EU:n velka- ja elvytyspaketti oli kertaluontoinen kustannuserä, jollaiseen Suomella ei, ainakaan tällä hetkellä, ole tässä taloudellisessa tilanteessa varaa. Lisäksi velkapaketti on kohdennetty väärin.

Sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta reilut pelisäännöt ja tasapuoliset kilpailuolosuhteet ovat elinehto. Pärjätäkseen kilpailussa suomalaiset yritykset kuitenkin tarvitsevat valtiontukia. On väärin, että suuret maat, kuten Saksa ja Ranska, pystyvät vääristämään kilpailua myöntämällä ylisuuria valtiontukia oman maan yrityksilleen. Lisäksi EU:n on säilytettävä kilpailukyky USA:ta vastaan, joka tukee oman maan yrityksiä miljardeilla dollareilla.

Jos sääntelyä tehdään, sääntely tulisi olla maailmanlaajuista, ei pelkästään Eurooppaa koskevaa. EU:n on oltava mukana teknologian kehityksessä ja innovaatioissa tekoälyn osalta.

Ruoantuotanto on merkittävä osa niin Suomen kuin koko EU:n huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Meidän on huolehdittava maaseudun elinvoimaisuudesta ja suomalaisen maatalouden toimintakyvystä ja jatkuvuudesta myös tulevaisuudessa.

Ukrainan tulee täyttää EU:n asettamat jäsenkriteerit, mutta jos vaihtoehto on Venäjän alaisuuteen joutuminen, niin kriteereistä voidaan varmasti hieman joustaa. Toki tällä hetkellä usea maa, kuten myös Ukraina, on hyvin kaukana EU:n asettamista kriteereistä, joten neuvotteluprosessi tulisi olemaan hyvin haastava. Eikä Suomen tule joutua maksumieheksi laajenemisen johdosta.

Eurooppaan pyrkivien turvapaikkahakijoiden hakuprosessia tulee tehostaa ja siirtää käsittelyä lähemmäs lähtömaata. Hallitsematon siirtolaisuus on uhka niin Euroopan turvallisuudelle kuin siirtolaisille itselleen. Maahanmuuttajien salakuljetus ja ihmiskauppa polkevat ihmisarvoa ja lisäävät järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi huonosti hoidettu maahanmuutto ja laittomat pakolaiset johtavat kohdemaassa moniin lieveilmiöihin ja turvattomuuteen. Sen sijaan hallittu työperäinen maahanmuutto on EU-alueelle välttämätön.

Kaikesta riippuvuudesta eroon hankkiutuminen lienee mahdotonta, silla EU tuo Kiinasta jopa yli 90 prosenttia mm. akuissa ja älylaitteissa käytettävistä metalleista. Esim. kaivoshankkeita kiirehtimällä voimme saada tänne uutta teollisuutta ja investointeja. Euroopan on parannettava omavaraisuutta Kiinan tuonnista riippuvaisten tuotteiden osalta.

Nato vastaa parhaiten EU:n sotilaallisesta puolustuksesta, siitä huolimatta Euroopan puolustuskykyä on kasvatettava nopeasti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on merkittävästi muuttanut Euroopan puolustustarvetta, eikä Eurooppa aiemmin ole ollut täysin varautunut tähän. On suuri pelko, että Venäjä alkaa suunnittelemaan uutta hyökkäystä jos/kun Ukrainan sota joskus päättyy.

Enemmän tulonsiirtoja toivovat luonnollisesti maat, jotka ovat nettosaajia. Tulonsiirtoja on vähennettävä, koska Suomi on nettomaksaja, eikä meidän maksutaakkaa tule lisätä enempää.

Eri maiden sosiaalipolitiikka on hoidettu hyvin eri tavoin, joten olisi hyvin haastavaa laajentaa ja yhtenäistää julkisten palveluiden toteutus ja rahoitus.

Nykyinen rakenne on riittävä.

EU:sta on kaiken kaikkiaan ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. EU:n jäsenyys on vientivetoiselle Suomelle eduksi, mutta Suomen on pidettävä puoliaan EU:ssa. Suomen on huolehdittava, että alueelliset erot huomioidaan EU:n päätöksenteossa. Suomen, ja muidenkin jäsenmaiden, erityispiirteet on huomioitava nykyistä paremmin. Suomen on tehtävä omalta kannaltaan parempaa EU-politiikkaa.

On tärkeää ylläpitää suomalaista maataloutta sekä Suomen ja EU:n huoltovarmuutta. Ei ole perusteltua suunnata tukia vain tiettyihin tuotteisiin ja vähentää muualta. Tarvitsemme laaja-alaista elintarviketuotantoa myös tulevaisuudessa. Tukien vähentämisestä kärsisi Suomen maatalous ja tuontielintarvikkeiden määrä vain kasvaisi. Meidän on huolehdittava maaseudun elinvoimaisuudesta ja suomalaisen maatalouden toimintakyvystä ja jatkuvuudesta myös tulevaisuudessa. Ei myöskään ole mitään järkeä, että EU:n ulkopuolelta tuodut elintarvikkeet ovat halvempia kuin kotimaiset!

Kyllä, ehdottomasti. Esim. Suomessa tällä hetkellä metsien kasvu ylittää hakkuiden ja poistuman määrän eli vaikka hakkuita ei rajoitettaisi, niin silti pysytään ilman ja hiilinielujen kannalta kestävällä tasolla. Tärkeintä on tehdä järkeviä hakkuita ja käyttää puu pitkään hiiltä sitoviin hankkeisiin. Lisäksi hakkuiden määrän vähentäminen vähentäisi työpaikkoja ja valtion tuloja, tähän meillä ei nyt ole varaa. Lisäksi puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan, jos siirrämme tuotantoa muihin maihin, kokonaisvaikutus ilmastolle on huonompi.

EU:lla on selkeä hiilineutraalisuustavoite vuonna 2050. EU:n tulee olla edelläkävijä ja näyttää esimerkkiä ilmastomuutoksen vastaisessa työssä, mutta se ei saa kohtuuttomasti rasittaa EU:n taloutta. EU:n täytyy investoida ja panostaa innovaatioihin, jotka auttavat ilmastomuutoksen torjunnassa sekä esim. jätehuollossa. Ensiarvoisen tärkeä tehtävä olisi saada isot valtiot, kuten Kiina, Intia ja Yhdysvallat mukaan ilmastomuutoksen vastaiseen työhön.

Suomen verotus on jo nyt maailman korkeimpia. Emme voi korottaa veroja enempää tai menetämme hyviä veronmaksajia ulkomaille, kuten jo nyt tapahtuu. Tietyllä aikavälillä työn verotusta tulee alentaa. Taantumassa se ei ole mahdollista, mutta valtion taloudellisen tilanteen parantuessa tämä lisäisi kansalaisten ostovoimaa ja parantaisi toimeentuloa. Haittaveroja voimme maltillisesti lisätä. Suomi on pitkään elänyt yli varojensa, eikä tämä voi enää jatkua näin. Meidän on pakko tehdä leikkauksia, mutta tärkeintä olisi panostaa myös talouskasvuun, muuten emme saa taloutta elpymään.

On oikein, että vaativammasta työstä ja ahkeruudesta palkitaan paremmin.

Millä tavoin talous olisi kaikille reilu, jos valtio puuttuisi? Kaikki valtion puuttuminen ei johda hyvää ja reiluun lopputulokseen.

Valitettavasti Suomen sosiaalijärjestelmä on liian avokätinen ja se houkuttelee tänne pelkästään tukien varassa eläviä henkilöitä. Suomen talous ei yksinkertaisesti kestä tällaista tukijärjestelmää. Toki tarvitsemme tukia silloin kun elämäntilanne muuttuu ja esimerkiksi työteko ei ole mahdollista.

Valtion omistus on tärkeää mm. perus infrastruktuurissa. Esim. sähköverkkojen myynti oli virhe. Tietyt strategiset alat esim. huoltovarmuuden säilyttämiseksi on tärkeää pitää valtion omistuksessa. Myös yhteistyö yksityisten yritysten kanssa on tärkeää esim. sosiaali- ja terveysalalla, koska kuntien resurssit eivät riitä kaikkeen palvelun tuottamiseen.

Kyllä ja ei. Meillä on valtavasti ulkomaalaisia, jotka työskentelevät ja ovat hyvin integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Valitettavasti kaikilla integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin rikollisuus ja katujengit ovat merkittävästi lisääntyneet. Olemme jo pahasti Ruotsin tiellä mutta tilanne on toivottavasti vielä korjattavissa. Kotouttaminen on suuri haaste yhteiskunnan kansainvälistyessä. Pieni Suomi ei voi ratkaista koko maailman pakolaisongelmaa, meidän on pakko rajoittaa humanitääristä maahanmuuttoa.

Ne ovat hyvä pohja ylipäätään elämässä. Pidetään toisistamme huolta ja kohdellaan kaikkia ihmisiä hyvin. Jos kaikki noudattaisivat periaatetta "kohtele toisia, niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan" niin maailma olisi varmasti paljon parempi paikka.

Sukupuolen moninaisuus otetaan jo nyt erittäin hyvin huomioon Suomessa. Esim. sukupuolineuraalisuuteen mm. liikennemerkit, on käytetty ihan turhaan liikaa rahaa.

Enemmän rajoja kyllä tarvitaan sekä kotona että kouluissa. Rajojen ja auktoriteetin puute on aiheuttanut paljon nykyisistä ongelmista.

Suomi on jo nyt vähentänyt merkittävästi enemmän päästöjään kuin moni muu maa. Me emme voi vähentää päästöjä kilpailuedun ja talouden kustannuksella. Suomi voi näyttää esimerkkiä ja on näyttänyt jo nyt, mutta liiallisuuksiin ei pidä mennä tässäkään asiassa. Suomi voi panostaa innovaatioihin, joilla voimme auttaa muita maita ilmasto kysymyksissä.

Europarlamentaarikon tärkein tehtävä on edustaa omaa maataan! Suomen ja suomalaisten etujen ajaminen Euroopan isojen valtioiden joukossa on suomalaisen europarlamentaarikon tärkein tehtävä. Suomen on voitava päättää itse esim. omasta metsätaloudestaan. Europarlamentaarikon on pidettävä huolta, että Suomen maantieteellinen eritysasema otetaan huomioon ja Suomen kilpailukyky säilyy sekä Euroopassa että globaaleilla merkkinoilla.

On tärkeää, että Suomi on järkevissä määrin mukana ilmastotalkoissa, mutta ei sokeasti Suomen talouden ja kilpailukyvyn kustannuksella. Mikäli talous ei ole kunnossa, ei myöskään ympäristöstä voida pitää huolta. Tarvitsemme vahvan talouden, jotta voimme huolehtia heikompiosaisista ja myös ympäristöstä. Pieni Suomi ei voi pelastaa kaikkia maita, siihen tarvitaan erityisesti isojen maiden panosta. Tällä hetkellä tarvitsemme myös työpaikkoja. Työn tekeminen on yksi tärkeimpiä asioita ihmiselle ja sen menettäminen voi aiheuttaa suuria sekä taloudellisia että henkisiä ongelmia. Siksi laitan työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen kaiken muun edelle, ellei korvaavia työpaikkoja voida osoittaa. Työ on vahvan kansantalouden ja hyvinvoinnin perusta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Järkevissä määrin kyllä, mutta monissa paikoissa tämä ei valitettavasti ole taloudellisesti mahdollista.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.