En kannata yhteisvastuun lisäämistä lähtökohtaisesti. Ukrainan tukemiseksi ja jälleenrakentamisen vauhdittamiseksi joudutaan mahdollisesti tätäkin vaihtoehtoa kuitenkin arvioimaan.

Eurooppa on todellinen sääntelyn suurvalta, mutta sillä seurauksella,  että monet kasvuhakuiset ja innovatiiviset yritykset ovat poistuneet esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Toimivien sisämarkkinoiden luominen ja sääntelyn keventäminen on tulevalla kaudella välttämätöntä.

Tekoäly voi oikein käytettynä lisätä tuottavuutta ja auttaa ratkomaan monia ongelmia. EU on ensimmäisenä maailmassa nyt vahvistanut säännöt tekoälyn käytölle. Emme voi kuitenkaan yksin päättää tekoälyn tulevaisuudesta, vaan ratkaisuja pitää hakea yhdessä erityisesti Yhdysvaltojen kanssa.

Maatalouspolitiikka on uudistettava tavalla, joka mahdollistaa myös suuren maatalousmaa Ukrainan liittymisen unioniin, kun edellytykset muuten täyttyvät. Muutoksia tarvitaan myös eläinten hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen ja luontokadon näkökulmasta. Jatkossakin pitää turvata maa- ja metsätalouden toimintamahdollisuudet myös Suomessa. 

Ukraina taistelee oikeudestaan päättää vapaasti tulevaisuudestaan. On välttämätöntä, että Ukraina saa kaiken tarvitsemansa tuen sodan voittaakseen, mutta se tulee tarvitsemaan tukea ja apua myös jälleenrakennukseen. Vielä tällä hetkellä Ukraina ei täyttäisi jäsenyysehtoja, mutta Ukraina on osoittanut olevansa hyvin sitoutunut EU:n arvoihin ja toimintatapoihin. On tärkeää osoittaa, että jäsenyys on sille mahdollinen lähitulevaisuudessa. Jäsenyyskriteereistä ei pidä tinkiä, mutta Ukrainan polkua kohti jäsenyyttä on tuettava.

Venäjän toiminta, jossa se käyttää välineellistettyä maahantuloa hybridisodan keinona, osoittaa että turvapaikkajärjestelmä ei vastaa tätä päivää. Turvallisten kolmansien maiden käyttäminen hakupisteinä on yksi keino vastata tämänhetkiseen tilanteeseen. Sen lisäksi EU:n pitää aktiivisesti toimia kansainvälisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi.

Koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota ovat osoittaneet, miten riippuvainen EU on globaaleista toimitusketjuista ja kriittisistä materiaaleista. Erityisen tärkeää on varmistaa, ettemme ole millään strategisesti kriittisellä alalla yhden toimittajan varassa. Lainsäädäntöä on tehty jo mm. kriittisten raaka-aineiden, puolijohteiden ja lääkkeiden osalta. Sen lisäksi että EU-alueen pitää vahvistaa omaa kapasiteettiaan, on riskien vähentämiseksi myös aktiivisesti solmittava kauppakumppanuuksia eri puolille maailmaa.

Puolustuksen kykyjä tulee kehittää erityisesti puolustusteollisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. EU:n pitää ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. On häpeällistä, ettei EU ole kyennyt turvaamaan esimerkiksi ammustuotantoa, jota Ukraina kipeästi tarvitsee.

Tulonsiirrot unionin maiden välillä lisää osaoptimointia. Vaikka EU:n jäsenmaiden ja alueiden kesken on edelleen suuria eroja elintasossa, koheesiopolitiikka on liian suuressa roolissa. Lähtökohtana pitäisi olla koko EU:n kilpailukyky, eikä keskinäisten erojen tasaaminen.

EU-jäsenmailla on hyvin erilaisia tapoja hoitaa esimerkiksi perhevapaisiin, työttömyyteen tai eläkkeisiin liittyviä asioita. En usko, että toimivallan laajentaminen olisi EU-tasolle järkevää tai tarkoituksenmukaista.

EU:n kuuluu olla isoissa asioissa iso, kuten sisämarkkinoissa, maanosan turvaamisessa ja taloudessa. Pienemmissä asioissa päätösvalta kuuluu aina kansalliselle tai paikalliselle tasolle. Vahvempi yhtenäinen politiikka sisämarkkinoissa ja vapaassa liikkuvuudessa sekä turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on kannatettavaa.

EU-jäsenyys on ollut Suomelle sekä taloudellisesti että turvallisuuden kannalta oikea valinta, ja olemme siitä hyötyneet monin tavoin mm. sisäkaupassa. Tutkimukset osoittavat, että EU:sta on ollut hyötyä kasvaneen bruttokansantuotteen muodossa. Jäsenyys on ollut myös turvallisuuspoliittinen valinta. Pieni maa on kokoaan suurempi isossa joukossa: olemme voineet vaikuttaa globaalisti esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja kaupan sääntöihin tavalla, joka ei muuten olisi ollut mahdollista.

Maataloustuet vievät valtaosan EU:n budjetista. Maatalouspolitiikka on uudistettava tavalla, joka mahdollistaa myös suuren maatalousmaa Ukrainan liittymisen unioniin, kun edellytykset muuten täyttyvät. Muutoksia tarvitaan myös eläinten hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen ja luontokadon näkökulmasta. Jatkossakin pitää turvata maa- ja metsätalouden toimintamahdollisuudet myös Suomessa.

Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Nykyhallitus on tehnyt hyvää työtä komission ja muiden jäsenmaiden suuntaan biotalouden toimintaedellytysten parantamiseksi. On tärkeää, että metsiä hoidetaan vastuullisesti ja kestävällä tavalla. Kestävästi hoidetut metsät ovat sekä tehokas hiilinielu että kestävien raaka-aineiden lähde.

Fossiilisissa polttoaineissa olemme hyvin riippuvaisia Venäjästä ja muista öljyntuottajista. On järkevää lisätä muiden käyttövoimien osuutta sekä ympäristön että huoltovarmuuden näkökulmasta. 
 
Siirtyminen muihin käyttövoimiin on jo käynnissä autoteollisuudessa. On todennäköistä, että fossiilisista polttoaineista luovutaan ennen pitkää, koska myös markkinat ohjaavat kehitystä tähän suuntaan. Tähän maailman maat ovat myös kansainvälisesti ilmastokokouksessa sitoutuneet.

Suomessa on jo nyt todella korkea kokonaisveroaste. Järkevämpää on hakea säästöjä luopumalla sellaisista palveluista, joiden tuottaminen tai tarjoaminen ei kuulu julkisen sektorin ydintehtäviin

Tuloerot eivät ole erityisen tavoiteltava asia. Sen sijaan kannustavuus ja kansalaisten oma vauraus on. Siksi meidän on sallittava myös tuloerojen kasvu ja pitää huoli siitä, että myös matalan tuloluokan kansalaiset vaurastuvat. Tulonsiirroilla ei kukaan vaurastu.

Säätely on tarpeen silloin, kun toiminta mahdollisesti vahingoittaa ihmisiä, ympäristöä tai on mm. ilmastolle haitaksi pitkällä aikavälillä. Haitan aiheuttamisesta pitää olla markkinoilla jonkinlainen hinta

En usko, että sosiaaliturvan varassa eläminen on koskaan helppoa. Tilanteessa, jossa samaan aikaan on sekä työttömiä, että työvoimapula, muodostaa sosiaaliturva kannustinloukun. On tärkeää että kaikki työikäiset ja työkykyiset ihmiset saataisiin töihin. Työn tekeminen on hyväksi myös yksilölle itselleen.

Valtiolla on omistuksia, joiden pitäminen on järkevää tai jopa tarpeellista. Sen sijaan kuntien in-house -yhtiöt usein vääristävät kilpailua haitallisella tavalla. Näitä pitäisi tarkastella hyvin kriittisesti.

Suomalainen kulttuuri on läpi vuosisatojen kehittynyt, muuttunut ja muovautunut vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien, paikallisten asukkaiden ja tänne muuttaneiden kesken

Kristillinen arvopohja on tärkeä osa kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme. Jokaisella ihmisellä on oma arvomaailmansa. Itse haluan edistää vapauteen, oikeudenmukaisuuteen ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa Eurooppaa, jossa jokainen voi menestyä ja tavoitella unelmiaan.

Jokainen pitää kohdata yksilönä. Oikeuksien ja velvollisuuksien pitää koskea kaikkia yhtäläisesti

Kyky toisten kunnioittamiseen ja itsenäiseen ajatteluun ovat minusta tärkeämpiä arvoja ja toivon, että mahdollisimman moni lapsi oppii ne

Suomen pitää osana Eurooppaa pyrkiä sitouttamaan muita maita mahdollisimman laajoihin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarvitsemme toimia myös kotimaassa, ja esimerkiksi energian kulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen tuntuu positiivisesti myös omassa kukkarossa. Suomi voi saada merkittävää uutta kasvua panostamalla puhtaaseen energiaan.

Suomen ja suomalaisten etu on luonnollisesti lähtökohta poliittiselle päätöksenteolle. Erimielisyys syntyy yleensä keinoista. Itse pohdin, mitkä päätökset parhaiten tukevat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Päättäjänä en ole koskaan kokenut että Suomen etu olisi ollut ristiriidassa esimerkiksi Euroopan unionin yhteisen edun kanssa.

Taloudellisesti kestävä politiikka ottaa huomioon myös ympäristön. On harvoin tilanteita, etteikö näitä etuja voisi yhteensovittaa.

En kannata säännöistä joustamista. Demokratiaan ja päätöksentekoon kuuluvat syystä lait ja toimintatavat, joita pitää noudattaa

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jota vastaan taisteleminen on hyvin vaikeaa eikä kovin järkevää. Suomella on myös laajat harvaan asutut maaseutualueet, joilla on niinikään turvattava elinkeinojen mahdollisuudet. Tällä on merkitystä myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Uskon suomalaisten kykyyn valita itselleen paras asuinpaikka omista lähtökohdistaan käsin. Kaupungistuminen on tuonut talouskasvua, mutta myös maaseutuelinkeinoja tarvitaan jatkossakin. Kaikki eivät halua eivätkä voi asua kaupungeissa.