venäjämielisen) väestön kielellisiä ja muita oikeuksia, minkä myötä alueiden asukkaat eivät halunneet kuulua vallankumouksen jälkeiseen Ukrainaan. Tämän seurauksena Ukrainan armeija ryhtyi sotilasoperaatioon separatistialueita vastaan. Maassa on sodittu jo kymmenen vuotta.

Suomen pitää koettaa säilyttää suhteet naapurimaahansa kaikkina aikoina ja tukea sodan diplomaattista ratkaisua. Suhteiden katkaiseminen ei auta konfliktin ratkaisemisessa.

Suomeen ei pidä tulla Naton tukikohtia tai asevoimia, vaan Suomen tulee itse huolehtia puolustuksestaan. Naton tukikohta ja joukot vain tekisivät Suomesta sotilaallisen uhkatekijän Venäjän näkökulmasta ja kasvattaisivat riskiä Suomen muuttumisesta sotatoimialueeksi.

Suomen pitää itsenäisesti määrittää puolustusmenonsa eikä sitoutua sotilasliiton vaatimuksiin.

Suomen pitää noudattaa itsenäistä ulkopolitiikkaa, joka pitää maamme sotien ulkopuolella. Nato on jatkuvasti laajentunut kohti Venäjää vastoin sille Saksan yhdistymisen yhteydessä annettuja vakuutuksia, eikä Nato-maiden jännitteitä kiristävä ja Venäjän turvallisuuspoliittiset intressit sivuuttava ulkopolitiikka ole Suomen kansallisten etujen mukaista.

Velkaa on alettava vähentää, mutta se täytyy tehdä pitkäjänteisesti ja lyhentämisen vaikutukset tiedostaen. Leikkaukset on tehtävä kohdennetusti pienimmän haitan periaatteella ja siten, etteivät ne heikennä kohtuuttomasti eri väestöryhmien ja yksilöiden tilannetta.

Työttömyyttä pitää pyrkiä vähentämään ensisijaisesti tekemällä yrityksille helpommaksi työllistää ihmisiä, lisäämällä positiivisia kannustimia työntekoon ja parantamalla työllisyyspalveluja. Jos ihmisellä on vaikeuksia työllistyä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ei paranna hänen mahdollisuuttaan keskittyä työnhakuun eikä lisää hänen työllistymisensä todennäköisyyttä.

Lapsiperheiden tuen lisääminen on perusteltua tilanteessa, jossa ruoan, energian ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet.

Verotuksen kiristäminen on pääsääntöisesti tasapuolisempaa kuin leikkaukset eri väestöryhmien tarvitsemissa palveluissa. Se, mitä julkisen talouden "tasapainottaminen" merkitsee ja millaiseen "tasapainottamiseen" on perusteltua ryhtyä, onkin sitten kokonaan oma kysymyksensä.

Ruuan hinta on jo nykyisellään hyvin korkea eikä sitä pidä entisestään nostaa verotuksellisesti.

Kohonneiden sähkölaskujen kustannuksia kotitalouksille pitää kompensoida, mutta samalla pitää asettaa tiukempia rajoja sähköyhtiöiden voitoille. Energiavirasto on kuluttajien näkökulmasta suoriutunut heikosti tehtävässään, ja Nord Pool -sähköpörssi toimii enemmän suurten sähköntuottajien kuin sähkön kuluttajien eduksi. Vaikeuksiin joutuneiden suomalaisten tukeminen on nähtävä väliaikaisena ratkaisuna. Todellinen ratkaisu on sähkömarkkinoiden rakenteiden muuttaminen siten, ettei sähkön kaltaisesta perushyödykkeestä joudu maksamaan kohtuutonta hintaa.

En ole ydinvoiman suuri kannattaja nykyisten laitosten riskien, korkeiden rakentamis- ja lopulta purkukustannusten vuoksi sekä ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Ydinvoiman käyttöä ei voi yhtäkkiä lopettaakaan ja sen turvallisuus on pyrittävä varmistamaan, jottei eri maissa koettujen kaltaisia onnettomuuksia tapahtuisi Suomessa.

Pitkäaikaisten ympäristöhaittojen vuoksi tuulivoiman rakentamista pitää päin vastoin säädellä huomattavasti nykyistä tiukemmin. Tuulivoiman energiantuotannon epävakaus ja tuulivoimaloiden korkeat ylläpito- ja aikanaan purkukustannukset on otettava nykyistä paremmin huomioon päätöksissä.

Suomen taloutta ei pidä ajaa alas kiistanalaisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi Suomen osuus maailman hiilidioksidi"päästöistä" on häviävän pieni, joten Suomen talouden vaarantamiselle ei ole siksikään perusteita. Suomen ei tarvitse leikkiä mallioppilasta tässäkään asiassa. On myös huomattava, että lukuisten arvostettujen tutkijoiden mukaan ei ole mitään ilmastohätätilaa, siinä missä ilmastotoimista ovat hyötyneet ennen kaikkea samat tahot, jotka ovat olleet luomassa ilmastohysteriaa.

Auto on monelle välttämätön kulkuväline Suomen kaltaisessa maassa, ja polttoaineet on katsottava perushyödykkeiksi, joista ei pidä joutua maksamaan kohtuuttomasti.

Liikenteen sähköistäminen ei ole itseisarvo, ja on otettava huomioon sekin, että sähköautojen valmistaminen ei ole lainkaan niin ympäristöystävällistä kuin medioissa on pääsääntöisesti esitetty. Sähköautojen akuissa tarvitaan mm. kobolttia ja litiumia. Kobolttia tuotetaan pääasiassa Kongossa ja tuotanto tapahtuu vaarallisissa olosuhteissa, joissa onnettomuuksia tapahtuu valitettavan usein. Litiumia puolestaan tuotetaan valtavissa haihdutusaltaissa useissa Etelä-Amerikan maissa. Litiumkaivokset ehdyttävät ympäristön pohjavesiä tuhoten myös maanviljelyn edellytykset. Altaiden ympäröimissä kylissä ihmiset joutuvat säännöstelemään vettä, ja ekosysteemi vaarantuu laajoilla alueilla.

Tietullit edustavat kontrolliyhteiskuntaa, jollaista Suomessa ei tarvita eikä kaivata.

Hoitotyö pitää tehdä nykyistä houkuttelevammaksi mm. parantamalla hoitajien työoloja ja palkkausta. Hoitajien työtaakkaa ei voi kasvattaa nykyisestä, mikä entisestään heikentäisi vanhusten hoidon laatua. Lisäksi hoitajia ei pidä enää ajaa pois alalta velvoittamalla tai painostamalla heitä ottamaan pika-aikataululla markkinoille tuotuja rokotteita, jotka eivät suojaa tartunnoilta ja joista on tehty eri maissa historiallisesti ennenkokematon määrä ilmoituksia vakavista haittavaikutuksista.

Pitkälti poliittisin päätöksin aiheutettu työvoimapula hoitoalalla pitää ensisijaisesti ratkaista kouluttamalla ja houkuttamalla työhön suomalaisia hoitajia parantamalla hoitajien työoloja ja palkkausta ja takaamalla heidän lääketieteellinen itsemääräämisoikeutensa. Myös muilla aloilla työvoimavajetta pitää pyrkiä täyttämään työllistämällä ensisijaisesti suomalaisia työnhakijoita.

Koulutuksesta leikkaaminen kostautuu kansantaloudelle pidemmällä aikavälillä. Koulutuksen laatua ja painotuksia on kuitenkin aiheellista arvioida säännöllisesti. Säästöjä voidaan aikaansaada myös koulutuksessa ilman sen tason yleistä heikentämistä.

Opettajille pitää mahdollistaa työrauha, ja opetustyötä ja toisten nuorten oppimista häiritsevien oppilaiden käyttäytymiseen pitää voida puuttua riittävän tehokkaasti. Samalla kuitenkin ongelmakäyttäytymisen syihin pitää reagoida ja koettaa ennaltaehkäistä tilanteita, joissa kurinpitoa tarvitaan.

Joillakin, varsinkin kaupungissa asuvilla ihmisillä on ymmärrettävä huoli turvallisuudestaan mm. katujengien ja rikollisuuden määrän lisäännyttyä. Ihmisten ympäristöstä on pyrittävä tekemään niin turvallinen, ettei heidän tarvitse pelätä kadulla liikkumista. Tähän voidaan vaikuttaa takaamalla viranomaisille tarvittavat resurssit, mutta myös ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi, kasvatukseen, koulutukseen ja nuorisotyöhön panostamalla.

Nuortenkin on tiedostettava, että rikollisilla toimilla on seurauksensa. Rangaistusten oikeasuhteisuus on kuitenkin vain yksi eikä todennäköisesti tehokkain keino vähentää rikollisuutta, vaan tärkeämpiä ovat rikollisuutta ennaltaehkäisevät toimet.

En kannata huumeiden käyttäjien rankaisemista. Siitä ei ole hyötyä huumeiden käyttäjille, ja se vain heikentää heidän mahdollisuuksiaan saada apua. Myös huumekauppiaiden jäljille pääsy vaikeutuu, jos käyttäjät pelkäävät rangaistusta.

Jos Yleisradio olisi oikeasti moniääninen, antaisi äänen myös kulloistakin poliittisesti korrektia narratiivia kyseenalaistaville näkemyksille, harjoittaisi kriittistä, tutkivaa journalismia ja toimisi vallan vahtikoirana (lähinnä sylikoirana toimimisen sijaan), nykyinen rahoitustaso olisi paremmin puolustettavissa. Esimerkiksi koronan osalta Yle on sivuuttanut lukuisat tunnetut ja arvostetut asiantuntijat, jotka ovat lääketieteellisin perustein kyseenalaistaneet monien koronatoimenpiteiden toimivuuden sekä lääketeollisuudelle suurvoittoja tuottavien koronainjektioiden tehon ja turvallisuuden.

Viinien osalta voidaan siirtyä kohti eurooppalaista käytäntöä sallimalla niiden myynti ruokakaupoissa täysi-ikäisille. Myös alkoholipitoisten juomien holhoavasta iltamyyntirajoituksesta on luovuttava.

Ihmisten on mahdollisuuksien mukaan voitava asua siellä, missä haluavat, ja tätä on tuettava poliittisin toimenpitein. Erämaitakin tarvitaan, mutta suuren osan Suomea ei tarvitse olla asuttamatonta erämaata. Elinvoimainen maaseutu tukee osaltaan riittävän kansallisen omavaraisuuden ylläpitoa.

Ei ole hyväksyttävää, että maat, jotka ovat pitkälti hävittäneet omat metsänsä, kertovat Suomelle, miten metsistä tulee huolehtia. Suomen pitää noudattaa itsenäistä, luonnon monimuotoisuuden ja metsien taloudellisen hyödyntämisen yhteensovittavaa politiikkaa.

Avioliiton solminen kumppanin sukupuolesta riippumatta on yksilönvapauden piiriin kuuluva asia.

Eutanasian on oltava mahdollinen tarkasti valvotuissa tilanteissa, joissa toivoa henkilön parantumisesta ei ole ja hänellä on tuskia, joita ei voida hänen näkökulmastaan riittävän tehokkaasti vähentää ja kun hän on asiaa riittävästi harkittuaan ja ilman ulkopuolista painostusta tehnyt ratkaisunsa. Jo nykyään sairaaloissa harjoitetaan passiivista eutanasiaa eli luonnollisen kuoleman sallimista ilman kuoleman pitkittämistä potilasta rasittavilla hoitotoimenpiteillä.