Nita Austero

En pidä kännyköiden täyskieltoa välitunneilla kannatettavana, sillä oppilaille on sallittava yhteydenpito esimerkiksi vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Kännykän käyttöä välitunneilla on kuitenkin voitava tarpeen mukaan rajoittaa, mikäli sen käyttö on häiritsevää tai koulun sääntöjen vastaista.

Helsingissä pätevistä ja osaavista varhaiskasvatuksen työntekijöistä on valtava pula. Osaavia työntekijöitä pitää houkutella kaupunkiin ja Helsingissä pitää olla kilpailukykyiset palkat muihin kuntiin verrattuna. Varhaiskasvatuksen henkilökunta ansaitsee vastuullisesta työstä ehdottomasti korkeampaa palkkaa. Henkilöstöpulaan on kuitenkin palkkauksen lisäksi etsittävä myös muita kestäviä ratkaisuja. Lapsiryhmän kokoja on rajattava, jotta jokainen työntekijä pystyy työskentelemään eettisesti kestävällä tavalla ja oman jaksamisensa rajoissa.

Kouluihin tarvitaan lisää erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia, sillä oppilaiden erityisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Riittävä henkilöstö on edellytys laadukkaalle opetukselle ja työntekijöiden työssä jaksamiselle. Rahoitus on kuitenkin etsittävä muualta kuin kuntaveron korotuksesta.

Kulttuurilla on tärkeä merkitys, sillä se lisää asukkaiden hyvinvointia ja sen avulla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi yhteiskunnallisiin haasteisiin ja sosiaalisiin ongelmiin kuten yksinäisyyteen, segregaatioon ja mielenterveyden haasteisiin. Pidän tärkeänä, että Helsinki huolehtii kulttuurielämän elinvoimasta ja turvaa teattereiden rahoituksen siinä määrin kuin se on taloudellisesti mahdollista.

Lähikirjastot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja alueen asukkaille ja ne edistävät yhteisöllisyyttä ja paikallishenkeä. Kirjastoilla on myös tärkeä merkitys lukemisen ja lukutaidon edistämisen näkökulmasta.

Kohtuullinen kunnallisveron taso on ehto Helsingin elinvoimalle. Helsingin on myös tulevaisuudessa oltava houkutteleva kaupunki, jossa on mahdollisuus asua tulotasosta riippumatta. Tulovirtaa on saatava muualta kuin kuntaveron nostamisen kautta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Helsingin kärkitavoitteena on oltava segregaation ehkäisy. Jokaisen asuinalueen tulee olla turvallinen ja viihtyisä. Helsingissä on jatkettava erityisesti niiden alueiden kehittämistä, joissa huono-osaisuus ja sosiaaliset ongelmat kasaantuvat.

Suomessa on pyrittävä lisäämään syntyvyyttä erilaisin keinoin ja toimenpitein. Työvoimapula on ratkaistava ensisijaisesti Suomessa jo olevan potentiaalin hyödyntämisellä työllistämällä maassa asuvia ja hoitoalalle haluavia henkilöitä. Pelkästään Helsingissä on tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita noin 73 000 ja lähes 11 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Koulutuspolkuja tulee kehittää niin, että Suomessa jo olevat maahanmuuttajat ja työttömät työnhakijat voivat helpommin kouluttautua hoitoalalle. Tämä tarkoittaa muun muassa koulutuspaikkojen lisäämistä ja joustavampia reittejä pätevöitymiseen.

Helsingissä on vaalittava ympäristö- ja luontoarvoja ja rakentamisen on tapahduttava luonnon ehdoilla. Luontoalueille rakennettaessa on selvitettävä riittävän kattavasti alueen luontoarvot. Asuntojen hintojen pitämiseksi kohtuullisena on löydettävä muita keinoja kuin arvokkaiden luontoalueiden tuhoaminen rakentamisen kautta.

Helsinki kasvaa kovaa vauhtia. Lisääntynyt asukasmäärä edellyttää jatkuvaa täydennysrakentamista, minkä seurauksena kaupungista tuhoutuu paljon metsiä ja arvokkaita luontoalueita.

Helsinkiin pitää rakentaa monipuolisesti erilaisia asuintaloja.

Nastarenkaiden kielto ydinkeskustassa parantaa ilmanlaatua, mutta myös vähentää meluhaittoja. Nykyisellään noin puolet katupölystä on nastarenkaiden aiheuttamaa. Haasteena on kuitenkin kiellon valvominen ja siihen käytettävät resurssit.

Pidän jokseenkin hyvänä polttomoottoriautottomien vyöhykkeiden rakentamista tietyille Helsingin ydinkeskusta-alueille ja kaduille, sillä se parantaisi ilmanlaatua, poistaisi ruuhkaisuutta ja lisäisi keskusta-alueen viihtyisyyttä. Suhtaudun kuitenkin täyskieltoihin kriittisesti ja on todennäköistä, että alueelliset käyttökiellot ohjaisivat liikennettä vain uudelleen, jolloin tavoite päästöjen vähentämisestä jäisi toteutumatta.

Huumeiden käyttöhuoneet ovat olleet jo pitkään käytössä Tanskassa ja Norjassa sekä monessa muussa Euroopan maassa, ja Suomi on jäänyt tästä kehityksestä jälkeen. Huumeiden käyttöhuoneita on perusteltua kokeilla myös Suomessa, sillä tutkimusten pohjalta on näyttöä siitä, että käyttöhuoneet auttavat tavoittamaan kaikista syrjäytyneimpiä ja vaikeasti tavoitettavissa olevia huumeidenkäyttäjiä sekä ne lisäävät turvallisempaa pistämistä. Käyttöhuoneet voivat myös vähentää huumeiden käyttöä julkisissa tiloissa, ja näin parantaa ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Terveyskeskusmaksu asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ja saattaa toimia esteenä hoitoon hakeutumisessa.

Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat suuret ja niistä on tehtävä säästöjä siirtämällä painopistettä varhaisiin ja ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin. Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon palveluista ei ole kuitenkaan varaa leikata, sillä ne ovat jo riittämättömällä tasolla.

Maksuttomien kuukautistuotteiden tarjoaminen esimerkiksi kouluissa tai terveyspalveluissa ei ole suuri yhteiskunnallinen investointi, mikäli sillä voidaan helpottaa kuukautisköyhyyttä ja mahdollistaa joillekin kuukautisvälineiden hankkiminen.

Julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia on leikattu hallituksen toimesta jo niin suuressa määrin, ettei niistä varaa enää leikata, mikäli haluamme tulevaisuudessa vielä ylläpitää hyvinvointivaltiomme perusrakenteita. Verojen korotuksia ei tule kuitenkaan tehdä pienituloisten kustannuksella. Sen sijaan on puututtava tiukemmin verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu taloudelliseen tasa-arvoon, jota ylläpidetään tuloja tasaamalla verotuksen kautta. On perusteltua, että hyvätuloiset maksavat pienituloisiin verrattuna enemmän veroja. On kuitenkin myös perusteltua, että ahkerat ja vaativaa sekä vastuullista työtä tekevät ansaitsevat enemmän. Yksilön ahkeruudesta ja lahjakkuudesta tulee palkita.

Julkisen vallan tulee huolehtia markkinoiden kilpailun toimivuudesta, mikä edellyttää erityisesti markkinavoiman keskittymisen estämistä, kuten kartellien tai monopolien syntymiseen puuttumista.

Suomessa sosiaaliturvalla elämiseen liittyy usein stressiä ja huolta taloudellisesta pärjäämisestä. Etuuksien hakeminen vaatii yksilöltä myös voimavaroja ja ponnisteluita. Nykyinen järjestelmämme on kuitenkin liikaa yksilöitä passivoittava ja pitää sisällään kannustinloukkuja. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa enemmän yksilöitä aktivoivaan suuntaan. Sen tulee kannustaa ja tukea ihmisiä työllistymiseen, osaamisen kehittämiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen.

Kunnan ja valtioiden omistamien yhtiöiden myyminen voi olla tapa tasapainottaa kunnan taloutta lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä tähtäimellä myynti voi johtaa jatkuvaan tulonmenetykseen, joten en pidä sitä kestävänä ratkaisuna. Erityisesti kriittinen infrastruktuuri kuten vesihuolto on pidettävä omissa käsissä.

Suomen monikulttuuristuminen on tuonut mukanaan monia hyötyjä ja rikkauksia, mutta myös joitakin haitallisia ilmiöitä kuten rikollisuuden lisääntymistä, mikäli kotoutuminen ei ole tapahtunut onnistuneesti. Maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan on kehitettävä ja tehostettava.

Kristilliset arvot kuten esimerkiksi toisista huolehtiminen, oman ihmisarvon kunnioittaminen ja ympäristön kunnioittaminen sopivat hyvin poliittisen päätöksenteon pohjalle.

Koen, että sukupuolten moninaisuus on onnistuttu ottaa Suomessa nykyisellään hyvin huomioon.

Pidän tärkeänä, että lapset oppivat sääntöjen noudattamista ja auktoriteettien kunnioittamista, sillä ne rakentavat yhteiselomme perustan.

Jokaisen maan on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Luonnon monimuotoisuudesta ja taloudellisesta tuottavuudesta on mahdollista huolehtia yhtä aikaa, mutta ensisijalle on asetettava aina luonnon ja ympäristön turvaaminen.

Suomessa tarvitaan vahvaa demokraattista johtajuutta, jonka turvin kyetään tekemään vaikeitakin ratkaisuja, mutta joka myös huomioi päätöksenteossa keskeisesti kansalaisten äänen ja edun toteutumisen.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kaupungistumisessa on sekä hyvät että huonot puolensa. Hyviä puolia ovat esimerkiksi palveluiden monipuolisuus ja laaja tarjonta, lyhyet välimatkat paikkojen välillä, toimiva julkinen liikenne sekä monipuolisot opiskelu- ja työmahdollisuudet. Kaupungistumisen haittapuolia ovat sen aiheuttamat päästöt, saasteet, ruuhkat ja melu. Lisäksi jatkuva rakentaminen kasvukaupungeissa tuhoaa lähiluontoa ja ympäristöä.