Juha-Matti Peltola

Euroopan unionin perustamissopimuksessa kielletään yhteisvelan ottaminen. Tätä sopimusta kuitenkin rikottiin koronapandemian aikana, eikä asiasta siitä huolimatta tehty mitään numeroa. Valitettavasti pelko on, että nyt kun Euroopan unioni on jo ottanut velkaa, niin sama tapa tulee jatkumaan, eikä se ole kenenkään etu. Mikäli EU:n yhteisvelkaa jatkossa edes harkitaan, tulee Euroopan unionin perustamissopimusta muuttaa.

Euroopan unionin tulisi taata ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen unionin alueella. Tietty määrä sääntelyä on hyvinkin tärkeää, mutta EU:n tulisi välttää kaikenlaista mikromanagerointia unionin sääntelyssä. Turhanpäiväinen sääntely haittaa kilpailukykyä ja saattaa aiheuttaa vain ylimääräisiä kustannuksia niin yrityksille kuin kansalaisillekin.

Valitettavasti tekoälyn kehityksen rajoittaminen Euroopan unionin alueella ei rajoita sen kehitystyötä Yhdysvalloissa, Kiinassa tai muuallakaan maailmassa unionin ulkopuolella. Tiukemman sääntelyn sijaan tulisi valmistautua tekoälyn hyvinkin nopeaan kehitykseen, ja varautua mahdollisiin tekoälyn tuomiin uhkiin.

Huoltovarmuuden vuoksi maataloudessa tulisi siirtyä tuotantofutuurimalliin, jolloin valtio tai Euroopan unioni ostaisi tuottajilta huoltovarmuuteen tarvittavan määrän elintarvikkeita huutokauppatyyliin halvimmalla hinnalla. Suomi on huomattavasti heikompi maa viljellä esim. leipäviljaa kuin Keski-Euroopan maat. Tästä syystä maatalouden tukieuro tuottaa huomattavasti paremmin eteläisemmässä Euroopassa kuin Suomessa, eikä maatalouden tukeminen ole kovin kannattavaa.

EU:n ei pidä hyväksyä jäsenikseen maita, jotka eivät ole kelvollisia Euroopan unionin jäsenyyteen. Tämä koskee myös Ukrainaa, oli sota käynnissä tai ei. Ukrainaa ei tule ottaa unionin jäseneksi pelkästään sodan vuoksi, vaikka ovi täytyykin pitää auki jatkoa ajatellen.

EU-maiden tulisi yhtenäistää turvapaikanhakuprosessejaan nykyisestä. Tuevapaikanhakijat pyrkivät Eurooppaan Välimeren maiden lisäksi myös Suomen kautta, joskin osittain eri syistä, joten Suomen pitäisi olla aktiivisesti ajamassa uudistusta turvapaikkaprosesseihin. Turvapaikkaprosessin keskittäminen Unionin ulkopuolelle on yksi mahdollinen vaihtoehto. Samaan aikaan työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta pitäisi helpottaa ja nopeuttaa nykyisestä.

Kaupankäyntiä Kiinan kanssa ei tule lopettaa kokonaan, mutta turvallisuuspoliitiikan vuoksi kaupankäyntiä ja Kiinan rahoittamia hankkeita Euroopassa tulisi valvoa erityisen tarkasti.

Euroopan puolustusteollisuus on vähentynyt toisen maailmansodan jälkeen merkittävästi, ja suuri osa Euroopan unionin puolustusvoimien käyttämistä aseista on ostettu Euroopan ulkopuolelta. Ukrainan sota on osoittanut että Euroopan Unionin tulisi olla nykyistä paremmin valmistautunut puolustukseensa, sekä omavaraisempi aseteollisuuden saralla.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Sosiaalipolitiikka kuuluu mielestäni enemmän valtioiden oman lainsäädännön päätettäväksi kuin Euroopan Unionin päätäntävallan alle.

Liittovaltiokehitys ei tule olla itseisarvo, mutta esimerkiksi turvallisuuden suhteen EU:n tulee olla mahdollisimman yhtenäinen.

Suomen EU-jäsenyys tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja. Mm. ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on tärkeää Suomen taloudelle. Iso-Britannian EU-ero toi selväksi sen, ettei Unionista eroaminen kannata, vaikka haittojakin on jonkun verran. Suomen EU-parlamentaarikkojen tehtävä on tehdä unionista hyödyllisempi myös Suomelle.

Maatalouden tukia tulisi vähentää kokonaisuudessaa, ja siirtyä tukipolitiikassa tuotantofutuurimalliin huoltovarmuuden saavuttamiseksi.

EU saa mielestäni rajoittaa hakkuita luontokadon estämiseksi jonkun verran, mutta esimerkiksi EU:n ennallistamisuudistuksen lähtötaso oli valittu Suomen kannalta erittäin epäedulliseksi.

Suunnitelmissa täytyy ottaa huomioon eri jäsenmaiden erilaiset ympäristöt ja muut realiteetit. Esimerkiksi autoilu sähköistyy kovaa vauhtia tälläkin hetkellä markkinaehtoisesti, joten sen ohjaaminen säädöksillä ei ole kovin hyödyllistä. Energian kokonaiskulutuksessa taas pohjoisilla jäsenmailla iso osa energiasta kuluu talojen lämmitykseen, joten vertailu Etelä-Euroopan kanssa ei ole relevanttia yks-yhteen. Fossiilisista polttoaineista luopumisen mahdollistamiseksi täytyy olla myös vaihtoehtoiset polttoaineet valmiina, ja niiden kehitykseen tulee kannustaa.

Suomi on yksi maailman verotetuimmista maista, joten verokorotusten tie on jo loppuun käyty. Julkisten palvelujen leikkaamisen sijaan löytyy budjetista myös huomattavia summia leikattavaksi toissijaisista asioista, joten ensimmäisenä ei tarvitsisi leikata edes julkisista palveluista. Parempiakin leikkauskohteita löytyy.

Lahjakas ja ahkera ei välttämättä ole suurituloinen, mutta tuloerot ovat silti hyväksyttäviä, ellei jopa pakollisia. Kommunismia on kokeiltu ennenkin, tosin huonoin tuloksin.

Mitä vähemmän valtio puuttuu markkinoiden toimintaan, sitä parempi. Vaarallisten tuotteiden sääntely on tietysti tärkeää, mutta muutoin valtion tulisi pysyä kaukana markkinoihin sekaantumisesta. Se tekee taloudesta reilun.

On totta että Suomessa on liikaa kannustinloukkuja, eikä esimerkiksi työn vastaanottaminen työttömänä paranna taloudellista tilannetta tukien menettämisen ja mahdolisten työnhankkimiskulujen jälkeen. Näitä kannustinloukkuja pitää purkaa.

Valtion ei pidä sotkea markkinoita omistuksillaan, eikä sen pidä leikkiä pörssisijoittajaa veronmaksajien rahoilla.

Monikulttuurisuus on lähtökohtaisesti rikkaus, kunhan muihin kulttuureihin ei kuulu ominaisuuksia jotka ovat esimerkiksi Suomen lainsäädännön vastaisia.

Kristillisyyden tai muidenkaan uskontojen arvot eivät voi olla päätöksenteon tai lainsäädännön pohjana. Ihmisellä on moraali ilman uskontoakin.

Yksilön sukupuoli ei kuulu valtiolle lähtökohtaisesti ollenkaan.

Kun lukee uutisia nykyisestä koulumaailmasta niin on pakko miettiä, että auktoriteettien kunnioitus pitäisi olla nykyistä huomattavasti korkeammalla tasolla. En kuitenkaan laskisi tätä tärkeimmäksi arvoksi lapsille.

Suomen ei pidä ajatella niin, ettei meidän tarvitsisi tehdä osaamme ennen kuin muutkin tekevät. Päästöjen vähentämiseen pyrkivien lakien ja säädösten pitää kuitenkin olla realistisia. Esimerkiksi turpeen polton rajoittaminen ja turvetuotantovälineiden purkaminen tehtiin mielestäni liian hätiköidysti, eikä korvaavaa energiantuotantoa ollut valmiina riittävästi.

Valitettavasti monella suomalaisella poliitikolla omat eturyhmät ovat tärkeysjärjestyksessä etusijalla Suomen kansan jäädessä sivuosaan, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin.

Nämä kaksi asiaa ovat hyvin harvassa tilanteessa vastakkain. Mikäli näin kuitenkin olisi, pitäisi tilannetta tarkastella tapauskohtaisesti.

Kunhan laillisuudesta pidetään kiinni, on asioiden saaminen eteenpäin tärkeämpää.

Jokainen kansalainen saa halutessaan asua missä päin Suomea tahansa, mutta valtion ei pidä puuttua ihmisten asuinpaikan valintaan.

Kukin kansalainen saa asua missä haluaa, eikä valtion tule tähän vapauteen puuttua. Kaupungistuminen on jatkunut maailmanlaajuisesti jo toisesta maailmansodasta lähtien, eikä valtio voi sitä pysäyttää. En näe kaupungistumisessa ongelmia.