Ilkka Haapaniemi

Välitunneilta ei tarvitse kieltää. Vanhempien olisi hyvä pohtia, minkä ikäiselle lapselle kännykkä hankintaan ja minkälaisen esimerkin itse antaa puhelimen käytön osalta.

Varhaiskasvatuksen työntekijöistä on tällä hetkellä pulaa Helsingissä ja tuurajina pitää käyttää henkilöitä, joilla ei ole tarvittavaa koulutusta. Palkkauksen lisäksi pitää parantaa myös muita osa-alueita, jotta työ olisi henkisesti vähemmän kuormittavaa.

Koulutus ei ole se osa-alue, josta pitäisi säästää. Muita huomattavasti vähemmän tärkeitä säästökohteita kyllä löytyy ja Helsingin toimintoja pystyy myös tehostamaan ilman, että sillä on vaikutusta palveluihin. Koska peruskouluikäisten määrä tulee kasvamaan, myös tarve erityisopettajille ja koulunkäyntiavustajille tulee kasvamaan, mikäli erityisen tuen tarpeeseen johtaviin syihin ei pystytä vaikuttamaan. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen varmasti osaltaan auttaisi.

Mikäli kunnan taloustilanne on niin hyvä, että varoja olisi jaettavaksi teattereiden ja orkestereiden tukemiseen, pitää laskea kunnallisveroa, jotta kuntalaiset pystyvän paremmin osallistumaan mm. kulttuuriharrastuksiin.

Säästökohteita löytyy varmasti muualtakin, mutta yleisesti kuntien toiminnassa on varmasti paljon mahdollisuuksia tehdä asioita järkevämmin ja tuskin kirjastoala on tästä poikkeus.

Veroprosenttia varmasti pystyisi jopa laskemaan ilman, että perustehtävät vaarantuisivat, jos karsittaisiin perustehtäviin kuulumattomat menoerät pois ja tehostettaisiin muutoin toimintaa.

Täysin eri mieltä, jos houkuttelulla tarkoitaan sitä, että näitä investointeja pitäisi tukea rahallisesti. Näiden mahdollisten investointien toteutumista ei kuitenkaan liian tiukalla kaavoituksella tai byrokratialla pidä estää tai hankaloittaa.

Tähän kaavoitus ja oppimismahdollisuuksien parantaminen kouluissa on paras vaihtoehto pitkällä tähtäimellä.

Tämä on tärkeää myös siksi, että saadaan tarvittavaa osaamista ulkomailta.

Rakentamista pystytään edistämään paljon myös ilman merkittäville luontoalueille rakentamista. Kaavoituksen sääntelyä pitäisi purkaa ja mm. mahdollistaa korkeampi rakentaminen

Helsinki kasvaa hyvin maltillisesti.

Omaa silmääni nämä miellyttävät, mutta rakentamisen pitäisi tapahtua markkinaehtoisesti.

Tietullit ovat mielestäni parempi tapa säännellä autoilua keskustassa ja tietullit voivat olla korkeammat autoille, joissa on nastarenkaat.

Tietullit ovat mielestäni parempi tapa säännellä autoilua keskustassa ja tietullit voivat olla korkeammat polttomoottorikäyttöisille autoille.

Tämä tulisi kokeilla ja kokeilun oppien ja tuloksien jälkeen tehdä päätökset jatkosta.

Ei ainakaan ennen kuin kaupungin ydintoimintaan kuulumattomista kuluista on luovuttu ja sosiaali- ja terveysalan kulurakennetta järkevöitetty

Ei ainakaan ennen kuin kaupungin ydintoimintaan kuulumattomista kuluista on luovuttu ja sosiaali- ja terveysalan kulurakennetta järkevöitetty.

25-vuotta on keinotekoinen ikäraja ja perusturva takaa perustarpeiden hankinnan.

Julkisissa palveluissa on paljon tehostettavaa ilman, että ne kärsivät. Lisäksi julkisissa palveluissa on myös paljon palveluita, jotka eivät kuulu julkisen puolen perustehtäviin.

Suomessa tuloerot eivät ole suuret.

Valtion pitäisi puuttua mahdollisimman vähän markkinoiden toimintaan. Tällä hetkellä valtion puuttuminen näkyy lähinnä kilpailua vääristävänä siten, että pienten ja aloittavien yritysten mahdollisuus päästä markkinoille on hankalaa.

Sosiaaliturvan varassa eläminen ei varmastikaan monelle ole kovin helppoa, mutta sosiaaliturvan rakenne tietyissä tapauksissa osittain rankaisee siitä, että tekee esimerkiksi osa-aikaista työtä.

Valtion ja kuntien tulisi omistaa vain luonnollisia monopoleja tai yrityksiä, jotka tuottavat hyödykkeitä, joita markinoilta ei muuten löydy.

Kokonaisuutena se on erittäin hyvä asia.

Uskontoon pohjaaminen päätöksenteossa ei ole toivottavaa. Siltä osin kuin kristilliset arvot ovat yhteisiä riippumatta katsomukseen, ne toki ovat hyviä.

Ja minusta tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolen ei pitäisi kuulua valtiolle, hyvinvointialueille tai kunnille.

Esimerkiksi uteliaisuus, suvaitsevaisuus ja omanarvontunto ovat paljon parempia arvoja.

Kyllä ja kehittää teknologiaa ja tuotantotapoja siten, että myös muut maat voivat niitä hyödyntää. Tämä on Suomelle mahdollisuus ja sitä paitsi muutakaan vaihtoehtoa ei pitkällä tähtäimellä ole.

Jos kysymyksen ymmärtää niin, että päätöksissä on otettava huomioon Suomen ja suomalaisten etu pitkällä tähtäimellä, niin kyllä. Jos taas kyse on esimerkiksi siitä, pitääkö suomalaisilla olla etuoikeus työpaikkoihin tai voidaanko päästöjä jättää vähentämättä, koska joku muu jossain ei myöskään vähennä päästöjä, niin ei.

Isoissa kysymyksissä kyllä ja esimerkiksi haittaverot tai päästöjen verotus olisivat hyviä välineitä tähän. Talouskasvu ja työpaikat eivät kuitenkaan välttämättä ole aina ristiriidassa ympäristökysymysten kanssa.

Vahva johtaja varmasti on hyvä, mutta sääntöjen rajamailla toimiminen riippuu pitkälti siitä, mitä asioita tehdään.

Ihmisillä pitää olla vapaus valita asuinpaikkansa.

Jossain vaiheessa varmastikin kaupungistuminen vaihtuu siihen, että muutetaan kaupungin lähialueille. Sekin on hyvä asia.