Salmi Soljua

Ehdotonta kännykkäkieltoa perustellumpaa olisi älylaitteiden vastuullisen ja turvallisen käytön ja käytön itsesäätelyn opettaminen. Puhelinten käytön rajoittaminen on perusteltua, mutten näe täyskieltoa tarpeellisena tai hedelmällisenä.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat räikeästi alipalkattuja - alan palkkausta täytyisi korottaa työn vaativuutta vastaavaksi ja toimeentulon turvaavaksi.

Helsingissä on pulaa erityisopettajista. Koulutukseen investointi on myös nimenomaan investointi joka maksaa itsensä takaisin mm. oppimistuloksissa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Teatteri ja muut taiteen muodot ovat erottamattoman tärkeä osa hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja pääsy kulttuurin äärelle kuuluu ihmisen perusoikeuksiin ja -tarpeisiin. Kulttuurista leikkaaminen osaltaan heikentää osallisuutta ja mielenterveyttä, ja lisäksi kulttuuri ruokkii mielikuvitusta ja siten avaa kanavia ja ajatuksia paremman tulevaisuuden rakentamiselle. Kulttuuri on sijoitus ja prioriteetti.

Kirjastot ovat osa hyvinvoivan kunnan ja demokraattisen hyvinvointivaltion kivijalkaa josta säästäminen ei ole varsinkaan nykyisessä maailmantilanteessa vaihtoehto. Kirjastot tekevät korvaamatonta sivistystyötä, toimivat kohtaamispaikkoina ja edistävät lukutaitoa. Lisäksi kirjasto on yksi harvoista paikoista, joissa kuka tahansa voi rauhassa viettää aikaa maksuttomasti, ja juuri tämänkaltaista epäkaupallista, kapatalismia kyseenalaistavaa tilaa tarvitaan lisää.

Tämä riippuu pitkälti siitä, minkä menojen kasvattamisesta on puhe. Valtion ja kunnan tärkein tehtävä on mielestäni turvata kaikkien asukkaidensa hyvinvointi, osallisuus ja perusoikeuksien toteutuminen, ja sekä Helsingissä että koko Suomessa mm. terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutuksen aliresursointi on huutava, kestämätön epäkohta jonka korjaaminen vaatii lisää rahaa. Verotuloja voidaan kasvattaa oikeudenmukaisesti esimerkiksi tuloveron proggressiolla ja ympäristölle haitallisen teollisuuden verotuksen kiristämisellä.

Vihreä siirtymä ja sen osana erityisesti kiertotalous on askel oikeaan suuntaan. Kuitenkin vihreän siirtymän hankkeisiin liittyy merkittäviä ympäristökysymyksiä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelmia - esimerkiksi akkuteollisuuden päästöjä Itämereen ei säädellä riittävän tiukasti, ja tuulipuistoihin liittyy lintujen hyvinvointiongelmia ja meluhaittaa sekä maiseman pilaantumista asukkaiden kannalta. Lisäksi vihreän siirtymän teknologia tarvotsee mineraaleja, joita kaivetaan globaalisti merkittävissä määrin lapsityövoimalla ja vaarallisissa olosuhteissa. Vihreän siirtymän teollisuutta tulee siis edistää globaali vastuunkanto huomioiden ja tarkasti säännellen. Painottaisin erityisesti kiertotaloutta ja kulutuksen minimoimista.

Ehdottomasti. Asuinalueiden eriytyminen kärjistää sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, lisää pahoinvointia ja siten uhkaa myös yhteiskuntarauhaa. Hyvällä aluesuunnittelulla tätä voidaan ehkäistä ennalta.

Suomi tarvitsee kaikenlaisia maahanmuuttajia. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on ylipäätään kasvukeskus, joten väestön väheneminen ei ole täällä akuutti uhka, mutta kannatan maahanmuuttoa myös Helsinkiin.

Ei missään nimessä. Helsingin arvokkaat luontoalueet täytyy suojella: rakentamiselle on tilaa ilman että luontoa lanataan enää yhtään lisää. Kaupungissamme on tilaa asuntotuotannolle ilman luontoalueiden tuhoamista mm. täydennysrakentamisen kautta.

Helsingin kasvu on positiivinen asia - täällä halutaan olla ja elää. On kaupungin vastuulla huolehtia siitä, että asuntotuotanto ja palvelut pysyvät kasvavan asukasmäärän tarpeiden tasalla. Koko Suomen tasolla väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja pienten kuntien kuihtuminen on huono asia, mutta siitä päättäminen ja pikkukuntien autioitumisen ehkäisy ei kuulu Helsingin kunnallispolitiikan piiriin.

Uusvanha arkkitehtuuri sopii mielestäni Helsingin ilmeeseen kauniisti ja lisää viihtyisyyttä, mutta uudisrakentamisen esteettinen miellyttävyys voidaan optimoida muillakin keinoin. Ei siis vahvaa mielipidettä tästä.

Nastarenkaiden käyttöä tulisi vähentää ja rajoittaa katupölyn minimoimiseksi - kitkarenkaat ovat suositeltavampia.

Liikenne on ennusteen mukaan vuonna 2025 Helsingin suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja ja on siten myös tärkeä kohde päästövähennyksille hiilineutraaliuden ja -negatiivisuuden saavuttamiseksi. Autoilun vähentämiseen päästään rajoitusten ja kieltojen lisäksi julkista liikennettä ja kevyen liikenteen väylien verkostoa kehittämällä. Päästöjen vähentämisen lisäksi yksityisautoilun vähentäminen myös parantaa kaupungin viihtyisyyttä - kantakaupungin tulisi mielestäni olla kävelijäystävällinen. Myös elävälle kaupunkikulttuurille jää enemmän tilaa, kun yksityisautoilu vähenee!

Ehdottomasti. Käyttöhuoneet eivät lisää huumeiden käyttöä vaan tutkitusti ehkäisevät yliannostuskuolemia, mahdollistavat matalan kynnyksen avunsaannin ja lisäksi vähentävät huumeista aiheutuvaa häiriötä. Se, että eduskunta hylkäsi 21.2.2025 kansalaisaloitteen käyttöhuoneiden käyttöönottokokeilusta on surullista ja häpeällistä. Huumausaineiden käyttäjät ovat jo valmiiksi todella syrjitty ja stigmatisoitu ihmisryhmä eikä avunsaanti päihdesairauteen ole lainkaan liian helppoa, ja siksikin käyttöhuoneita tarvitaan.

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja ei pidä korottaa - päinvastoin Helsingin kaupungin tulee edistää myös HUSin poliklinikkamaksujen alentamista. Jo nyt monet joutuvat valitsemaan ruoan, vuokran ja lääkkeidensä väliltä, ja terveyskeskusmaksut vain pahentaisivat tilannetta. Kaupungin ydintehtäviin kuuluu taata terveyspalvelut kaikille asukkailleen taloustilanteesta riippumatta.

HUSissa vallitsee akuutti resurssipula, mistä huolimatta henkilöstöä vähennetään säästösyistä entisestään. Erikoissairaanhoidon jonot ovat jo nyt kohtuuttomat - säästöjen sijaan tarvitaan lisää rahoitusta ja resursseja.

Kuukautisköyhyys on todellinen, erityisesti nuoria ja vähävaraisia koskeva epäkohta joka tulee poistaa. Vuonna 2022 toteutetussa kokeilussa jaettiin ilmaisia kuukautissuojia neljässä eri oppilaitoksessa, ja havaittiin, että kaikilla nuorilla ei ole varaa kuukautissuojiin jotka ovat välttämätön hygieniatarvike.

Kunnan menoista suuri osuus kuluu välttämättömien ja elämää ylläpitävien peruspalveluiden järjestämiseen, jotka ovat myös välttämätön edellytys kunnan (taloudelliselle) hyvinvoinnille. Sekä koulutus- että sotesektorit kärsivät resurssipulasta, eikä niistä leikkaaminen ole vaihtoehto - lisäksi leikkausten pitkän aikavälin kustannukset tulevat säästöjä suuremmiksi. Harkittu, progressiivinen ja erityisesti ympäristölle haitalliseen toimintaan painottuva verojen korottaminen on kannatettavaa.

Suuret tuloerot eivät selity ihmisten ahkeruudella tai lahjakkuudella vaan usein pääasiassa luokkataustalla ja silkalla tuurilla - millaiseen perheeseen sattuu syntymään, sairastuuko, kohtaako väkivaltaa, kuuluuko vähemmistöön ja moni muu tekijä vaikuttavat työkykyyn, resursseihin ja sitä kautta tuloihin. Lisäksi merkittävä osa korkeimman tuloluokan ihmisistä on perinyt varallisuutta. Pienet tuloerot ovat kaikki mukana pitävän hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki.

Kapitalistinen eli pääoman kasvun priorisoiva talousjärjestelmä on johtanut ilmastokriisiin, varallisuuserojen kasvuun, ympäristötuhoihin ja lukuisiin muihin vääryyksiin. Markkinoiden tulisi tukea yhteistä hyvää, ja tämä vaatii valtion sääntelyä. Toisaalta valtio on aktiivisesti myös elvyttänyt ja tukenut kestämättömiä ja haitallisia teollisuudenaloja kuten tehoeläintuotantoa (turkistarhaus, lihantuotanto jne) ja lentoliikennettä eli sääntelyllä lisännyt systeemin epäreiluutta. Valtion tulee siis ehdottomasti puuttua markkinoiden toimintaan nykyistä tehokkaammin mutta myös nykyistä järkevämmin.

Päinvastoin. Sosiaaliturvan varassa eläminen on vaikeaa, lannistavaa ja byrokraattista ja on tutkitusti totta, että esimerkiksi toimeentulotuelta pois pääseminen on hankalaa juurikin siksi, että sosiaaliturva on epäinhimillinen temppurata. Suomen tulisi yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmäänsä, nostaa perusturvan tasoa riittäväksi ja siirtyä universaaliin perustuloon.

Yksityistämiseen tulisi mielestäni suhtautua varauksella, koska yritysten tehtävä on tuottaa voittoa, ei hyvinvointia. Julkisomisteisissa yrityksissä taas julkinen etu on keskeisempi, ja erityisesti välttämättömien palveluiden (sote, liikenne, koulutus jne) kohdalla julkinen omistus turvaa palveluiden toteutumista asukkaiden etu edellä.

Kyllä. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja eri kulttuurien ja ihmisryhmien vuorovaikutus ja kohtaaminen rikastuttaa kaikkia. Toisaalta Suomi on aina ollut moninainen ja monikulttuurinen, ja vähemmistökulttuurien tunnistaminen, tunnustaminen, kunnioittaminen ja vuosisataisen mm. saamelaisiin, romaneihin ja karjalaisiin kohdistetun assimilaation korjaaminen ja purkaminen on ihmisoikeuskysymys.

Lähimmäisenrakkaus, kohtaaminen, heikommista huolehtiminen ja empatia ovat välttämätön pohja kestävälle päätöksenteolle. Usein poliittisessa keskustelussa kristillisillä arvoilla vain tavataan tarkoittaa näiden perusteesien sijaan esim. cis- ja heteronormin ylläpitämistä, tiukkoja sukupuolirooleja ja vähemmistöjen oikeuksien kiistämistä vakaumuksen pohjalta mikä taas on huono pohja vastuulliselle politiikalle. Henkilökohtainen usko ei saa rajoittaa toisten perusoikeuksia, piste!

Ehdottomasti ja todellakin kyllä. Transihmiset ja muut sukupuolivähemmistöt ovat syrjitty ja aivan liian suureksi osaksi marginaaliin jäävä ihmisryhmä. Sukupuolenkorjaushoitojen saatavuus ja toteutus on puutteellista ja Suomen laki ei edelleenkään tunne kolmatta sukupuolimerkintää, ja sekä systeeminen että arkinen transfobia on runsasta, näin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hyödyttää myös cisihmisiä.

Kyseenalaistamaton auktoriteettien kunnioittaminen ja totteleminen on pikemminkin vaarallista, koska auktoriteetit eivät ole erehtymättömiä ja, kuten sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa nähdään, usein myös aktiivisesti tuhoa ja sortoa tuottavia. Tärkeintä on empatian, tunnetaitojen, kohtaamisen ja sosiaalisen vastuunkannon oppiminen.

Ilmastokriisi uhkaa meidän kaikkien tulevaisuutta, ja Suomi on rikkaana teollisuusmaana merkittävästi kokoaan suurempi kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Meillä on sekä moraalinen että eksistentiaalinen velvollisuus tehdä parhaamme ilmastokriisin torjumiseksi.

Suomen etu ei ole irrallinen muun maailman ja koko ihmiskunnan edusta. Suomen edun edistämisellä on toisaalta perusteltu esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa itärajan täyssulkua ja kesällä 2024 läpi runnottua käännytyslakia, siis perustavia ihmisoikeuksia rikkovia päätöksiä. Jos "Suomen etu" vaatii hätää ja vainoa pakenevien ihmisten turvapaikanhakuoikeuden torppaamista, tämä etu ei ole todellinen eikä sitä tule näin puolustaa.

Vihreä ja vastuullinen teollisuus on tervetullutta, mutta teollisuutta ja talouskasvua ei missään nimessä tule suosia ympäristön kustannuksella. Itämeri on saastunut ja rehevöitynyt, ja ylipäätään ympäristökuormaa tulee vähentää, ei missään nimessä lisätä. Esimerkiksi kiertotalouteen pohjautuva teollisuus olisi kestävä mahdollisuus. Ilman hyvinvoivaa ekosysteemiä ei ole ihmiskuntaa eikä siten taloutta tai työpaikkoja.

Sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja demokratia on erityisesti pienelle maalle tärkeää, ja vahvan johtajan autoritäärisyys rakentaa tilaa poliittiselle mielivallalle. Se tie on nähty jo monta kertaa ympäri maailman ja nähdään tälläkin hetkellä mm. Trumpin hallinnon alla Yhdysvalloissa - ei näin.

Ks. seuraava vastaukseni.

Pienten paikkakuntien autioituminen on mennyt mielestäni liian pitkälle, vaikka kannatankin ihmisten mahdollisuutta muuttaa isoihin keskuksiin niin halutessaan. Monet maaseudun ja pikkupaikkakuntien kasvatit usein haluavat jäädä tai vähintäänkin palata kotiseudulleen, mutta väestön vähenemisestä johtuva palveluiden ja mahdollisuuksien köyhtyminen vaikeuttaa sitä. Itsekin maaseudulta kotoisin olevana ihmisenä tuen haja-asutusalueiden elinvoiman säilyttämistä. Tämä ei ole kunnianhimoisen kaupunkipolitiikan kanssa mielestäni ristiriidassa.