Eva Biaudet

Lisärahoitus tulisi ensisijaisesti hakea budjetin sisältä. Ukrainan tukeminen tulee kuitenkin edellyttämään suuria panostuksia EU-mailta. Investoinnit vihreään teknologiaan ja vihreään talouteen tulevat myös edellyttämään lisää investointeja. Niiden rahoittaminen vaatii uusien yhteisten rahoitusmuotojen luomista.

Yhteinen sääntely on yritysten etu, jokaisen jäsenmaan erilaisen sääntelyn sijaan. Sääntelyn tulee kuitenkin huomioida jäsenmaiden ja yritysten olosuhteet ja olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Turhaa sääntelyä kukaan ei toivo. Sääntelyn hyvä toimeenpano olisi nyt pidettävä keskeisenä tavoitteena ja muutosten tulisi olla mahdollisimman ennakoitavissa. EU:n on jatkossakin pidettävä kunnianhimo korkealla vihreän siirtymän, vihreään talouteen siirtymisen jouduttamiseksi.

EU:n tulee aktiivisesti kehittää tekoälyn käytön sääntelyä, luodakseen eurooppalaisten arvojen perusteella toimintakenttä, jossa ihmisten henkilötietoja tai käyttäytymisen profiloinnille luodaan rajat. Tekoälyn hyväksikäyttö tarjoaa myös suuria uusia mahdollisuuksia parantaa palveluja ja tiedon käyttöä ihmisten hyväksi. Tasapainoa eri kehityssuuntien välillä on haettava jatkuvasti. Keskeistä on myötävaikuttaa tiukempaan sääntelyyn globaalisti mitä tulee ns. kehittyneempään tekoälyyn, AGI (Artificial General Intelligence) ja ASI (Artificial Super Intelligence). Suppeammissa tekoälyapplikaatioissa ja niiden kehityksessä voidaan reguloida reaktiivisemmin.

Lähitulevaisuudessa maataloustukijärjestelmään on löydettävä uusia ratkaisuja, myös kansalliselta pohjalta. Ukrainan tuleva jäsenyys edellyttää maataloustukijärjestelmän uudistamista. On syytä ohjata maataloustukia vahvemmin ruokaturvan ja kestävän tuotannon edellytykset huomioiden. Meidän tulisi myös pohtia, mikäli tukia voisi ohjata ympäristöystävällisempiin tuotteisiin ja hakea ratkaisuja alkutuotantomme kannattavuuden parantamiseksi. Suomalainen ruoantuottaja ei halua elää tukien varassa, vaan saada kohtuullista palkkaa työstään, niin kuin me kaikki muut.

Ukrainan jäsenyyden on edettävä määrätietoisesti jäsenyyttä kohti lähitulevaisuudessa. Ukrainan kohdalla muuta vaihtoehtoa ei ole, Ukrainan turvallisen kehityksen takaamiseksi. Jäsenyys voi myös nopeuttaa yhteiskunnan jälleenrakentamista ja hyvän hallinnon, kansalaisyhteiskunnan vahvistamista sekä korruption vastaisen työn tehostamista. Jäsenyys voi toteutua kun kriteerit ovat täytetty. On kuitenkin mahdollista asteittain päästä EU-ohjelmien piiriin ja siten ylläpitää vahvaa integraatioon ja EU-arvoihin sitoutumista.

Pakolaisuus on globaalisti jakautunut epätasaisesti maailman maihin ja suurimman vastuun kantaa tänään maailmassa hauraat ja köyhät maat. Inhimillisyys ja ihmisarvon kunnioitus velvoittaa meitä myös moraalisesti jakamaan vastuuta heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta. Jollei Suomi ja Eurooppa kanna vastuutaan pakolaisten auttamisesta, miten muilta, köyhimmiltä mailta voisi odottaa enempää. Suomi ja EU-maat ovat sitoutuneet YK:n pakolaissopimuksen, useiden ihmisoikeussopimusten sekä EU:n peruskirjan mukaisesti suojelemaan ihmiselämää ja pakolaisten oikeuksia saada kansainvälistä suojelua. Tätä vastuuta ei kansainvälisen oikeuden mukaan ole mahdollisuutta ulkoistaa muualle.

EU:n tulee määrätietoisesti vähentää strategisia riippuvuuksiaan. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista irtaantua kaikesta kaupasta, mutta strategisten riippuvuuksien riskien vähentäminen on välttämätöntä.

Euroopan maiden on Yhdysvaltojen presidentinvaaleista riippumatta vahvistettava kansallisia puolustus- ja varautumiskykyjään sekä vahvistettava yhteistä puolustusta. Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä myös siviilikriisinhallinnan alalla ja puolustusteollisuudessa, kasvavien kustannusten hallitsemiseksi sekä Ukrainan tuen turvaamiseksi.

Tulonsiirtojen sijaan meidän tulisi pyrkiä vahvistamaan ja uudistamaan sisämarkkinoita. Ihmisten, palveluiden, tavaroiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden edellytyksiä on jatkuvasti vahvistettava. EU:n on haettava yhteisiä uusia rahoitusratkaisuja vastataksemme esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamisen sekä vihreän siirtymisen onnistumiseksi. Vahva EU on jäsenmaiden etu.

Työllisyyden kasvu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on euroopan turvallisuudelle ja demokraattiselle kehitykselle keskeistä. Mielestäni sosiaalipolitiikkaa ei tule sulkea pois, vaikka toimivalta on jaettua. EU on nimenomaan poliittinen unioni. Esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen ja syrjinnän ehkäisyyn liittyen EU:n tulee olla edistyksen kirittäjä. Naisten ja miesten palkkaerojen vähentämiseksi EU velvoittaa tulevaisuudessa yrityksiä toimenpiteisiin jos sukupuolten väliset palkkaerot ovat 5 % suurempia. Myös työelämään liittyvissä asioissa voisi suurempi harmonisaatio olla järkevää yhteisten sisämarkkinoiden vuoksi.

Seuraavalla kaudella poliittiset erimielisyydet liittyvät ennemmin siihen, tuleeko EU:n päätöksentekoa vahvistaa. Uhkana on äärioikeiston halu kaventaa EU pelkäksi talousyhteisöksi. Unionin vahvuus on sen yhtenäisyys myös poliittisena toimijana ja arvojen puolustajana. Jotta voimme varmistaa EU:n päätöksenteon, meidän tulee lisätä enemmistöpäätöksiä. Kansallismieliset voimat parlamentissa, tai muutama jäsenmaa neuvostossa, eivät saa hidastaa tai estää päätöksiä esim. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa tai oikeusvaltiomekanismien käyttämisessä.

EU-jäsenyys on ollut Suomelle hyvä asia turvallisuuden, talouden ja ympäristön kannalta. Suomalaisten tuki jäsenyydelle on vankka. EU:ssa meillä on yhdessä hyvät mahdollisuudet löytää ratkaisuja myös suuriin globaaleihin haasteisiin. EU on viitoittanut tietä ilmastoneutraalille ja kestävämmälle Euroopalle. Jotta ilmastoneutraalius saavutettaisiin vuoteen 2050 mennessä, vihreän siirtymän direktiivien täytäntöönpano jäsenvaltioissa on nyt välttämätöntä. On ratkaisevan tärkeää, että seuraamme välitavoitteiden täytäntöönpanoa riittävän edistyksen varmistamiseksi.

Kyseisten tukien vähentämisen sijaan, tulisi pohtia, mikäli tukia voisi ohjata ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. Meidän tulisi myös hakea ratkaisuja alkutuotantomme kannattavuuden parantamiseksi. Suomalainen ruoantuottaja ei halua elää tukien varassa, vaan saada kohtuullista palkkaa työstään, niin kuin me kaikki muut.

Metsäpolitiikka on ja pysyy kansallisen päätöksenteon käsissä. Ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on myös meille elinehto. EU-päätöksenteon tulee perustua tietoon, tutkimukseen ja paikallisten olosuhteiden tuntemukseen. Meitä sitoo myös globaalit biodiversiteettisitoumukset, kuten Montrealin-sopimus. Keskeistä on kansainvälinen muutos luonnon voimavarojen käytössä ja kiertotalouden aikaansaamiseksi.

Vihreä siirtymä on välttämätön, ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeä huolehtia että pääsemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, ja vähentää Fit for-55 paketin mukaisesti 55% päästöistä vuoteen 2030 ja saada aikaan vähintään 90% päästövähennys vuoteen 2040. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ei ole vain ympäristötoimenpide, vaan se on myös tärkeää Suomen omavaraisuudelle. Yritysten on voitava toteuttaa tämä siirtymä pitkäjänteisten ja ennakoitavien päätösten ja lainsäädännön avulla. Tarvitaan kokonaisvaltaista politiikkaa ja oikeudenmukaisiksi koettuja toimia. Vihreä siirtymä voi vahvistaa lisäksi teollista kilpailukykyämme ja lisätä energiajärjestelmien luotettavuutta ja turvallisuutta.

Julkisilla palveluilla, mukaan lukien koulutuksella, on suora yhteys inhimilliseen hyvinvointiin ja riittävät palvelut jotka ovat kaikille saatavilla kohtuullisessa ajassa, vähentävät sairauspäiviä ja raskaampia hoitoja. Nuorten huonovointisuus edellyttää heille erityisesti kohdistettuja tukipalveluja, jotta koulupudokkuus ja syrjäytyminen estettäisiin. Varhaiskasvatuspalvelut ovat myös osaltaan edellytys perheen molempien vanhempien työmarkkinoille osallistumiselle ja tukee myös yksityisen elinkeinoelämän työntekijöitä. Palvelujen karsiminen on kuin sahaisimme puun oksaa jolla istumme.

Tuloerot ovat Suomessa vielä suhteellisen kohtuullisia, vaikka erot ovat kasvaneet. Kohtuullisen pienet tuloerot edistävät yhteiskuntarauhaa. Lasten yhdenvertaisuutta myös sosioekonomisesti edistää laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu sekä harrastamisen Suomen mallit. Köyhyyden lisääntymisellä lapsiperheissä on monia kielteisiä ja kauaskantoisia seurauksia. Palkkaerot ja tuloerot heijastavat huonosti ihmisten ahkeruutta tai lahjakkuutta. Moni pitkän koulutuksen akateeminen työala on nykyään suhteellisen matalapalkkainen sekä sukupuolittuneet työmarkkinat arvottavat naisten perinteisiä aloja heikommin ilman rationaalista perustetta.

Vapaat sisämarkkinat EU:ssa ja vapaa kauppa maailmassa on meille suomalaisille tärkeä mahdollisuus kasvattaa hyvinvointiamme. Se edellyttää kuitenkin että kaikki noudattavat reiluja sääntöjä ja kilpailevat avoimesti. Markkinat eivät kuitenkaan huomioi kaikkia kustannuksia tai seurauksia, esimerkiksi ympäristölle, ja siten verotuksella ja säätelyllä on pyrittävä korjaamaan ja ohjaamaan markkinoita siten että saastuttaminen esim. ei kannata. Koska markkinat ovat globaalit ja vaikeasti seurattavissa, reiluissa yrityksissä on syntynyt tarvetta säätää myös yleisemmin yritysten yhteiskuntavastuusta. EU:n uusi yritysvastuudirektiivi on tärkeä askel oikeaan suuntaan estääksemme vakavat ympäristörikokset ja ihmisten systemaattinen hyväksikäyttö kansainvälisissä tuotantoketjuissa.

Tukien varassa eläminen ei ole helppoa. Tilanne on itse asiassa päinvastainen. Tutkimusten mukaan, liian moni elää saamatta heille oikeutettuja tukia, koska he eivät osaa hakea niitä. Lainmukaiset tuet on säädetty auttamaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia. Tahalliset väärinkäytökset ovat vähäisiä. Taloudellisten tukien lisäksi, ja joskus niiden sijaan, tarvitaan enemmän neuvontaa ja ammattimaista tukea esim työelämään tai terveyspalveluihin pääsyyn, erityisesti jos on mielenterveysongelmia.

Suhtaudun asiaan kovin pragmaattisesti. Silloin kun jostakin erityisestä syystä valtion tai kunnan on syytä harjoittaa yritystoimintaa, se voidaan tehdä. Hyvä syy voi olla varautuminen turvallisuusnäkökulmasta, omavaraisuus tai julkinen tehtävä, kuten julkinen liikenne.

Kulttuuri näivettyy eristyksissä. Suomalaiset liikkuvat maailmalla, yritykset myyvät suomalaisia tuotteita ja toimivat kansainvälisesti. On luonnollista että maailma tulee myös meille. Niin se on ennenkin tehnyt. Itselläni on kansainväliset juuret. Ihmisten kohtaamiset tarjoavat monia mahdollisuuksia ja lisää elinvoimaa. Monimuotoisuus ja erilaisten ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutus lisää luovuutta. Monimuotoisessa yhteiskunnassa on enemmän yrittäjyyttä, yritykset joissa on huolehdittu monimuotoisuudesta tulokset ovat parempia.

Itse kannatan arvoja kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, vapautta ja oikeusvaltiota. Kansainvälisyys, vastuu ympäristöstä ja avoimuus ovat enemmän tähän päivään sopivia arvoja kuin liian sisäänpäin kääntynyt, tai vain yhteen uskontoon liitetty arvomaailma. Todellisuudessa eri maailmanuskonnot jakavat monia arvoja, kuten kultainen sääntö kohdella muita ihmisiä kuten toivot heidän kohtelevan itseäsi.

Kaikilla tulisi olla mahdollisuudet hyvään elämään. Suomen tulee olla edelläkävijä ihmisoikeuksien toteuttamisessa ja syrjinnän vastaisessa toiminnassa laajemminkin.

Lapsia pitää mielestäni kasvattaa rakkaudella, turvallisuudella ja kunnioituksella. Autoritaarinen kasvatus ei kasvata lapsista hyvinvoivia, rakastavia tai empaattisia aikuisia. Autoritaarinen kasvatus tappaa kyvyn luoda uutta ja hakea uusia toimintatapoja. Luottamusta, yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta kasvatetaan kannustuksella, arvostamalla ja kuulemalla lasta sellaisena kun hän on. Vanhempien tulisi luoda tulevaisuudenuskoa lapsiinsa.

Meidän tulee jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikka kaikilla tasolla, kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisesti. Suomi voi olla vihreän siirtymän edelläkävijä ja ympäristöystävällisen teknologian kärkimaa.

Suomen, suomalaisten ja EU:n edut eivät ole vastakkain. Suomen edun mukaista on että EU on vahva toimija, joka kykenee tekemään ratkaisuja ja yhteensovittamaan jäsenmaiden etuja. Monet suuret haasteet on ratkaistavissa vain yhdessä. EU:ssa Suomi on rakentava ja keskeinen toimija koostaan huolimatta. EU on Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen viitekehys.

Ympäristön etu ja kestävä talouskasvu ei voi olla ristiriidassa. Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja ja talouskasvua.

Epävarmoina aikoina kaipuu vahvojen, autoritaaristen johtajien perään kasvaa. Silloin on kuitenkin erityisen tärkeätä pitää kiinni oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajista, vaikka nopeat, yksinkertaistetut ratkaisut houkuttelisivat. Piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista on pienen maan etuja vastaan.

Haluamme vahvistaa alueiden ja paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia kehittyä omien erityispiirteiden pohjalta. Haluan että maaseudulla ja saaristossa on mahdollista asua ja työskennellä ja meidän on lisäksi turvattava ruoantuotannon toimintaedellytykset. Haluamme parantaa osa-aika asumisen edellytyksiä.

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka tarjoaa niin mahdollisuuksia kuin haasteita. Siihen on kuitenkin vaikea vaikuttaa. Tarvitsemme politiikkaa joka luo edellytyksiä ja huomioi sekä elinvoimaiset kaupungit että elävän maaseudun. Kaupunkien tulisi saada kehittyä omien vahvuuksiensa kautta. Tarvitsemme viihtyisiä kaupunkeja ja kestävää kaupunkipolitiikkaa. Pääkaupunkiseutu on osaamisen ja kansainvälisyyden liittymä ja elinkeinoelämän moottori.