Tiina Salo

Lasten keskinäistä sosiaalista vuorovaikutusta tulisi tukea ja ohjata kohtaamiseen ilman digitaalisia välineitä.

Mikään ei ole tärkeämpää kuin lastemme tulevaisuus ja arkipäivän turvallisuus. Helsingissä on varhaiskasvatuksen olosuhteissa paljon parannettavaa, jotta osaavat ja ammattitaitoiset varhaiskasvattajat haluavat työskennellä Helsingissä ja pystyvät tulemaan palkallaan toimeen.

Ketään ei jätetä. Niiden, jotka tukea tarvitsevat, tulee sitä saada - erityisesti kun kyse on lapsista. Helsingissä kuntaveron korotus asian korjaamiseksi ei ole edes tarpeen - kyse on arvovalinnoista.

Yhteiskunnan tukema kulttuuri on tieteen ohella sivistyksemme perusta, joka mahdollistaa monipuolisia elämyksiä kaikille ihmisille - ei ainoastaan niille, jotka käyttävät kulttuuripalveluja jo lähtökohtaisesti paljon. Helsinki on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kulttuurikaupunki ja tätä tulee vaalia.

Ehdottomasti! Lähikirjastot ovat yksi kaupungin tärkeimpiä peruspalveluja, joilla on käsittämättömän suuri merkitys monenlaisille ihmisille ilmaisena kohtaamispaikkana ja aktivoivana tekijänä. Esimerkiksi lähiöissä ei ole käytännössä ollenkaan vastaavia epäkaupallisia tiloja, joihin kuka tahansa on tervetullut.

Kuntavero on tasavero, jota kerätään saman verran, olipa maksukyky millainen tahansa. Jo nyt lukuisilla ihmillä on vaikeaa selvitä arjen kuluista Helsingissä, joten näiden pienituloisten ihmisten taakan kasvattaminen olisi kohtuutonta.

Kyllä. Vihreän siirtymän teknologiassa on tulevaisuus ja investoinnit siihen voivat tulevaisuudessa tuottaa merkittävää hyötyä; niin taloudellista kuin inhimillistäkin. Helsingin tulee olla edelläkävijä vihreässä siirtymässä - tämä ei ole keneltäkään pois vaan kaikkien, erityisesti tulevien sukupolvien, etu.

Alueiden eriarvoistuminen on yksi suurempia tasa-arvokysymyksiä Helsingissä. Eriarvoistuminen vähentää ymmärrystä ja empatiaa, jotka ovat turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta.

Helsinki kasvaa eikä väestön väheneminen ole kaupungissamme merkittävä ongelma. Tulemme kuitenkin tarvitsemaan myös ulkomaista työvoimaa tulevaisuudessa palveluiden varmistamiseksi ja kansainvälisen huippuosaamisen varmistamiseksi. On kuitenkin tärkeää, että monikulttuurisuuden vaalimisen lisäksi huolehditaan siitä, että jokaisella ihmisellä on aito mahdollisuus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja olla osallinen, esim. riittävän kielitaidon myötä.

Kohtuuhintaiset asunnot ovat Helsingissä äärimmäisen tärkeitä. Rakentamista ei kuitenkaan saa toteuttaa luontoarvojen kustannukselle.

Helsingin kasvu on fakta. Tärkeintä on huolehtia siitä, että asukkaille järjestetään mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sekä laadukkaisiin lähipalveluihin. On kuitenkin tärkeää, että jokainen helsinkiläinen voi osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tähän tarvitaan esimerkiksi mielenterveyden ja päihdeongelmaisten tukipalveluita, koulutusta eri-ikäisille ihmisille, työllisyyspalveluita, kannustusta yrittämiseen ja kielikoulutusta, jotta jokainen helsinkiläinen voi aidosti olla osa yhteiskuntaamme.

Liian epämääräinen kysymyksenmuotoilu kannan muodostamiseen. Itse rakastan "vanhaa" arkkitehtuuria yksityiskohtineen mutta rakennusalan pienyrityksen osakkaana ymmärrän realiteetit. Asiassa tulee huomioida mm. erilaisten alueiden arkkitehtuurinen omaleimaisuus, rakennus- ja huoltokustannukset ja asukkaiden turvallisuus (mm. putoava lumi).

Kokeilu Helsingissä Lönnrotinkadulla on vielä kesken eikä päätöksiä tule tehdä ennen saatua dataa. Nastarenkaiden käyttö on vähentynyt 70 prosentista 50 prosenttiin mutta tuloksia esimerkiksi ilmanlaadusta ei käsittääkseni ole vielä julkaistu. Lisäksi vastaavilla kielloilla ja liikennerajoituksilla on taipumusta ohjata liikennettä kiertoreiteille; ihmiset ajavat autoillaan joka tapauksessa mutta nyt pidemmän matkan samalla enemmän päästöjä tuottaen. Päätöksen tulee perustua tutkittuun tietoon.

Ilmastopäästöjen vähentäminen on äärimmäisen tärkeää. Keskustan ja lähialueiden elinvoimaisuus ja vetovoima ovat isoja haasteita alueen pienyrittäjille ja palveluntuottajille. Yksityisautoilun rajoittaminen ei itsessään ole ratkaisu; tarvitaan laajakatseista yhdistelmää, joka huomioi käytännönläheisesti eri liikuntamuodot sekä erilaiset käyttäjäryhmät. Autoilu ei ole välttämättömyys lähellekään kaikille mutta monille se on. Esimerkiksi logistiikka tai heikosti liikkuvien henkilöiden kuljettaminen on pakko hoitaa. Ruuhkissa jonottaminen ei vähennä päästöjä. PIenituloisilla, joiden on syystä tai toisesta autoa käytettävä, ei ole mahdollisuuksia esimerkiksi sähköauton hankkimiseen. Tässäkin asiassa ratkaisuja tulisi tehdä tutkittuun tietoon pohjautuen.

Olen itse kotoisin Sörnäisten Kurvista, jossa äitini asuu edelleen. Nyt käyttöhuoneina toimivat alueen puistot, talojen rappukäytävät ja porttikongit sekä kadut. Emme voi kieltää olemassa olevaa ongelmaa, joka aiheuttaa sekä valtavan inhimillisen kärsimyksen että mittavat taloudelliset vahingot. Käyttöhuoneet eivät tarkoita huumeidenkäytön hyväksymistä vaan ne antavat mahdollisuuden tavoittaa käyttäjiä ja tarjota heille apua.

Ei missään nimessä. Helsingin taloustilanne ei ole huono ja maksujen palauttaminen kohdistuisi suoraan sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluita.

"Erikoissairaanhoito" on liian lavea käsite, jotta sen voisi asettaa vastakkain "peruspalveluiden" kanssa.

Noin 50 % väestöstä tarvitsee välttämättä kuukautissuojia. 800 oppilaan kyselyssä 18 % kertoi, ettei voinut niitä ostaa, koska niihin ei ollut varaa. Ns. "kuukautisköyhyys" on todellinen ongelma, joka korostuu nuorten tyttöjen/ naisten keskuudessa ja vaikuttaa elämään monin tavoin. Kyseessä on osittain myös suurempi tasa-arvokysymys. Käytännön toteutus ja kustannukset laajemmassa mittakaavassa ovat kuitenkin haasteellisia ja ratkaisu paikallinen. Paremmin ongelmaan vaikutettaisiin esimerkiksi kuukautissuojien arvonlisäveron poistamisella.

Riippuu myös verosta. Kuntavero on tasavero, jota kerätään saman verran, olipa maksukyky millainen tahansa. Pienituloisilla ihmisillä on tiukkaa muutenkin eikä rahaa ole. Palveluista ja sosiaalietuuksista ei kuitenkaan voi enää leikata.

On äärimmäisen kylmää ajatella, että jokaisella olisi samankaltaiset mahdollisuudet elämässään "menestyä". Näin ei ole. Jokaiselle meistä voi tapahtua elämässä mitä tahansa ja ihmiset, joilla turvaverkostot ovat heikot tai olemattomat, eivät selviä vastoinkäymisistä kuten ne, joilla on turvanaan rahaa tai välittäviä ihmisiä. Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa kaikille ihmisille mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä tai menestyä elämässään esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhuollon avulla.

Liian epämääräiset käsitteet, jotta voisin vastata. Mitkä "markkinat" ja millä tasolla ja miten käsite "reilu" määritellään? Puhutaanko nyt esimerkiksi yritystuista suuryrityksille, työmarkkinatilanteesta vai arvonlisäveron tai kotitalousvähennyksen määrittelystä? Valtion tulisi päätöksillään tukea itsensätyöllistäjiä ja pienyrityksiä. Nykyinen hallitus ei näin ole tehnyt vaan monilla tavoin heikentänyt itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien toimintaedellytyksiä.

Kyllä, on tapauksia, jossa näin on. Ehdoton enemmistö sosiaaliturvan varassa kituuttavista elää kuitenkin "kädestä suuhun" jokaisen sentin laskien ja miettien, miten selvitä. Nämä ihmiset toivovat päivittäin parannusta omaan elämäntilanteeseensa eivätkä ansaitse kenenkään halveksuntaa tai kateutta.

Valtion ja kuntien omistus yritystoiminnassa on myös osa huoltovarmuutta sekä varmistus sille, että yhteiskuntamme hyvinvointi ei ole yksityisen omistuksen varassa.

Tulemme tarvitsemaan myös ulkomaista työvoimaa tulevaisuudessa palveluiden sekä kansainvälisen huippuosaamisen ja yhteistyön varmistamiseksi. On kuitenkin tärkeää, että monikulttuurisuuden vaalimisen lisäksi huolehditaan siitä, että jokaisella ihmisellä on aito mahdollisuus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja olla osallinen, esim. riittävän kielitaidon myötä.

Miten määritellään "kristilliset arvot"? Jo puhutaan lähimmäisenrakkaudesta, armosta ja ihmisarvosta, niin kyllä - nämä arvot ovat itselleni erittäin tärkeitä. Jos kristilliset arvot määritellään esimerkiksi USA:n "kristillisten" konservatiivien näkökulmasta, niin missään nimessä ei.

Kyllä, asia tulisi huomioida entistä paremmin vaikka kehitystä onkin tapahtunut valtavasti esimerkiksi 10 viimeisen vuoden aikana. Realiteetit on kuitenkin jossain määrin valitettavasti huomioitava; esimerkiksi kaikkia vanhoja uimahalleja on kustannustehokkaasti vaikea muokata niin, että sukupuolten moninaisuus voitaisiin huomioida.

Kyllä, lapselle tulee opettaa auktoriteettien kunnioitusta ja sääntöjen mukaan toimimista. Lapselle tulee kuitenkin myös ikätasoisesti opettaa tietynlaista kyseenalaistamista ja uteliaisuutta; miksi joku asia on näin ja onko tämä oikein.

Emme voi ajatella sitä, mitä joku muu tekee. Meillä on tulevien sukupolviemme vuoksi velvollisuus tehdä kaikki voitavamme ilmastokatastrofin torjumiseksi.

Liian epämääräinen kysymys: esimerkiksi ilmastoasioissa Suomen on tehtävä kaikki voitavansa, koska kaikkien etu on myös Suomen etu tai kehitysyhteistyössä Suomen etu on, että esimerkiksi ilmastopakolaisuutta pyritään välttämään. Toisaalta esimerkiksi huoltovarmuuden suhteen Suomella on velvollisuus varmistaa suomalaisten turvallisuus.

Kyllä. Ilmastokriisin edetessä ei enää ole talouskasvua tai työpaikkojen luomista, on vain kriisejä toisensa jälkeen.

Suomessa turvallinen yhteiskunta perustuu demokraattiselle päätöksenteolle ja demokraattisesti valituille henkilöille annetulle mandaatille hoitaa asioita kansan tahdon mukaan.

Esimerkiksi huoltovarmuuden ja paikallisen kulttuurin ja perinteiden säilymisen kannalta on tärkeää, että koko Suomi pysyy asutettuna. Eri alueiden vetovoiman lisäämistä tulisi tukea, jotta tämä olisi mahdollista.

Esimerkiksi huoltovarmuuden ja paikallisen kulttuurin ja perinteiden säilymisen kannalta on tärkeää, että koko Suomi pysyy asutettuna. Eri alueiden vetovoiman lisäämistä tulisi tukea, jotta tämä olisi mahdollista.