Oona Hagman

Yhteisellä velalla rahoitetaan kriisinhallintaa sekä investointeja. Velanoton on aina oltava perusteltua ja tarpeellista. Jäsenvaltioiden budjettikurin noudattamista ja varojen käytön oikeellisuutta tulee seurata tarkemmalla mittaamisella ja seurannalla. Analytiikkaa tulee hyödyntää nykyistä paremmin.

Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on edellytys Suomen markkinatalouden menestykselle ja yhteisiä sääntöjä tulee noudattaa. Meillä on erinomaiset edellytykset kehittää vihreää vientiä teknologioiden, teollisten ratkaisujen ja korkean osaamisen viejämaana. Strategista ennakointia tulee parantaa, byrokratiaa yksinkertaistaa sekä kilpailukykyä vahvistaa sujuvammalla sääntelyllä. Poliittisen sääntelyn tulee edesauttaa, eikä vaikeuttaa vastuullisten yritysten menestymismahdollisuuksia. Valtiontukisääntöjen tarkoituksena tulee olla reilu kilpailuympäristön luominen. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa.

Tekoäly ei tunne valtioiden tai EU:n rajoja, joka näkyy muun muassa laajana disinformaation levittämisenä. Parhaiten tekoälyn uhkiin varaudutaan kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n tai G20-maiden kesken. Tarvitsemme globaalit pelisäännöt. Meidän tulee aktiivisesti tehdä yhteistyötä kansainvälisten suuryritysten kanssa, toimien reilun kilpailulainsäädännön ja vastuullisen sääntelyn puolesta. EU:n tekoälystrategian tulee ensisijaisesti edistää vastuullista ja eettistä tekoälyn kehittämistä.

Maataloustuet ovat tärkeitä huoltovarmuuden ylläpitämiseksi, ympäristöystävällisen viljelyn edesauttamiseksi, sekä kohtuuhintaisen ruoan tuottamiseksi. Tukia tulee kohdentaa siten, että huomioimme paremmin reilun kaupan, ympäristön ja kokonaistalouden tarpeet. Miten EU:n myöntämiä tukia eri kohteille seurataan ja miten niiden vaikutusta mitataan? Onko meillä suomalaisilla ja meidän valtionhallinnolla kokonaiskuvaa tukien tehokkuudesta?

EU:n on tuettava Ukrainaa monipuolisesti ja Ukraina voidaan hyväksyä Euroopan unionin jäseneksi heti, kun se täyttää jäsenille asetetut poliittiset ja taloudelliset kriteerit. Vaatimuksista ei voida joustaa, sillä vaatimusten tarkoituksena on estää EU:n ajautuminen taloudelliseen, tai toiminnalliseen kriisiin sekä turvata demokratia joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja yhteisiä ympäristötavoitteita. Jäsenyyteen liittyvä prosessi on monivaiheinen ja se kestää useita vuosia, jonka aikana ehdokasmaan on osoitettava sitoutumista ja kykyä noudattaa EU:n vaatimuksia.

Turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtäminen EU:n ulkopuolelle ei nykyisten sopimusten mukaan ole mahdollista, vaikka sillä saavutettaisiin tehokkuutta ja se voisi poistaa pakolaisten epätoivoisia matkoja Eurooppaan. Järjestelmää tulee kehittää siten, että ratkaisu löytyy mahdollisimman läheltä lähtömaata, ihmisoikeudet huomioiden.

Vastuullista kaupankäyntiä tulee tukea ja riippuvuuksia vähentää. Toimiva talous ja työllisyys vaativat avoimia ja reiluja, mutta ennen kaikkea oikeudenmukaisia kauppasuhteita. Vahva Eurooppa tarkoittaa sekä vahvoja sisämarkkinoita että vahvaa yhteistyötä globaalien suurvaltojen kanssa.

EU on panostanut yhteiseen puolustukseen entisestään Venäjän laittoman hyökkäyssodan alettua. EU:n perussopimus edellyttää avun antamista jäsenmailleen tilanteen niin vaatiessa. Yhteisen puolustuksen on sovittava saumattomasti yhteen niin kotimaamme kuin Naton toiminnan ja organisaation kanssa, jottemme rakenna kallista päällekkäistä hallintoa ja hidasta päätöksentekoa.

Tulonsiirtojen tavoitteena on vakaa, hyvinvoiva ja taloudellisesti kasvava Eurooppa. Meidän tulee luoda tarkemmat tavoitteet tulonsiirroille. Vaikutusten arviointia on parannettava ja raportoinnin on oltava avointa ja läpinäkyvää. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus nähdä ja seurata tulonsiirtojen kohdentamista paikallisesti, jolla lisätään luottamusta EU:n päätöksentekoon.

EU:n keskeinen toiminta liittyy talouteen, ympäristöön, turvallisuuteen ja demokraattisten arvojen puolustamiseen. Sosiaalipolitiikka on kuulunut pitkälti kansallisen päätöksenteon piiriin. Meidän tulee kaikilla osa-alueilla kehittää digitaalista tietojen keräämistä yhteisin standardein, jotta jäsenvaltiot voivat jakaa parhaita käytäntöjä ja kehittyä haluamaansa suuntaan. Tämä koskee myös sosiaalipolitiikkaa joka määrittelee tärkeitä hyvinvointiin, tasa-arvoon, koulutukseen ja työllisyyteen liittyviä asioita. Tavoitteena on luoda yhteiset reilut käytännöt, joka karsii myös kallista päällekkäistä byrokratiaa.

Vahva ja yhtenäinen EU on jokaisen jäsenmaan etu, kun teemme yhteistyötä suurvaltojen kanssa. Jokaisella jäsenmaalla on oma kansallinen kulttuuri, jota tulee vaalia.

EU:n kokonaisetu on myös Suomen etu. Suomen edun tulee olla vahvasti esillä parlamentissa nykyisessä maailmantilanteessa. Kansallisiin kriisitilanteisiin on kotimaassamme pystyttävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti.

Maataloustuet ovat tärkeitä huoltovarmuuden, kohtuuhintaisen ruoan ja ympäristöystävällisen viljelyn tuottamiseksi. Lihantuotanto ei nykyisessä laajuudessaan ole ympäristön, päästöjen tai tuotannon näkökulmasta terveellä tasolla. Tukia tulee kohdentaa siten, että huomioimme paremmin reilun kaupan, ympäristön ja kokonaistalouden tarpeet. Miten EU:n myöntämiä tukia eri kohteille seurataan ja miten niiden vaikutusta mitataan? Onko meillä suomalaisilla ja meidän valtionhallinnolla kokonaiskuvaa tukien tehokkuudesta?

Metsät ovat maamme ainutlaatuinen luonnonvara ja niillä on valtava luonto-, ilmasto- ja talousarvo. Talousmetsää on n. 86% metsäpinta-alasta ja niistä hakataan vuosittain n. 1,5%. Suomalainen metsä ansaitsee suunnitelman, jossa sitä kunnioitetaan. Hakkuissa tulee avohakkuiden sijaan suosia jatkuvaa kasvatusta, jolloin metsän monimuotoisuus säilyy ja tuotot etenkin pidemmällä aikavälillä tuntuvasti nousevat. Lisäksi Suomen tulee panostaa korkean jalostusasteen tuotteisiin. Puukuiduilla pystytään jo nyt korvaamaan muovin ja kankaan kaltaisia tuotteita ja kehitys etenee huimin harppauksin. EU:n ympäristöpolitiikan tulee huolehtia yhteisistä suurista linjauksista ja tukea vastuullista metsätaloutta.

Eurooppa on ottanut harppauksia vihreään siirtymään, tavoitteena fossiilisista polttoaineista luopuminen kokonaan. Tämä on etenkin korkean teknologian Suomelle mahdollisuus ja vientivaltti. Erilaisten ympäristöystävällisten polttoaineiden tuotanto kasvaa vauhdilla ja kehitystä tulee edistää. Aikataulujen tulee kuitenkin olla selvät, sillä täyskiellot voivat johtaa tehottomiin ja siten kokonaisuutta tarkastellen päästöjä lisääviin ratkaisuihin.

Vanhanaikainen vastakkainasettelun aika on ohi. Nykyisellään niin Suomessa kuin EU:ssa on palveluviidakko, jota on varaa virtaviivaistaa. Säästöjä voidaan aikaansaada selkeyttämällä päällekkäisen byrokratian rakenteita ja panostamalla yhteisesti yritysten kasvuun. Korkea veroaste on uhka taloudelliselle toimeliaisuudelle, sillä verojen korotukset vähentävät yrittäjyyttä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Vahva julkinen talous vaatii laajan työllisyyspohjan, jota ei veronkorotuksilla saavuteta. Leikkauksia taas ei saa kohdistaa heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, tai saattaa vastuullisia pieniä yrityksiä ahdinkoon. Avaamalla EU:n kokonaisbudjetin julkiseksi jokaiselle jäsenmaan kansalaiselle tarkemmin, voidaan säästökohteita kohdistaa oikeudenmukaisemmin.

Ahkeruutta ei monella alalla mitata palkan suuruudella. Samalla toimeliaisuus ja esimerkiksi riskinotto yrittäjäksi lähtemällä tulee palkita onnistumisten myötä.

Valtio voi puuttua markkinoiden vastuullisuuteen ja toimintaan sääntelyllä, verotuksella tai omalla tuotannolla. Sääntelyä tulee selkeyttää. Oman tuotannon kohdalla muun, kuin perusinfran turvaaminen luo epäreiluja markkinoita, kun kilpailua ei sallita. Verotuksen kautta valtion tulee ensisijaisesti tukea innovaatioita ja saattaa uusia ympäristöystävällisiä tuotteita markkinoille.

Suomessa on mahdollista elää sosiaaliturvan varassa, mutta se ei ole yhdenkään terveen ja työkykyisen kansalaisen toive. Sosiaaliturvaa tulee kehittää etenkin siten, että työnteko on jokaiselle kannattavaa. Jos esimerkiksi yrittäjä pystyy työllistämään työttömän kahtena päivänä viikossa on kohtuutonta, että työntekijän kuukausittaiset tulot jäävät samalle tasolle kuin jatkamalla kokopäiväistä työttömyyttä. Sama koskee tilannetta, jossa työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön leikaten lisätulot pahimmillaan kokonaan pois ansiotuloveron noustessa ja tukien laskiessa. On myös tärkeää, etteivät työttömyysjaksot veny liian pitkiksi, sillä työllistyminen muuttuu aina vaikeammaksi mitä pidempään työttömyys on jatkunut. Uhkana on myös syrjäytyminen työelämästä kokonaan.

Julkinen omistus on tärkeää, jotta voimme turvata kaikille toimivan infrastruktuurin. Esimerkiksi sähköverkkojen myynti Carunalle oli virhe. Toimintoja, joissa voidaan kilpailulla saavuttaa hinta-, teknologia- tai laatuparannuksia ei tulisi pitää kilpailun ulkopuolella. Ei ole perusteltua, että kaupungit pienin osuuksin omistavat Sarastian kaltaisia yrityksiä ja lukitsevat siten teknologisen kehityksen ja kilpailutuksen. Näin monilta suomalaisilta yrityksiltä viedään mahdollisuus kasvaa menestyviksi vientiyrityksiksi.

Maailma muuttuu koko ajan monimuotoisemmaksi digitalisaation ja ihmisten liikkumisen vuoksi. Maahanmuuttajien tulee päästä rakentamaan Suomea ja menestymään omilla aloillaan. Meidän on samalla rehellisesti tunnistettava haasteet, vältettävä muiden maiden tekemät virheet ja panostettava maahanmuuttajien sopeuttamiseen. Lisäksi meidän on aina tiukasti reagoitava vakavien rikosten tekijöihin. He estävät myönteisen kehitysen ja muokkaavat asenneilmastoa kielteiseksi Suomessa.

Inhimillisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia toimivat parhaiten ankkurina päätöksenteolle. Yksittäinen uskonto tai ideologia ei voi ohjata poliittista päätöksentekoa, vaikka arvopohja perustuisi uskontoon. Yhteiskunnassamme tulee kuitenkin aina olla tilaa arvokeskustelulle.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lapset tarvitsevat selkeitä rajoja, läsnäoloa, hyväksyntää ja kannustusta. Kova kuri sen sijaan tutkitusti aiheuttaa lapselle lähinnä pelkoa ja ahdistusta.

Jokaisella maalla on haasteita ilmastotavoitteiden kanssa. Suomessa kipupisteenä ovat metsät. Samalla runsaasti teollisuuteen nojaavien jäsenmaiden haasteina ovat päästöjen vähennykset. Oleellista on varmistaa, että vastuu jakautuu oikeudenmukaisesti, kompensaatiojärjestelmät ovat toimivia ja siirtymäajat toteuttamiskelpoisia. Vahva ja hyvinvoiva Eurooppa on pienen maamme etu. Meidän tulee sitäkin suuremmalla syyllä tehdä tiukkaa ja tarkkaa EU-politiikkaa, jotta Suomen erityispiirteet tulevat huomioitua. Ennallistamisasetus on tarpeellinen metsiemme monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi.

EU:n kokonaisetu ja hyvinvoiva ympäristö on useimmiten myös Suomen etu, vastakkainasettelua tulee välttää. Suomen edun tulee olla vahvasti esillä parlamentissa nykyisessä maailmantilanteessa. Kansallisiin kriisitilanteisiin on kotimaassamme pystyttävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti.

Ympäristö- ja luontoarvoista ei tarvitse joustaa, kun rakennamme vastuullista yhteiskuntaa johdonmukaisesti ja luomme uusia työpaikkoja ympäristölle kestävällä tavalla. Ympäristö tulee aina asettaa etusijalle, kun se on mahdollista.

Politiikassa on tärkeää kuunnella mielipiteitä, herättää keskustelua ja lisätä vuorovaikutusta. Päätökset täytyy tehdä uusimpaan tutkittuun tietoon perustuen ja niistä on kannettava vastuu. Yhteisesti asetettuja sääntöjä tulee noudattaa siten, että parhaillaan löydetään uusia oikeudenmukaisia ratkaisuja.

Ihmisillä tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa ja monet haluavatkin parempien palveluiden ja työpaikkojen lähelle. Helsinki maksaa kuntaverostaan vuodessa jo lähes 400 miljoonaa tasausmaksua kuntiin, jotka eivät pärjää omillaan. Käytännössä valtion on mahdotonta pitää koko Suomea asutettuna ilman valtavaa maahanmuuttoa. Kannatan elinvoimaisten keskittymien tukemista koko Suomeen. EU:n, Suomen valtion ja kuntien taloudellisia vastuita tulee selkeyttää ja luoda tehokkaammat puitteet, jotta vapaus valita oma asuinpaikka säilyy.

Maailma kaupungistuu ja ennusteen mukaan 70 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa vuonna 2030. Siksi on erityisen tärkeää rakentaa hyvinvoivaa, viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä. Kaupungissa asuminen tuottaa säästöä valtiolle. Innovaatiot ja kulttuuri voivat hyvin. Toisaalta kaupungistuminen altistaa myös sosiaalisille ongelmille ja lisää yhteisöstä sekä ympäristöstä kannettavaa vastuuta. Haluan olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kaupunkeja, luontoa kunnioittaen. Kaupunkeja, joissa on turvallista asua ja joissa huomioidaan yhteisöllisyys sekä ihmisten mahdollisuus osallistua lähialueensa kehittämiseen.