Mona Geitel

Kännyköiden käyttöä oppitunneilla on syytä rajoittaa, jotta keskittyminen ja oppiminen eivät kärsisi. Välitunneilla lasten ja nuorten tulisi saada liikkua ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, mutta täyskielto voi olla vaikea valvoa ja tarpeettoman tiukka ratkaisu. Sen sijaan koulujen tulisi ohjata kännykän käyttöä fiksusti ja tarjota oppilaille mielekästä tekemistä välitunneilla.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkojen tulee olla kilpailukykyiset muihin nähden, mutta samalla on tietysti panostettava työoloihin, kuten ryhmäkokoihin ja resursseihin.

Erityisopetukseen ja avustajiin on panostettava, mutta ensisijaisesti järkevällä budjetoinnilla. Tarvittaessa on harkittava myös verotuksen keinoja, mutta koulutuksesta ei voi leikata.

Kulttuuri on tärkeä osa hyvinvointia. Teatterit ja orkesterit rikastuttavat kaupunkia ja luovat yhteisöllisyyttä. Taloushaasteet on ratkaistava ensisijaisesti muilla keinoilla kuin kulttuurista leikkaamalla. Ensisijaisesti meidän täytyy kuitenkin huonossa taloustilanteessa ylläpitää peruspalveluiden tasoa korkealla.

Kannatan lähikirjastojen rahoituksen säilyttämistä. Kirjastot tarjoavat meille kaikille avoimen pääsyn tietoon, kulttuuriin ja oppimiseen. Ne ovat tämän lisäksi tärkeitä kohtaamispaikkoja ja tukevat koulutusta sekä tasa-arvoa – niistä ei pidä säästää.

Veroprosentin on oltava kestävällä tasolla, mutta tärkeistä palveluista ei saa leikata. Taloutta on hoidettava tietysti vastuullisesti, mutta tarvittaessa on harkittava myös maltillisia veronkorotuksia, jotta koulutus ja hyvinvointi turvataan. Tällä hetkellä Järvenpäässä ei kuitenkaan kannata nostaa kunnallisveroa.

Vihreän siirtymän investoinnit ovat tärkeitä sekä ympäristölle että taloudelle, mutta niiden on tapahduttava hallitusti ja kuntalaisten etu edellä. En näe kuitenkaan syytä, miksi Järvenpään ei kannattaisi houkutella vihreän siirtymän investointeja, kun se on nimenomaan tulevaisuuden talouskasvua.

Monipuoliset ja tasa-arvoiset asuinalueet edistävät yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät segregaatiota. Siihen meillä ei ole varaa, jottei rauhattomia alueita synny enempää. Kaupunkisuunnittelulla ja kohtuuhintaisella asumisella on varmistettava, että Järvenpää pysyy kaikille avoimena ja elinvoimaisena kaupunkina. Jo olemassa olevia paikkoja ei väkisin kuitenkaan tarvitse muuttaa, jos ei ongelmia ole.

Muuttovoitto tukee kunnan elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä - tuli muuttovoitto mistä tahansa. Tällä hetkellä Järvenpää kasvaa kuitenkin hyvää vauhtia, eli muuttovoiton etsiminen ulkomailta ei ole ajankohtaista osaltamme. Kansallisella tasolla kuitenkin kyllä, muuttovoitto on tärkeää, kun syntyvyys on alhainen.

Asuntotarjontaa on lisättävä kysynnän mukaan, mutta tietysti ensisijaisesti jo kaavoitetuille alueille. Luontoalueet ovat meille tärkeitä niin ympäristön kuin asukkaiden hyvinvoinnin kannalta, eikä niiden tuhoaminen ole kestävä ratkaisu. Jokainen tarvitsee luonnon raikasta ilmaa itselleen läheltä!

Julkiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat hyvinvoinnin perusta, eikä niistä pidä leikata kevyin perustein. Verotuksen on kuitenkin oltava kohtuullista houkuttelevuuden kannalta, ja taloutta on hoidettava vastuullisesti, jotta nämä kriittiset palvelut voidaan turvata pitkälläkin aikavälillä.

Työstä ja osaamisesta tulee palkita, mutta liian suuret tuloerot voivat lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassamme ja heikentää meidän yhteistä hyvinvointia. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus menestyä taustasta riippumatta. Tämä taataan tarpeeksi hyvillä julkisilla palveluilla.

Markkinoiden on toimittava reilusti ja tasa-arvoisesti, jotta kaikilla on mahdollisuus menestyä. Valtion tehtävänä on tarvittaessa säädellä ja ohjata taloutta niin, että hyvinvointi jakautuu oikeudenmukaisesti ja markkinat eivät johda liialliseen eriarvoisuuteen. Nykyistä voimakkaammin ei kuitenkaan tarvitse puuttua.

Sosiaaliturvan tulee taata perusturva kaikille niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, mutta samalla sen on kannustettava työllistymiseen ja omatoimisuuteen. Järjestelmää on tärkeää kehittää niin, että se tukee ihmisiä aidosti vaikeissa tilanteissa ilman, että se johtaa kannustinloukkuihin tai pitkäaikaiseen riippuvuuteen tuista. Sosiaaliturvan tulee mielestäni olla oikeudenmukainen sekä tuensaajille että veronmaksajille.

Julkisella omistuksella on tärkeä rooli strategisilla aloilla ja peruspalveluissa, joissa markkinat eivät aina toimi kaikille oikeudenmukaisesti. Kuntien ja valtion on kuitenkin huolehdittava, että omistukset palvelevat kansalaisten etua ja ovat taloudellisesti järkeviä. Joissain tapauksissa valtion omistusta voisi vähentää ja kilpailua lisätä.

Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia näkökulmia, osaamista ja rikastuttaa meidän maata. On tärkeää siis panostaa kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuteen, jotta jokainen voi tuntea olevansa osa suomea ja osallistua sen rakentamiseen. Tästä ison osan tekee nykyiset kansalaiset itse kohtelemalla kaikkia yhdenvertaisesti.

Poliittisen päätöksenteon tulee perustua ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja demokratiaan, jotka takaavat oikeudenmukaisuuden kaikille. Uskonto voi olla tärkeä arvo joillekin, mutta päätöksenteon on palveltava koko yhteiskuntaa moninaisessa ja uskonnollisesti neutraalissa maassamme. Politiikka ei voi perustua uskontoon, vaikka kristinuskossa hyviä yleispäteviä oppeja onkin.

Jokaisen tulee mielestäni saada elää omana itsenään ilman syrjintää. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen parantaa yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia niin lainsäädännössä, palveluissa kuin arjessakin.

Lasten tulee oppia kunnioittamaan muita ihmisiä, mutta yhtä tärkeää on kriittinen ajattelu, itsenäisyys ja empatia. Kasvatuksen tulisi rohkaista lapsia pohtimaan asioita itse, ei vain tottelemaan auktoriteetteja kyseenalaistamatta asioita.

Suomen on tärkeää toimia vastuullisesti ja vähentää päästöjään, mutta samalla on huolehdittava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä. Kansainvälinen yhteistyö on suurin avain ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Poliitikkojen tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten hyvinvointia, mutta samalla on huomioitava kansainvälinen yhteistyö, ihmisoikeudet ja globaalit haasteet, jotka meillä kaikilla on saman aikaisesti. Suomi menestyy parhaiten osana keskustelevaa ja kompromissejä tekevää yhteistyötä.

Ympäristön hyvinvointi on pitkällä aikavälillä myös talouden ja työllisyyden perusta. Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja, mutta muutosten on tapahduttava hallitusti, jotta sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus säilyy.

Päätöksenteossa tarvitaan vahvaa johtajuutta, mutta demokratia ja oikeusvaltioperiaate ovat meidän perusarvoja, joista ei tule joustaa. Kestäviä ratkaisuja syntyy mielestäni parhaiten avoimuuden, yhteistyön ja sääntöjen noudattamisen kautta.

Alueellinen tasapaino ja elinvoimaiset maaseutualueet ovat tärkeitä, mutta ratkaisut on tehtävä kestävällä tavalla. Palveluiden ja infrastruktuurin ylläpitoa on tuettava, mutta samalla on huolehdittava kustannustehokkuudesta ja alueiden omista vahvuuksista.

Kaupungistuminen tuo meille taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä, kuten tehokkaampia palveluita ja joukkoliikennettä. Samalla on kuitenkin varmistettava, että myös maaseutualueet säilyvät elinvoimaisina ja kaikilla on mahdollisuus valita itselleen sopiva asuinympäristö. Näin taattaisiin samalla kotimainen ruokatuotanto, joka on aina merkittävästi parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuotu tuote.