On vielä täysin ennenaikaista arvioida sodan ja jälleenrakennuksen kustannuksia. Ensisijaista on, että sota päättyisi mahdollisimman pian. On kuitenkin selvää, että sodan pitkittyessä kustannukset kasvavat joka päivä. Ukraina ei selviydy ilman länsimaiden apua ja siinä joukossa Suomenkin on seisottava.

Huumeiden käyttöhuoneiden osalta suhtaudun myönteisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käynnistettävään kokeiluun. Käyttöhuone itsessään tuo vain yhden työkalun taistelussa huumeita ja huumehaittoja vastaan. Näen käyttöhuoneissa monta positiivista asiaa, joista tärkein on heikosti tavoitettavien ihmisten parempi saavutettavuus. Olisi tärkeää saada heidät kontaktoitua, jotta heille voitaisiin tarjota myös laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä jatkohoitoa päihdehoidon osalta. Käyttöhuoneen yhteyteen tulisi yhdistää monet muut palvelut, kuten terveysneuvonta, etsivä työ, neulojen vaihto jne. Huumeisiin liittyvään myrkytyskuolleisuuteen en usko käyttöhuoneiden tuovan ratkaisua. Tärkeää on, että ihmiset saataisiin polutettua toimivien päihdepalvelujen piiriin.

Nuorisorikollisuuden syyt ovat hyvin moninaisia. Siksi keinovalikoimassa pitää olla ns. pehmeitä että kovia keinoja. Tärkeintä on pystyä ennalta estämään nuorten ajautumista rikolliselle polulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jo nyt on olemassa toimivia moniammatillisia työskentelytapoja, kuten Ankkuri-toiminta ja poliisin ennalta estävä työ. Näistä on saatu varsin hyviä kokemuksia ja tämänkaltaista työtä tulee jatkaa ja laajentaa nykyisestä. Kaikenlainen lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävä toiminta on tärkeää, jottei nuoret ajautuisi rikolliselle polulle. Selvää on, että rikollisuuden kovinta ydintä pitää käsitellä kovin keinoin ja tällöin myös kovemmat rangaistukset tulevat kysymykseen.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikkaamalla ei paranneta työllisyyttä. Jos ansiosidonnainen työttömyysturva on joidenkin väitteiden mukaan liian korkea, niin miksi valtaosa työttömistä työllistyy uudestaan varsin nopeasti? Eivätkä jää "makoilemaan" työttömiksi. Työttömyyden takana on aina ihminen ja ihmisen moninaisia elämäntilanteita. Työtöntä tukevat työllisyyspalvelut ovat aivan keskiössä, kun puhutaan pitkäaikaistyöttömyyden kitkemisestä. Työttömyyden pitkittyessä ihmisellä monesti on paljon asioita, joihin hän tarvitsee apua ja tukea.

Suomi tarvitsee yhä enemmän työntekijöitä myös ulkomailta. Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestömme vähenee kymmenillä tuhansilla joka vuosi. Tarvitsemme sekä korkeakoulutettuja että ammattiosaajia lukuisille eri sektoreille. On myös tärkeää, että jo maassa olevat ulkomaalaiset saadaan työllistettyä. Ulkomaalaisen työvoiman lisääntyessä pitää huolehtia myös heidän työehtojen toteutumisesta ja ehkäistä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. On myös huomattava, ettei Suomeen ole rajan takana ryntäämässä suuria massoja ulkomaalaisia ammattilaisia. Heitä pitää houkutella, koska huutava työvoimapula ei ole vain meidän ongelmamme. Se on globaali ongelma ja lukuisat maat kilpailevat työvoimasta.

Velkaantumisen pitää suhtautua vakavasti ja paras lääke velkaantumisen taittamiseksi on talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Työllisyyden kasvu, panostukset koulutukseen, veropohjan tiivistäminen sekä hallinnon tehostaminen ovat keinoja, jotka on otettava yhä vahvemmin käyttöön. Kipeitäkin päätöksiä tullaan tarvitsemaan, mutta koska emme pysty täysin ennakoimaan tulevaa, ei kannata kaikkia "lääkkeitäkään" ottaa käyttöön kerralla. Tärkeää on, että tehtävät toimet eivät itsessään pahenna tilannetta, vaan toimet on harkittuja ja tarkoituksenmukaisia. Ihmisten hyvinvoinnista pitää kuitenkin huolehtia. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Sairauspoissaolojen hintalappu yhteiskunnalle on turhan suuri.

Pelkästään hehtaarimääräisesti suojelemalla metsiä ja maa-alueita, emme paranna hiilinielujen määrää emmekä niiden hiilen sitomiskykyä. Hyvinvoivat metsät kasvavat, sitovat hiiltä itseensä paremmin ja niiden kasvulla pidämme teollisuutemme pyörimässä. Metsien kasvun hidastuminen vaikeuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista. Hiilinielujen kasvattaminen vaatisi parempia metsänhoitotoimia, järkevää lannoitusta, metsien pelloiksi muuttamisen ehkäisemistä sekä joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsittämistä. Riittävä metsien suojelu on tärkeää, mutta suojelun osalta pitää tehdä tarkkaa harkintaa, millaisia maa- ja metsäalueita suojellaan.

Ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan suurin haaste. Ilmaston lämmetessä nykyisellä tahdilla, maapallon elinolot kapenevat koko ajan. Meidän tulee pitää kiinni tavoitteestamme, mutta toimet tavoitteen saavuttamiseksi tulee olla oikeudenmukaisia. Resurssiviisas ja vähähiilinen yhteiskunta luo Suomelle mahdollisuuksia uuden kasvun ja työn muodossa. Tästä on monia hyviä esimerkkejä myös kotimaakunnassani Satakunnassa.

Turkistarhauksen kieltäminen tulee tehdä hallitusti ja asteittain. Tästä saamme esimerkkejä ja kokemuksia maista, joissa päätös turkistarhauksen lopettamisesta on jo tehty.

Paras keino julkisen talouden vahvistamiseksi on vauhdittaa talouskasvua parantamalla tuottavuutta, nostamalla työllisyyttä ja pitämällä huolta nykyisestä työvoimasta sekä edistämällä kestävää työperäistä maahanmuuttoa. Verotuottoja lisätään tiivistämällä pääomien veropohjia, puuttumalla verovälttelyyn ja karsimalla verotukia. Ihmisten peruspalveluista ja perusturvasta pitää huolehtia!

Kohtuulliset tuloerot ovat vakaan yhteiskunnan peruspiirre. On kuitenkin huolehdittava siitä, että kaikenlainen eriarvoisuus kansalaisten välillä ei kasva. Tarvitsemme kaikille universaaleja palveluja, joilla tuetaan jokaisen mahdollisuuksia onnistua elämässä. Lisäksi tarvitsemme erityisiä kohdennettuja palveluja ja tukea heille, jotka niitä tarvitsevat pysyäkseen mukana.

Sosiaaliturvan tulee olla syyperusteista ja kannustavaa. Sosiaaliturvaan pitää olla liitettynä velvoittavuutta työn tekoon. Sosiaaliturvan uudistaminen ja selkeyttäminen nykyisestä monimutkaisesta järjestelmästä on tärkeä tavoite. Se vaatii useamman vaalikauden työn. On tärkeää, että sosiaaliturva olisi erityisesti työikäiselle saajalleen paremmin ennakoitavaa ja helpommin ja joustavammin yhdistettävissä työn tekemiseen. Sosiaaliturvan taso ei ole Suomessa liian korkea, vaikka sellaisiakin väitteitä on.

Julkista omistusta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden takaamiseksi. Viime aikaiset kriisit ovat osoittaneet, että palveluiden on toimittava myös kriisitilanteissa. Esimerkiksi energia- ja vesiyhtiöiden julkisomisteisuudelle on varsin painavia perusteita.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lasten ja nuorten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sekä tunnetaitojen oppiminen ovat kurinpidollisia toimia tehokkaampia. Selkeät rajat ovat totta kai tärkeitä sekä kotona että koulussa. Kurinpidolliset toimet vain tosiasiassa harvoin vaikuttavat riittävästi esimerkiksi lasten häiriökäyttäytymisen juurisyihin. Lapset ja perheet tarvitsevat perusedellytykset sille, että kasvuolosuhteet kokonaisuudessaan ovat turvalliset ja suotuisat.

Jokaisen maan, myös Suomen on tehtävä oma osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Meidän on työskenneltävä jatkuvasti sen eteen, että Suomi on reilu, inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Mutta fakta on, että kuulumme myös kansainväliseen yhteisöön. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa mitään tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisestilaadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle japuhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua. Talouskasvun pitää olla myös ekologisesti kestävää.

Kaupungistuminen on kansainvälinen ilmiö, eikä koske vain Suomea. Kaupungit ovat talouden vetureita ja niissä tapahtuvasta kasvusta hyötyy koko Suomi. Erityisesti hyötyvät kehyskunnat, mutta myös seutukaupungit ja kunnat yleisesti.

Ensisijainen tavoite tulisi olla se, että maakuntalennot toimisivat markkinaehtoisesti. Mutta silloin, jos valtio tukee lentoja maakuntiin, tulisi Porin lentoliikenteen olla tässä mukana. Ei ole kestävä ratkaisu, että Satakunnan kaikki kunnat joutuisivat valtion lisäksi maksamaan lennoista.

Meidän pitää panostaa Satakunnassa sekä tiestön että raideliikenteen kehittämiseen. Näen kuitenkin Satakunnan saavutettavuuden kannalta keskeisinä 8-tien parantamisen jatkamisen. Kuluneella vaalikaudella 8-tielle on saatu merkittäviä parannuksia, mutta työ on kesken. Lisäksi valtatie 2 on Satakunnan kannalta keskeinen. Lisäksi meillä, kuten muissakin maakunnissa on mittavasti tiestön korjausvelkaa. Yhtä aikaa pitää huolehtia raideliikenteen kehittämisestä. Saamme Satakuntaan digiratahankkeen, jolla junien tiheyttä välillä Tampere-Pori-Rauma voidaan lisätä. Edelleen pitää jatkaa rannikkoradan Turku-Rauma-Pori-Vaasa kehittämistyötä sekä poikkittaisliikenteen kannalta Pori-Parkano-Haapamäki-radan edistämistä.

Pori-Parkano-Haapamäki rata on puhututtanut vuosikymmeniä. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Aivan uudenlaisen tilanteen tämän poikittaisradan uudelleen avaamisen osalta on luonut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä johtuva turvallisuustilanteen heikentyminen. Satakunta on satamiensa ja kahden varuskunnan vuoksi hyvin merkittävä maakunta. Varsinkin jos asiaa tarkastellaan puolustuspoliittisesti ja koko Suomen huoltovarmuuden kannalta. On tärkeää edistää tämän rataosuuden edistämistyötä nykyisen maailmantilanteen myötä entistä tehokkaammin.

Nato-prosessi on vielä kesken, mutta mikäli Suomeen Nato-tukikohta tulevaisuudessa tulee, niin Satakunta on sille paras mahdollinen paikka tietenkin. Meillähän on kaksi varuskuntaa ja pitkää sotilaallista yhteistyötä Nato-maiden kanssa. Mikseipä tukikohtaa voitaisi miettiä myös Niinisaloon?

Kannatan susien kannanhoidollista

Näen omaa yliopistoa tärkeämpänä nykyisen koulutuksen turvaamisen Satakunnassa. Erityisesti Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehittäminen on mielestäni realistisempaa, kuin oma yliopisto.

Turve on tärkeä sekä energiantuotannon turvaamisessa että elintarvikesektorilla, vaikuttaen ruokaturvaamme. Vaikka polttoturpeen osuus Suomessa käytettävistä energialähteistä on vain noin 5-7%, on turpeen merkitys energiahuoltovarmuuden osalta merkittävä. Turvetta voidaan varastoida merkittäviä määriä useamman vuoden ajaksi. Mielestäni turpeen turvavarastoinnista pitää huolehtia jatkossakin ja taata riittävä tuotanto yleisen huoltovarmuuden takaamiseksi. Maailma on yllättävä ja turvetta tullaan vielä tarvitsemaan.

Tarvitsemme lisää päästötöntä sähköä, jotta vihreä siirtymä etenee ja energiaomavaraisuutemme paranee. Suhtaudun avoimesti lisäydinvoimaloiden rakentamiselle ja Olkiluodossa uudelle voimalalle olisi puitteet. Kunhan saadaan ensin OL3 onnistuneesti täyteen tuotantotehoonsa.

Uskon siihen, että teollisuudella on halu ja myös mahdollisuudet nykyisin toimia ympäristöystävällisesti ja myös Kokemäenjoen vesistöä suojellen. On selvää, ettei teollisuudella saada vaarantaa ympäristöä tarpeettomasti, mutta myös pitkiksi venyvät ympäristölupaan liittyvät valitusprosessit tuntuvat kohtuuttomilta. Esimerkiksi Harjavallan BASF:n tehtaan osalta on tehty kaikki mahdollinen, jotta uusi tehdas mahdollisimman vähän kuormittaisi vesistöä ja ympäristöä. On myös teollisuuden intressi toimia ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

On tärkeää, että Satakunta säilyy omana vaalipiirinään myös jatkossa. Uskon, että alueen edunvalvonta on huomattavasti helpompaa, kun Satakunnalla on selkeästi omat maakunnan edustajansa eduskunnassa.