Katriina Hiippavuori

EU:n parlamentissa, jäsenmaissa ja komissiossa on vahvoja voimia, jotka ajavat unionin taloudellisen vallan kasvattamista ja syventämistä. EU:ta yhdistävät sopimukset, kuten kasvu- ja vakaussopimus, valtiontukisäännöt ja ei yhteisvelkaa periaatteet -on rikottu erilaisilla verukkeilla. On palattava pitämään kiinni perussopimuksista. En hyväksy EU:n yhteisiä velkoja, uusia tukipaketteja, uusia omia varoja tai verotusoikeutta. EU:n kokonaisbudjettia ei pidä kasvattaa uusilla rahoitusvälineillä, vaan uudet aloitteet on rahoitettava kohdentamalla varoja uudelleen budjetin sisällä.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat elinvoimaisen ja kilpailukykyisen Euroopan sisämarkkinoiden selkäranka. On Suomen ja koko EU:n edun mukaista, että sisämarkkinat toimivat reiluilla ja yhtenäisillä pelisäännöillä. Yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi kaikissa EU:n päätöksissä on huomioitava vaikutukset pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jos sääntelyä tehdään, se on ensin tehtävä pienet ensin periaatteella ja jos muutoksia tarvitaan, sitten vasta isompiin yrityksiin. Nyt toteutus menee toisin päin -pienet yritykset säännellään samalla viivalla isompien kanssa. Ylisääntelystä luovuttava ja sääntelyn tulee tukea kasvua, ei vaikeuttaa sitä. Tulevan parlamentin ja komission ymmärrettävä yrittäjyysmyönteinen!

Uusia tekoälysäännösten vaikutuksia seurattava. Nyt hyväksytyt säännöt kieltävät tekoälysovellukset, jotka vaarantavat perusoikeudet, mm. arkaluontoisiin seikkoihin perustuvan biometrisen tunnistamisen, sosiaalisen pisteyttämisen tai ihmisten manipuloinnin. Kannatan EU:n yhteisiä pelisääntöjä tekoälyn käytölle. On pidettävä huoli, ettei tekoälyn sääntely rajoita sanan-, mielipiteen- tai uskonnonvapautta. EU:n on näytettävä tietä ihmislähtöisessä ja eettisesti kestävässä suhtautumisessa tekoälyyn, edistyneeseen geeniteknologiaan ja muihin eettisesti haastaviin teknologioihin. Lisäksi niin kansallisella kuin EU:nkin tasolla edistettävä eettistä keskustelua teknologioiden ja ihmisyyden suhteesta.

Nykyisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen käytetään noin 30 prosenttia EU:n budjetista. Ruokaturvan noustava EU:n maatalouspolitiikan keskiöön, jo seuraavalla CAP-kaudella. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pidettävä nykyistä strategisemmalla tasolla ja sen on mahdollistettava jäsenmaille kansalliset ratkaisut, jotka palvelevat parhaiten kestävää tuotantoa. Tavoitteena tulee olla, että viljelijä saisi työstään sen, minkä ansaitsee eikä jatkuvien tukien varassa. EU:n vähennettävä byrokratiaa ja sääntelyjä sekä parannettava kannattavuutta parantavia uudistuksia. Maataloustukia kohdennettava enemmän ruokaa tuottavaan maatalouteen. Karjatalous on myös huoltovarmuuskysymys. Maatalouden tärkein tehtävä ei ole sitoa hiiltä vaan ruokkia ihmisiä ja elämän edellytys.

Uusien jäsenmaiden hyväksyminen unioniin edellyttää vanhojen jäsenmaiden yksimielisyyttä. Uusien jäsenmaiden kohdalla EU:n jäsenyyskriteereistä ja -periaatteista ei saa tinkiä, eikä jäsenyysprosesseja pidä kiirehtiä esimerkiksi poliittisen kunnianhimon vuoksi.

Jäsenvaltioiden oman vastuun tulee korostua EU:n turvapaikkajärjestelmässä. Kristillisdemokraatit ei kannata turvapaikanhakijoiden automaattista jakomekanismia, joka lisää salakuljetusta. Mielestäni EU:n ulkorajoille perustettavien yhteisten pakolaisleirien ja vastaanottokeskuksien kautta Eurooppaan pyrkivien turvapaikkaprosessia voidaan tehostaa sekä suunnata paremmin apu sitä eniten tarvitseville. Näiden keskusten perustamiseen liittyy monta ratkaistavaa kysymystä, eikä EU:n ulkopuolelta ole löytynyt halukkaita kolmansia maita.

Kiina oli vuonna 2021 Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa sekä globaalisti Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa ja viidenneksi suurin vientimaa. Suomen vienti Kiinaan vuonna 2021 muodosti 5 prosenttia Suomen ulkomaanviennistä. On kuitenkin muistutettava, että nykyinen ilmasto- ja energiapolitiikka voi pahentaa riippuvuuttamme Kiinasta. Esim. nopea siirtyminen sähköautoihin ja uusiutuvaan energiaan (aurinkopaneelit) lisäävät EU-maiden Kiina -riippuvuutta, koska niihin on panostettu vahvasti koko tuotantoketjun osalta. Toisaalta Suomi edistää aktiivisesti ruokavientiä Kiinaan.

EU:n turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen rakentuu neljälle pilarille, jotka ovat kumppanuus, investoinnit, toimita ja suojaaminen. EU:n edistettävä huoltovarmuutta yhtenäistämällä ennen kaikkea puolustusteollisuusmarkkinoita. EU:n tulee nimenomaisesti kohdentaa budjetin sisällä varoja kriisinkestävän, turvallisen, huoltovarman ja kilpailukykyisen Euroopan rakentamiseen. Ei uusien omien varojen, verotusoikeuden tai yhteisvelan kautta toteutettuja ratkaisuja.

Suomi maksaa EU:lle n. 2,3 mrd euroa vuodessa. Vastaavasti Suomi saa EU:lta n. 1,8 mrd euroa vuodessa. Nettomaksuosuutemme on n. 800 miljoonaa. On pidettävä huoli, ettei vakavasti velkaantuneen Suomen nettomaksuosuutemme merkittävästi kasva. Tilanne voi helposti muuttua jos EU laajenee itään samalla kun taloudellisesti heikommat maat siirtyvät saamapuolelle. EU:n kokonaisbudjettia ei pidä kasvattaa uusilla rahoitusvälineillä, vaan uudet aloitteet on rahoitettava kohdentamalla varoja uudelleen budjetin sisällä. Kehitys kohti tulonsiirtounionia on pysäytettävä. Kristillisdemokraatit ei hyväksy EU:n yhteisiä velkoja, uusia tukipaketteja, uusia omia varoja tai verotusoikeutta.

Sosiaalipolitiikan alalla toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. EU:lla on toki vastuullaan koordinoida esim. kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä sekä edistää työllisyyteen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan liittyviä toimintatapoja. EU:lla on lisäksi toimivaltaa laatia sosiaaliturvajärjestelmien minimistandardeja. Jäsenvaltioiden on jatkossakin päätettävä itse miten julkiset palvelut järjestetään ja toteutetaan.

EU:n on ennemminkin palattava juurilleen. EU:n rakennuttava vahvoista jäsenvaltioista, joiden erityispiirteet tunnistetaan ja tunnustetaan. Sen sijaan, että komissio asettaisi tavoitteet ja päämäärät, se on alkanut myös säädellä miten näihin tavoitteisiin päästään. Kehitys kohti tulonsiirtounionia ja liittovaltiokehitystä on pysäytettävä. EU:n on palattava hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yleisesti hyödyttää jäsenvaltioita.

Suomessa ei olla riittävästi ymmärretty oikea-aikaisen, vahvan ja vaikuttavan EU-ennakko- ja Suomen kannanmuodostamisen vaikuttamisen tärkeyttä. Olemme antaneet kävellä kansallisten etujemme ylitse. Suomen etu ovat Euroopan 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat. Lisäksi Suomella on kaikki mahdollisuudet nostaa metsäpohjaisen biotalouden merkitys seuraavan komission ohjelmaan. Euroopan unionin on palattava juurilleen! Palattava hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita. Mikäli EU:n suunta jatkaa samaa linjaa kuin tähän saakka, eli liittovaltiota kohti, joudumme vakavasti pohtimaan EU:n tulevaisuutta ja Suomen jäsenyyttä siinä.

Erityisesti pohjoisemmat maat, kuten Suomi tarvitsee karjataloutta jo riittävän huoltovarmuudenkin näkökulmasta, sillä pohjolan keliolosuhteiden vaihtelevuuden ja kasvukauden lyhyyden vuoksi ihmisravinnoksi kelpaava sato on epävarmaa. Maataloustukia kohdennettava enemmän ruokaa tuottavaan maatalouteen. Ruokaturvan noustava EU:n maatalouspolitiikan keskiöön, jo seuraavalla CAP-kaudella. Olosuhteet ja tilarakenne vaihtelevat eri jäsenmaissa, minkä vuoksi EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on pidettävä nykyistä strategisemmalla tasolla ja sen on mahdollistettava jäsenmaille kansalliset ratkaisut, jotka palvelevat parhaiten kestävää tuotantoa. Ruoka on elinehtomme. Maatalouden ensisijainen tehtävä ei ole sitoa hiiltä vaan tuottaa kansalaisille ruokaa.

Suomen metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin. Suomessa osataan hoitaa metsiä kestävällä tavalla. Valitettavasti EU:ssa ei vieläkään ymmärretä metsätalouden merkitystä metsäisille maille eikä biotalouden potentiaalia. Viime vuosina komissio on tuonut metsäsektorille runsaasti lainsäädäntöä, joka vaarantaa kestävän metsätalouden mallin. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisessa päätösvallassa, samoin esim. biodiversiteetin suojelun käytännön toimenpiteet. On myös muistettava, että valtaosa suomalaisista metsistä on yksityisomistuksessa. Ilmastotavoitteita ei voi jättää maankäyttösektorin nielujen varaan, sillä nieluihin ja niiden laskentatapaan liittyy suurta epävarmuutta.

EU:n kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta (n. 8% koko maailman päästöistä) huolimatta, globaalit CO2-päästöt kasvavat edelleen. Onko fossiilisista polttoaineista edes realistista päästä kokonaan eroon ilman sen seurauksena tulevia merkittäviä vaikutuksia jokaisen ihmisen peruselämään? Euroopan on vahvistettava energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, mutta mitään energianlähdettä tai esim. liikenteen voimanlähdettä ei ole järkeä kategorisesti kieltää. Suomalaisessa metsä- ja biotaloudessa on suuri potentiaalinen kasvun mahdollisuus. Viime aikoina on jo tehty vahvaa EU vaikuttamista kestävän metsäbiotalouden puolesta. Kestävästi tuotetut metsäpohjaiset raaka-aineet EU:ssa tarjoavat uusiutuvia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä vaihtoehtoja fossiilisille luonnonvaroille.

Rehellisen työn ja yrittämisen kautta on sallittua menestyä ja kerätä omaisuutta. On myös muistettava, että lahjakkuutta ja ahkeruutta on monenlaista. Kaikkea ei mitata rahassa.

Vaihtoehtoina on vapaa kilpailu markkinoilla tai ei kilpailua ollenkaan. Jos markkinatalous saa toimia vapaasti, kilpailu pitää huolen hintojen karkaamisesta käsistä ja voittoon pyrkiminen huolen tehokkuudesta.

Sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään siten, että työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa. Työn vastaanottamisen kannustinloukkuja puretaan. Työn tekeminen on nähtävä vahvistavana myös ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille. Sosiaaliturvan tulee säilyä edelleen syyperustaisena ja vastikkeellisena. Suomalainen sosiaaliturva on lähtökohtaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi yhteiskunnan heikommassa olevien auttamiseksi.

Esimerkkinä otan hyvinvointialueille tyypilliset in house -järjestelmät, jotka vääristävät kilpailua ja rajaavat pienet paikalliset toimijat pois palveluntuottajista kun toiminnot tuotetaan kuntien omistamissa yhtiöissä. Kannatan kotimaista omistajuutta ja valtion omistajaohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Monikulttuurisuus tuo mukanaan haasteita, kuten voimme mm. Ruotsista ääriesimerkkinä nähdä. On tosiasia, että tietyn kulttuuritaustan omaavat ihmiset sopeutuvat keskimäärin huonommin länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen kuin toiset. Tähän tulisi voida suhtautua ja tästä tulisi voida puhua realistisesti ilman leimautumista rasistiksi.

Suomen valtio, kansamme hyvinvointi sekä perustuslakimme on aikanaan rakennettu kristillisille perusarvoille. Oikeudenmukaisuus, vapaus ja vastuu, lähimmäisestä ja heikommasta välittäminen, ihmiselämän ja -arvon kunnioittaminen sekä viljelyn ja varjelun sekä kohtuullisuuden periaate ovat keskeisiä kristillisiä perusarvoja. Kristillisdemokraattinen yhteiskunta muodostuu sosiaalisen markkinatalouden perustalle, jossa pienet ja keskisuuret yritykset luovat maahamme kasvun, jotta hyvinvointipalvelut pystytään turvaamaan ja heikommista pidetään huolta.

Biologisesti sukupuolia on kaksi. Tämä muutu miksikään, vaikka ideologioiden varjolla muuta yritetäänkin väittää. Sukupuoli-identiteetti tulee erottaa biologisesta sukupuolesta. Lainsäädäntöä tulee tehdä biologian, ei sukupuolikokemukseen pohjautuen. Poikkeavuudet sikiöaikana sukupuolen kehityksessä ovat harvinaisia (vain n. 0,2 promillen lapsista sukupuolta ei pystytä määrittämään heti syntymän jälkeen). Sukupuoliroolitusta sen sijaan pitäisi pohtia: miksi ei voi hyvin olla maskuliininen nainen tai feminiininen mies, ilman, että se tarkoittaa, että on syntynyt väärään sukupuoleen tai ei edusta kumpaakaan sukupuolta? Lapsille ja nuorille tulee suoda kasvurauha.

Rajat ovat rakkautta. Lapsi tarvitsee rajoja sekä oman turvallisuutensa, että kasvunsa ja kehityksensä tukemiseksi. Vanhemmuuden ja perheiden tukeminen on parasta lasten ja nuorten mielenterveyden hoitamisen ennaltaehkäisyä. Monissa perheissä vanhemmuus on kadoksissa, koska lapsille yritetään olla ystäviä eivätkä vanhemmat jaksa asettaa rajoja lapsille. Jos lapselle ei aseteta turvallisia rajoja, hän alkaa helposti etsiä niitä rikkoen samalla itseään ja mahdollisesti toisiakin. Muita tärkeitä arvoja ovat tietysti ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus.

Globaalissa epävakaassa maailmantilanteessa on rohkeasti kysyttävä massiivisen energiamurroksen hintaa ja oikea-aikaisuutta. Ilmastokeskustelussa on palattava arkijärjen ja -realismin tielle, jossa Suomen suhteellisuutta osuutta koko maailman päästöistä huomioitava. Ilmastokeskustelu on ajautunut ideologiselle tielle, jossa ei ole uskallettu rohkeasti punnita muuta EU:ta aikaisemman ilmastotavoitteiden hyötyjä ja haittoja. EU:n päästöt globaalissa mittakaavassa ovat n. 8 % luokkaa.

Jokaisen valtion ydintehtävä on mielestäni huolehtia ensisijaisesti omasta kansastaan. Kristillisdemokraatit kuuluvat parlamentin suurimpaan Euroopan kansanpuolueeseen, EPP:hen. On tärkeää, että Suomi tekee EU-vaikuttamista tiiviissä yhteistyössä samanlaisten arvojen ja tavoitteita omaavien jäsenvaltioiden kanssa.

Ympäristöstä tulee huolehtia, kuten Suomessa on tehtykin mielestäni vähintäänkin riittävän hyvin. Taloutemme pyörii talouskasvulla ja työpaikoilla, joita luovat yritykset. Ympäristön suojelu ei saa kuitenkaan toimia keppihevosena sille, että Suomen kilpailukyky ajetaan alas ja päästöjä ulkoistetaan muualle. Kannatan luonnon viljelyn ja varjelun sekä kohtuullisuuden periaatetta. Ihminen on kuitenkin arvokkaampi kuin luonto ja hyvinvoiva ihminen pystyy pitämään huolta myös luonnosta.

Suomi tarvitsee päättäjiä ja johtajia, jotka seisovat päämäärätietoisesti oikeuden ja totuuden puolella. Päätösten on perustuttava tietoon, joka ei ole ideologisesti värittynyttä. Kansalaisten mielipide tulee demokraattisessa päätöksenteossa aina huomioida. Päättäjien edistettävä yhteiskunnassa moniäänistä keskustelua välttäen äänestäjien miellyttämistä, twitter -tykkäyksiä, jatkokautta, tai sidosryhmien paineetta. Päättäjien ajateltava Suomen kansan parasta, eikä omia etuja.

Suomalaisilla on oikeus asua, tehdä töitä ja harjoittaa elinkeinoaan, missä parhaaksi kokevat. Toimiva tie- ja rautatieverkko mahdollistaa koko Suomen pitämisen elinvoimaisena. Kannatan koko maa mukana -periaatetta, joskin on ymmärrettävä, että syrjäseuduilla ei voida taata aivan samantasoisia palveluita kuin kaskukeskuksissa. Koko Suomen asuttaminen on myös tärkeä turvallisuustekijä.

Suomalaisilla on oikeus asua haluamassaan paikassa. Toimiva tie- ja rautatieverkko mahdollistaa koko Suomen pitämisen elinvoimaisena. Kannatan koko maa mukana -periaatetta ja peruspalvelut sekä arkielämän selviytymisen kannalta tarvittavat palvelut tulee löytyä lähimmistä keskustoista.