Sdp
Nro 502
Pidetään ihmisistä huolta vaikeinakin hetkinä. Varmistetaan lapsille ja nuorille välittävä oppimispolku Nujerretaan työttömyys
65
Nainen
Espoo
02620, Karakallio
Talous- ja velkaneuvonnan yksikkövastaava
Ylempi korkea-aste
Suomi, ruotsi, englanti
kunnanvaltuutettu
Ehdokkaalla on voimakkaimmat mielipiteet arvoista maaseutu - kaupunki-akselilla.
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.
Kännykkä on turvallisuusväline. Ajattelen niin, että voi olla tarve saada yhteys vanhempiin välitunnilla.
Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
Kilpajuoksu palkoilla ei ole kenties paras houkutuskeino. Työyhteisön voimavaroja on hyvä johtaminen, tasa-arvoiset henkilösuhteet, vaikutusmahdollisuudet omiin työvuoroihin jne. Soisin henkilöstölle työsuhde-etuja, kuten työvaatteet, ilmaisen lounaan, työsuhdepolkupyörän. Myös työsuhdeasunto olisi valttia.
Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
Lasten hyvästä ja välittävästä oppimispolusta ei ole varaa tinkiä.
Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.
Suomen hallitus on tehnyt rankkoja säästöjä alan kurmuuttamiseksi. Kulttuuriala on merkittävä työllistäjä. Jokainen työtön maksaa yhteiskunnalle. Sitä paitsi kulttuuri osoittaa, että sivistystä on jäljellä.
Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
Itsepalvelukirjastot ovat vaihtoehto palveluiden karsimiselle.
Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
Tyhmintä säästöä on lykätä välttämättömiä korjauksia ja kasvattaa korjausvelkaa. Sama pätee myös tinkimiseen lasten ja nuorten koulutukseen: jokainen syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle inhimillisten kustannusten lisäksi korjaavien palveluiden kuluina ja menetettyinä verotuloina.
Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.
Sijoituspaikoista pitää käydä aito vuoropuhelu kuntalaisten kanssa. Uudisrakentamisessa ja etenkin julkisissa rakennuksissa pitää suosia aurinkopaneeleja katoissa ja julkisivuissa.
Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.
Espoossa on jo/vieläkin suurta eriytymistä alueiden kesken. Asia on ratkaistavissa asuntopolitiikalla.
Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.
Espoo kasvaa noin 8000 asukkaalla vuodessa. Kasvu voi olla jopa liian suurta saadaksemme palvelut pysymään perässä päiväkoteineen ja kouluineen.
Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina.
Espoolaiset arvostavat luontoa, kuten minäkin. Kerran rakennettua ei enää realistisesti voi palauttaa ennalleen. Asuntojen tuotanto tulee keskittää jo rakennetuille alueille pitäen mielessä vihreän kaupunkiympäristön ja betoniviidakot torjuen.
Espoon pitäisi painottaa pientalorakentamista korkean ja tiiviin rakentamisen sijaan.
Asiaan ei voi vastata joko tai. Korkeat ja tiiviitkin asuinalueet voivat olla viihtyisiä ja vihreitä. Meidän pitää rakentaa ihmisen kokoisia kaupunkeja bulevardeineen, puineen, penkkeineen, kukkineen. Kannatan myös pientalorakentamista.
Pysäköinnin on oltava maksutonta Espoossa
Kannata sitä, että joukkoliikenne kulkee mutkitta kaupunginosien välillä, jolloin pysäköinnin tarve on vähäisempi. Kyllä pysäköinnistä voi maksaa, jotta niilläkin tuloilla pidetään asuinalue kunnossa.
Espoon bussiliikennettä on karsittu liikaa metron takia
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Espoo on velkainen kaupunki, ja siksi menoja pitäisi karsia
Kyllä: Velkaa konsernitasolla ja asukasta kohti on rutkasti. Toivottavasti tulevalla valtuustokaudella päästään aidosti keskustelemaan rahastojen tuottojen käyttämisestä palveluiden rahoittamiseksi. Veronkorotuksetkin voisivat olla paikallaan. Verohallinnon melko tuoreen tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä maksaa veronsa mielellään. Minulle on kieltämättä epäselvää, että ovatko espoolaiset keskimäärin muita kansalaisia kitsaampia veronmaksajia. Uskoisin asukkaiden haluavan toimivia palveluita ja turvaa arkeen erimuodoissaan.
Kunnan tulee rajoittaa yksityisten palveluntarjoajien osuutta varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuksesta ei pitäisi tulla pörssiyhtiömäistä bisnestä. Minusta on varsin ok, että perheet järjestävät varhaiskasvatuksen esimerkiksi palveluseteleillä. Samalla pitää huolehtia, että julkisia palveluita on saatavissa kodin läheltä niitä haluaville.
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Espoolaiset arvostavat toimivia palveluita, samoin minä. Sosiaalietuuksien suhteen ajattelen niin, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja siksi työttömyyden nujertamiseksi on todella laitettava kaikki paukut, verkostot ja osaaminen käyttöön.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
En kannata tasapäistämistä, mutta kannatan tasa-arvoa. Tasa-arvo ei ole euroihin sidottu. Enemmän tienaavalla on varaa panna euroja yhteiseen pottiin vähemmän tienaavaa enemmän. Verotus huolehtii tästä jokseenkin. Hyvinvointivaltio pitää heikoimmistakin huolta, jotta yhteiskuntarauha säilyy. En haluaisi olla jenkkiläismalliin miljonääri, joka rakentaa tontilleen vartiotornin.
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Markkinoiden näkymätön käsi ei itseohjautuvasti tee kansalaisten kannalta kohtuullisia ratkaisuja. Mietin tässä yhteydessä sähkön hintaa ja muita välttämättömyyspalveluita.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Meillä pitää olla fokus siinä, että ketään ei jätetä yksin ja selviytymään oman onnensa varassa. Kannustimia ja pakotteitakin tarvitaan ja tietenkin ihmisiä/virkamiehiä/vapaaehtoisia, jotka kannattelevat kanssakulkijaa haluun osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
En pidä omistuksia mitenkään liiallisina. Omistusten taustalla on tyypillisesti kriittisten palveluiden turvaaminen ja huoltovarmuus.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Ikärakenteemme on yksiselitteinen: tarvitsemme lisää työvoimaa. Vastuuseemme kuuluu kotoutumisen mahdollistaminen kielenopetuksineen ja kulttuuriin perehdyttäminen.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Jokainen puolue perustaa päätöksiään "pohja-arvoihinsa". Minulle on kuitenkin jokseenkin vastenmielistä erotella ihmisiä jyviin ja akanoihin. Ajattelen tässä esimerkiksi naispappeutta ja sukupuolivähemmistöjä.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Uusi laki sukupuolen vahvistamisesta on mielestäni tasapainoinen.
Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Olennaista on se, miten kunnioitusta osoitetaan. Auktoriteetti väärin tarjottuna voi nujertaa lapsen, jolla on taitoja ja ajatuksia enemmän kuin kasvattaja sitä ymmärtää.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Voimme päättää vain omasta puolestamme ja vaikuttaa siihen, että muutkin tekevät omasta puolestaan vastuulliset toimet.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Itsekkyydellä ei hoideta diplomatiaa eikä ylläpidetä kansainvälistä menestystä. Olen järkytyksellä seurannut USA:n vaalituloksen seurauksia.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Yrityksissä ja työvoimassa on hyvinvoinnin perusta. Uskon ja toivon, että haasteisiin löydetään järkevä ratkaisu.
Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
Haasteena on päätöksentien hitaus monesti: ajatellaan nyt esimerkiksi Ukrainan tukemista. Silti on pidettävä kiinni sääntöperusteisesta yhteiskunnasta, jotta emme valu kohti diktatuurin piirteitä.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Mitä kustannuksia, tarkoitetaanko tässä esim. infraa? Ajattelen niin, että kustannuksia aiheutuu siitäkin, että suuri osa väestöstä pakkautuu suurkaupunkeihin. Teollisuutta ja valtion työpaikkoja pitää luoda ympäri Suomea. Etätyö voi edes osin hillitä maaseudun autioitumista.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Kaupungistuminen on huono asia tietenkin, jos ihminen joutuu pakon edessä jättämään kotiseutunsa ja perheensä. Elinkeinopolitiikan tulee vaalia koko Suomen vetovoimaisuutta.