Miina-Anniina Heiskanen

Jokaisen jäsenmaan tulee huolehtia vastuullisesta taloudenpidosta itse. Unionin taloussäännöt on juuri uudistettu, ja ne antavat aiempaa enemmän harkinnanvaraa jäsenmaille velkaantumisen vähentämiseen. Samalla tulee tarkastella, että myös sosiaaliset näkökohdat ja työllisyysseikat voidaan entistä paremmin huomioida säännöissä. Yhteisvelkaan tulee kuitenkin olla mahdollisuus jatkossakin, vaikka se olisi viimesijainen keino, sillä EU:lla tulee olemaan tulevaisuudessa merkittävät investointitarpeet esimerkiksi vihreästä siirtymästä huolehtimisessa ja puolustuksen vahvistamisessa. EU:n on kartoitettava mahdollisuutta omien varojen keräämiseen esimerkiksi erilaisten haittaverojen, päästökauppamaksujen tai rahoitusmarkkinoiden verottamisen kautta.

EU-sääntely takaa kaikille sisämarkkinoiden tuotteille samat vaatimukset esimerkiksi ympäristön ja työolojen osalta. EU:n ei tule kilpailla luopumalla normeistaan, vaan panostamalla korkean jalostusasteen tuotantoon ja tuotekehitykseen. Myös hiljattain hyväksytty yritysvastuudirektiivi ja sen toimeen saattaminen on keskeinen osa tätä kehitystä.

Tekoäly luo yrityksille uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiselle. Siksi tekoälyyn kohdistuvassa sääntelyssä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei synny liiallista byrokratiaa ja kuormaa alan yrityksille. Tekoäly muuttaa osaltaan työelämää, jonka vuoksi työntekijöiden oikeuksien turvaamiseen on myös kiinnitettävä huomiota.

Maataloustukia tulee suunnata ja kohdentaa vaikuttavammalla tavalla esimerkiksi ympäristöystävälliseen viljelyyn ja kestävämpään ruokaketjuun. Jos EU-tukia vähennetään, niin on tehtävä toimia kansallisesti, jotta kotimainen maatalous säilyy. Sillä turvataan suomalainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus.

Ukraina on jo virallisesti EU:n jäsenehdokas, mutta liittymisprosessi tulee todennäköisesti olemaan pitkä. On hankala sanoa, mikä tilanne tuolloin on sodan suhteen. Ukrainan, kuten kaikkien muidenkin ehdokasmaiden, tulee sitoutua EU:n arvoihin ja jäsenyyden edellyttämiin uudistuksiin. EU:n tulee antaa Ukrainalle tarvittavaa tukea jäsenyyteen vaadittavien uudistusten toteuttamiseksi, jotta Ukrainasta tulee jäsen. EU-jäsenyyteen vaadittavat uudistukset ovat myös ukrainalaisten etu, sillä ne koskevat mm. korruption ja rahanpesun vastaisia toimia ja kansalaisoikeuksiin liittyvän lainsäädännön kehittämistä. Jäsenyysehtojen täyttymistä ja toteuttamista on jäseneksi liittymisen jälkeenkin seurattava kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Eurooppaan kohdistuvaan siirtolaispaineeseen on haettava yhteiset ratkaisut. Pakolaispolitiikan ytimessä tulee olla globaalin pakolaistilanteen hallinta, eikä vain reagointi Euroopan rajoille saapuviin turvapaikanhakijoihin. Sisärajattoman Euroopan unionin ulkorajoja on valvottava tehokkaasti ja kattavasti sekä puututtava ihmissalakuljetukseen. EU:n tulee panostaa rauhantyöhön lähialueillaan ja maailmalla. Kansainvälistä suojelua tulisi voida hakea lähellä lähtöalueita. Vaikuttavinta on pakolaisten aseman parantaminen kriisialueen lähimaissa, joihin pakolaiset ensimmäisiksi saapuvat. Kiintiöpakolaisjärjestelmän on oltava ensisijainen humanitäärisen maahanmuuton väylä, sillä se kohdentaa oleskeluluvat kaikista hädänalaisimmille ihmisille.

Kaikkea kauppaa Kiinan kanssa ei ole järkevää lopettaa ja esimerkiksi suomalaisten yritysten vientiä Kiinan markkinoille voidaan kasvattaa. EU:n jäsenmaiden tulee kuitenkin arvioida kriittisesti riippuvaisuuksia Kiinasta ja muista autoritäärisistä maista. Varsinkin strategisesti merkittäviä riippuvuuksia tulee karsia ja pyrkiä olemaan kriittisten materiaalien suhteen omavarainen. Suomen, kuten muidenkin EU-maiden tulee tehdä vahvempia panostuksia kriittisten resurssien huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Meillä on tuoreessa muistissa myös korona-aika, joka osoitti tarpeen eurooppalaisille yrityksille monipuolistaa toimitus- ja tuotantoketjujaan.

Euroopan on tärkeä vahvistaa omaa puolustustaan, sillä se turvaa jäsenmaiden ja EU:n kansalaisten turvallisuutta. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun Euroopassa käydään sotaa. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotantoa tulee kasvattaa ja vahvistaa niin EU:n turvallisuuden turvaamiseksi kuin Ukrainan tarvitseman puolustusmateriaalituen toimitusten varmistamiseksi. Tämä vaatii investointeja niin jäsenmailta kuin myös unionilta. Tulevalla EU-vaalikaudella tulee perustaa puolustuskomissaarin tehtävä tulevaan komissioon. Mielestäni myös EU-maiden puolustusministerien yhteistyötä on tärkeä vahvistaa yhteisellä ministerineuvostolla ja EU-parlamentissa tulisi olla oma puolustusasioita käsittelevä valiokunta.

Suomen ja suomalaisten toimijoiden osuus EU-rahoituksen saannosta tulee vahvistua ja meppinä edistän tätä. EU:n aluekehitysrahoja on kohdennettava erityisesti alueille, jotka ilman rahoitusta jäisivät jälkeen. Suomessa tämä korostuu Itä- ja Pohjois-Suomessa itärajan turvallisuustilanteen vuoksi. EU:n tuleekin tukea Ukrainan sodan kerrannaisvaikutuksista kärsivien rajamaakuntien elinvoimaa.

Sosiaaliturvan kehittäminen on hyvä pysyä jatkossakin jäsenmaiden omassa toimivallassa. EU:n tehtävänä sen sijaan on varmistaa sosiaaliturvan koordinointi rajat ylittävissä tilanteissa.

EU:n toimintakykyä tulee parantaa, mutta se ei vaadi liittovaltiokehitystä. Yhteisönä EU on tärkeä niin kaupan kuin turvallisuuden osalta, jatketaan samalla linjalla.

EU on Suomelle merkittävin yhteisö niin talouden, politiikan, ihmisten välisen liikkuvuuden ja kanssakäymisen kuin turvallisuuspolitiikan saralla.

Julkisissa ruokahankinnoissa on suosittava kotimaista, luomua ja lähiruokaa sekä mahdollisimman lyhyttä ruokaketjua. Ruoankulutuksen ympäristö-ja ilmastovaikutuksia voidaan vähentää suuntaamalla tukia enemmän kasvipohjaiseen ja luonnonmukaiseen ruoantuotantoon. Ruokaketjun on myös oltava ekologisesti ja eettisesti oikeudenmukainen työntekijän, tuottajan, eläinten, ympäristön ja kuluttajien kannalta.

EU:ssa ei tälläkään hetkellä säädellä jäsenmaiden metsien hakkuita. Suomessa metsänomistaja päättää itse metsänsä käytöstä ja näin pitää olla jatkossakin.

EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista tulee vähentää ja panostaa päästöttömiin energiamuotoihin, energiaomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Meno- ja tulosopeutus on tehtävä oikeudenmukaisesti. On kestämätöntä, että esimerkiksi Suomessa Orpon hallitus on päättänyt tehdä miljarditason leikkaukset julkisiin palveluihin ja pienituloisimpien sosiaaliturvaan, mutta alentaa samalla suurituloisimpien verotusta ja jättää yritystuet ja pääomatulot koskematta. Paras keino julkisen talouden vahvistamiseen on vauhdittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua. Menoleikkausten sijaan tulee parantaa tuottavuutta, nostaa työllisyyttä ja pitää huolta nykyisestä työvoimasta.

Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia. Ihmisten välisiä tuloeroja on syytä kaventaa oikeudenmukaisella tulonjaolla ja riittävällä toimeentulolla. Lahjakkuus ja suuret tulot eivät suoraan liity toisiinsa, kuten tässä kysymyksessä annetaan ymmärtää.

Julkisen vallan tulee varmistaa markkinoiden kilpailun toimivuus. Se edellyttää erityisesti markkinavoiman keskittymisen estämistä, kuten kartellien tai monopolien syntymisen estämistä. Lisäksi se edellyttää markkinoiden toiminnan seuraamista ja tarpeellista puuttumista aloilla, joilla keskittymisen riski on olemassa.

Sosiaaliturvan tulee tukea ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Lähtökohtana tulee ennemmin olla aktiivisuudesta palkitseminen kuin sanktioilla uhkaaminen.

Valtio on Suomen suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Osaan omistuksista kohdistuu strateginen intressi, joka perustuu esimerkiksi huoltovarmuuteen. Esimerkiksi energia- ja vesiyhtiöiden julkisomisteisuudella on erittäin painavia perusteita koko yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta. Julkisen sektorin oman palvelutuotannon ylläpitäminen riittävällä tasolla taas ylläpitää tervettä hintakilpailua, joka tuottaa veronmaksajille parempaa vastinetta.

Suomi ja EU tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa ja tämän lisäksi tarvitsemme EU-tasoista, yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Perustavista, suomalaisista arvoista, tulee kaikilla täällä asujilla olla yhteinen jaettu käsitys. Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus, ja poliittinen päätöksentekomme perustuu niihin. Tavoittelemme yhteistyön ja rauhan maailmaa sekä puhdasta ja turmeltumatonta ympäristöä. Kristinuskossa on myös paljon hyvää, kuten lähimmäisenrakkaus.

Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ihmissuhdemuoto tai sukupuoli-identiteetti eivät saa määrittää ihmistä ulkopuolelta. Kaikissa palveluissa tulee taata ihmisen oikeus olla oma itsensä. Lainsäädännön on kunnioitettava sukupuoltaan korjaavan ihmisen oikeuksia sekä tunnustettava juridisesti myös muunsukupuoliset. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia haastetaan useassa EU-maassa, muun muassa Unkarissa ja Puolassa ja suomalaisena meppinä toimisin vastavoimana tälle. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia on puolustettava. Euroopassa on oltava nollatoleranssi kaikille syrjinnän muodoille.

Empatia on tärkein asia, jonka haluan lapselleni opettaa. Lapset ja nuoret ovat etusijalla, kun tulevaisuutta rakennetaan. Heidän oikeuksiensa turvaaminen, heidän kasvamisensa yhteiskunnastamme kerran vastaaviksi aikuisiksi ja heidän kunnioittamisensa on perusedellytys hyvinvoivalle Suomelle ja Euroopalle. Minulle lasten ja nuorten hyvinvointi on äärimmäisen tärkeä asia.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee olla aktiivinen EU:n tavoitteiden määrittelyssä ja EU:n päästövähennystavoitteiden kunnianhimon tason nostossa.

Suomen ja EU:n etujen vastakkainasettelu ei ole järkevää. Olemme osa EU:ta ja menestymme parhaiten silloin, kun EU:kin menestyy. Suomen tulee jäsenmaana vaikuttaa aktiivisesti EU:n politiikkaan ja meppinä minä aion ajaa suomalaisille merkityksellisiä asioita eteenpäin parlamentissa. Monet isot asiat, kuten ilmastonmuutos ja maahanmuutto, vaativat rajat ylittäviä ratkaisuja ja kompromisseja, joita edistetään parhaiten eurooppalaisella yhteistyöllä.

Ilmastonmuutos vaarantaa keskeisten perusarvojemme käytännön toteuttamisen. Köyhyyden vähentäminen, tasa-arvon lisääminen ja kestävä talouskasvu vaikeutuvat. Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.

Suomelle etu on se, että keskeiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätökset tehdään puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä ja perustuslain mukaisessa järjestyksessä. Perustuslain mukaan Suomessa ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja ulkopoliittinen päätöksenteko on siten parlamentaarista. Autoritäärinen johtajuus ei ole hyväksi missään maassa.

Kyseessä on huoltovarmuusasia, joka korostuu erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa. Suomi tarvitsee aluepolitiikkaa, jotta alueilla on mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta omista vahvuuksistaan käsin. Alueiden elinvoimalla esimerkiksi itäisen ja pohjoisen Suomen kohdalla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Kaupungistuminen on kansainvälinen megatrendi, jota vastaan on turha pyristellä. Ihmiset hakeutuvat kaupunkien läheisyyteen ja heillä on siihen täysi oikeus. Kaupungit toimivat koko Suomen kasvun vetureina ja heijastelevat näin hyvinvointia laajasti koko Suomeen.