En kannata yhteisvelkaa, sillä se pienentää maiden omaa liikkumavaraa. Sen sijaan EU:n finanssipoliittisia säädöksiä olisi höllennettävä, jotta jäsenmailla olisi enemmän liikkumavaraa velanoton ja investointien suhteen.

EU:n finanssipoliittisia säädöksiä olisi höllennettävä, jotta jäsenmailla olisi enemmän liikkumavaraa velanoton ja investointien suhteen, mutta yritysvastuusta ei tule peruuttaa. Päinvastoin yritysten vastuuta ilmaston ja luonnon kantokyvyn suojelemiseksi tulee kasvattaa, samoin sosiaalisia vastuita, joilla varmistetaan inhimilliset työolot.

Suurten tietoteknologiayritysten valta on kasvanut näiden tuottaessa yhä useampia digitaalisia palveluita. EU:n on varmistettava, että digitaaliset palvelut, tekoäly mukaan lukien on turvallista käyttää tarvittavalla sääntelyllä.

Maatalouden tukien ohjausta on muutettava niin, että aktiiviviljelijät ovat tukien kohteina, eikä suuret maanomistajat. Aluepolitiikan tavoitteena on oltava elinvoimainen maaseutu yhdistettynä kunnianhimoiseen ympäristöpolitiikkaan. Uuden komission sekä parlamentin tulisi linjata, miten rajaseutujen kehitystä voidaan jatkossa edistää oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla.

Mikäli Ukraina hakee EU:n jäsenyyttä on sitä kohdeltava samalla tavalla kuin kaikkia muitakin jäsenhakemuksia. Mielestäni meidän ei tule sallia ohituskaistoja, vaan meidän tulee pitää kiinni EU:n jäsenyysehdoista, kuten esim. maan ihmisoikeustilanne ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen.

Maahanmuuton ulkoistaminen johtaa pahimmassa tapauksessa ihmisoikeusrikkomuksiin ja maahanmuuton välineellistämiseen. Tämän kaltaisen toiminnan ajaminen ajaa jäsenmaat kauas oikeusvaltioperiaatteistaan, johon moni EU:n jäsenmaa nojaa.

Meidän tulee katkaista kaikki riippuvuussuhteet totalitaristisiin ja ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyviin maihin, kuten Kiinaan, Venäjään, Israeliin ja Turkkiin. Aasia on markkina-alueena kuitenkin merkittävä toimija, enkä näin ollen näe tarpeellisena katkaista kaikkea kauppaa alueen kanssa, vaan kaupanteolle on asetettava merkittäviä ehtoja, joilla varmistetaan koko tuotantoketjun eettisyys.

EU:ssa on ensi kaudella määritettävä yhteisen puolustuksen mekanismeja ja parametrejä, mutten näe asevarastojen kasvattamista tarpeellisena. Monet EU-maat ovat Nato-jäsenyyksien myötä jo valmiiksi investoineet kiinteän prosentin BKT:staan puolustusmenoihin. Sen sijaan meidän tulisi kasvattaa turvallisuutta panostamalla hyvinvointiin ja toimeentuloon ja näin vahvistaa kansalaisten resilienssiä.

Mm. reilu ilmastokestävä siirtymä edellyttää solidaarisuutta sekä EU:n jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä. EU:lla on mekanismeja yksittäisten jäsenmaiden talouskuriin, mikäli jäsenmaan sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin olisi vaarantunut.

Eu:n olisi aika säätää sosiaaliturvan vähimmäismäärä ja varmistaa jäsenmaidensa alueella toimivat ja tasa-arvoiset tukiverkot.

En näe tätä tarpeelliseksi tässä kohtaa. On syytä tarkastella ja käydä julkista keskustelua mitä liittovaltiomalli käytännössä tarkoittaisi, mutta Suomen kohdalla en usko sen olevan enemmistön tahtotila.

EU antaa meille isommat hartiat monessa kansainvälisesti isoissa kysymyksissä. Esimerkiksi, suhteessa ilmastopolitiikan tavoitteisiin. EU:lla on vahva ja vakiintunut globaali asema maailmanpolitiikassa ja sen avulla myös ilmastotavoitteiden laaja sitouttaminen on mahdollista.

Maatalouden tukien myöntämisperusteita olisi kiristettävä. Maatalouden huimista tuista huolimatta hyvin vähän on muuttunut eettisempään suuntaan. Tukien vaikutusta olisi arvioitava uudelleen ja niille olisi asetettava sitovat tavoitteet.

EU:n hakkuiden sääntely on tarpeen, mutta Suomen metsien erityisyys ei nykyisellään tule huomioitua EU:n päätöksenteossa. Hakkuut ovat kuitenkin kestämättömällä tolalla suurimmassa osassa EU:ta, mukaan lukien Suomessa, joten sääntely on tarpeen myöskin tulevaisuudessa.

Aikaa ei ole enää hukattavaksi. On samalla kuitenkin varmistettava, että vähävaraisille varmistetaan turvallinen siirtymä fossiilisista polttoaineista jolloin voidaan varmistaa esim. kotien lämmitys.

Julkisten palveluiden käyttäjissä on paljon vähävaraisia, varattomia, eläkeläisiä, perheitä ja opiskelijoita, joille palvelut ovat välttämättömiä. Kokonaisveroasteen nostaminen on eettisempi vaihtoehto, jolloin taakka jakaantuu tasaisemmin.

Tämän kysymyksen voisi jo viimein jättää pois. Ovatko sairaanhoitajat ja omaishoitajat laiskoja ja siksi palkkaloukussa? Kysymys on johdatteleva ja toteaa eri ihmisten olevan vähemmän ahkeria, vaikka kyse olisikin palkkakuopasta. Kysehän on yhteiskunnan arvovalinnoista. Naispainotteiset alat ovat järjestäen alipalkattuja ja tekijät tekevät koiravuoroja saamatta ansaitsemaansa palkkaa.

Monilla aloilla valtionohjaus on tarpeen. Muistamme hyvin miten sähköntuottajat hyötyivät sähkön hinnannousuista, vaikka monella ei ollut enää sen seurauksena varaa ruokaan. Tällöin paljon kiistelty windfall- vero tai hintakatto olisi ollut paikallaan. Valtion ei pitäisi olla suuryritysten sosiaalitoimisto, joka kantaa riskit muttei saa sananvaltaa niiden tulonjakoon.

Nykyinen toimeentulotuen enimmäismäärä ei riitä edes pakollisten elinkustannusten ylläpitoon. Tämä kysymys jaksaa aina herättää ärsytystä. Kukaan, joka on koskaan ollut työtön ja sosiaaliturvan varassa ei allekirjoittaisi tätä. Sen sijaan huono palkkaus monilla aloilla vaikuttaa työn vastaanottamisen kannustavuuteen. Olisiko syytä vaihtaa tämä kysymys olennaiseen kysymykseen, kuten: Oletko valmis nostamaan palkkoja matalapalkka-aloilla, jotta työnteosta tulisi kannattavaa?

Valtion omistuksessa yritysten pääomat jäävät Suomeen kasvattamaan BKT:ta, eikä veroparatiiseihin tai vakuutuskuoriin.

Monikulttuurisuudessa tai monimuotoisuudessa ei ole mitään vikaa. Huono sosioekonominen asema ja monikansalliset lähiöt kärjistävät maahanmuuttajayhteisöissä näkyviä ongelmia. Tähän lääkkeenä olisikin velvoittava suomen kielen opiskelu, asuntopolitiikka ja väestösuhteisiin panostaminen kansallisella tasolla.

Monet kristilliset arvot perustuvat etiikkaan ja ovat arvostettavia, mutta en pidä minkään uskonnon sekoittamista politiikkaan yleisesti hyvänä asiana.

Suomessa on edistytty paljon, mutta työtä riittää edelleen.

Yllämainitut ovat hyviä ominaisuuksia kenelle tahansa, mutta en näe "auktoriteettien kunnioittamista" tärkeimpänä arvolle lapselle. Auktoriteetti ei aina ole lapsen (tai kenenkään kansalaisen) edun puolella. Minusta tärkeämpiä arvoja ovat kunnioitus, välittäminen, muiden arvostaminen ja tasa-arvoinen kohtelu. Ylipäätään vanha viisaus "ole muille sitä haluaisit muiden olevan sinulle" on hyvä ohjenuora kasvatuksessa.

Emme voi mennä muiden maiden kyvyttömyyden taakse. Meidän on tehtävä parhaamme ja tietysti edellyttää muilta samaa.

Eiköhän maailma ole kärsinyt tarpeeksi itseriittoisesta politiikasta jo tarpeeksi? Meidän tulee aina politiikanteossa katsoa mikä on mahdollisimman monelle parhaaksi ja toimia eettisen pohdinnan pohjalta.

Talouskasvu on kirosana suhteessa luontoon ja ympäristön etuun niin kauan se tapahtuu tolkuttoman luonnonvarojen haaskaamisen kustannuksella. Meidän tulee tulevaisuudessa varmistaa luonnon kantokyky ennen kaikkea.

Vallan keskittyminen on vaarallista. Kannatan demokraattista täysvaltaa, jolloin kaikki poliittinen päätöksenteko on kansan vahvan mandaatin käsissä.

Kaupungistuminen ei ole huono asia, sillä se vahvistaa yksilöiden edellytyksiä työntekoon ja palveluiden äärelle, mutta haja-asutusten ja pienempien taajamakuntien mahdollisuutta palveluiden järjestämiseen on tuettava.

Kaupungistuminen vahvistaa yksilöiden edellytyksiä työntekoon ja palveluiden äärelle, joiden järjestäminen on huomattavasti helpompaa kaupungeissa.