Marika Visakova

Välitunneilla olisi hyvä keskittyä muuhun tekemiseen ja virkistäytymiseen kuin kännykän käyttöön. Koulujen on hyvä tehdä tästä linjaukset ja keskustella myös koululaisten ja vanhempien kanssa siitä.

Palkankorotuksia tarvitaan alalla, jossa palkkataso on verrattain matala koulutustasoon ja työn vaativuuteen nähden. Työn houkuttelevuuteen vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten työolot ja vaikutusmahdollisuudet niihin, ja myös tarjolla olevat kohtuuhintaiset asunnot työntekijöille.

Koululaisille pitää olla tarjolla heidän tarvitsemansa laadukas tuki. Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää olla tarvittava määrä ja kaupungin tulee turvata resurssit tähän. Ryhmäkokojen pitää olla riittävän pienet, jotta oppimisympäristö on rauhallisempi koululaisille ja työntekijöille. Jos kaupungin rahat eivät muuten riitä yhdenvertaisen opetuksen tarjoamiseen, kuntaveron maltillinen korotus on yksi keino tähän.

Kulttuurista karsiminen on hyvin lyhytnäköistä. Kulttuuri edistää hyvinvointia, ja sillä on positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kulttuuri myös työllistää ihmisiä. Teatterit ja orkesteri sekä muu kulttuuritoiminta on jo nyt niukentuneen rahoituksen piirissä.

Kirjastot ovat todella tärkeä palvelu kunnassa. Niiden päätehtävänä on lukutaidon edistäminen, mutta ne toimivat myös muutoin kuntalaisten olohuoneina: ovat kohtaamis- ja ajanviettopaikka ja tarjoavat monipuolisia palveluja kaikenikäisille kuntalaisille taustoista riippumatta yhdenvertaisesti. Kirjastojen resurssit tulee turvata.

Espoo tarvitsee lisää verotuloja, ja siinä ensisijaista on lisätä työllisyyttä ja mahdollistaa yritysten toiminta. Kuntaveron korotus on yksi keino kasvattaa kaupungin tuloja, vaikka se ei olekaan helppo ja mukava ratkaisu. Espoossa on suomalaisittain verrattain matala veroprosentti ja sitä on mahdollista maltillisesti korottaa. Tärkeää on turvata palveluiden toimivuus, asukkaiden hyvinvointi ja kaupungin elinvoimaisuus. Kaupungin ja asukasluvun kasvaessa myös menot kasvavat. Tärkeää on myös tarkastella toimintoja ja prosesseja siten, onko niissä kehittämisen mahdollisuuksia ja siten mahdollisuuksia myös pienempiin kustannuksiin.

Vihreän siirtymän investoinnit ja erilaiset kiertotalousratkaisut ovat erittäin kannatettavia. Niiden avulla voidaan vahvistaa kaupungin taloutta ja elinvoimaa, luodaan kestävämpää tulevaisuutta ja tehdään ympäristön ja ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja. Näissä ratkaisuissa, kuten muissakin päätöksissä, on myös arvioitava erilaiset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset.

Asuinalueita tulee kehittää tasavertaisesti ja laadukkaasti niin, että ei tapahdu haitallista eriytymistä. Alueilla tulee olla monipuolisesti erilaisia asuntoja ja asumismuotoja ja ympäristön tulee olla viihtyisää. Lähipalveluiden tulee olla toimivat ja laadukkaat, esimerkiksi koulut, päiväkodit ja kirjastot. Tavoitteena tulee olla asuinalueita, jotka asukkaat kokevat viihtyisiksi ja turvallisiksi ja joihin he kokevat kuuluvansa, ne tuntuvat kodilta ja omalta seudulta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tulee vahvistaa.

Espoon asukasmäärä ei ole vähenemässä vaan kasvaa, ja pitkälti se johtuu ulkomailta tulevasta muutosta. Muuttovoittoa ei siis varsinaisesti tarvitse tavoitella erikseen. Kaupunki hyötyy erityisesti työperäisestä maahanmuutosta ja tarvetta on sekä korkeakoulutetuille osaajille että muille ammattilaisille esimerkiksi hoito- ja palvelualoilla. Tärkeää on kaikkien maahanmuuttajien kotoutumisen onnistuminen, kielitaidon kehittäminen (suomi tai ruotsi), koulutuksen mahdollistaminen ja työllistymisen tuki.

Kasvavissa kaupungeissa tarvitaan asuntoja ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Se tulee toteuttaa niin, että kaupunkirakenne kehittyy ja tiivistyy järkevästi ja säilytetään luontoarvoja. Rakentamisen ei tule ensisijaisesti levitä rakentamattomille luontoalueille vaan ohjata sitä jo rakennetuille alueille. Luonto on asukkaille tärkeää ja usein se vaikuttaa myös asuinpaikan valintaan. Lähiluonto lisää viihtyisyyttä, hyvinvointia ja myös terveyttä. Lähiluonnolla on merkitystä myös luonnon monimuotoisuuden ja luontokadon estämisen kannalta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Espoossa tulee olla monipuolista asuntotuotantoa ja tarjolla erilaisia asumismuotoja asukkaiden erilaisiin tarpeisiin. Kaupungin asukasmäärä kasvaa ja asuntoja tarvitaan lisää. Espoossa tulee olla pientaloja ja toisaalta raiteiden varrella ja kaupunkikeskuksissa kerrostaloja ja tiiviimpää rakennetta. Pientalorakentamisen tulee tapahtua suunnitellusti ja hallitusti niin, että se yhdistyy olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen sujuvasti. Tämä voi säästää luontoa, tuoda kustannustehokkuutta kaupunki-infran kehittämiseen ja mahdollistaa myös esimerkiksi joukkoliikenteen toimivat järjestelyt. Kaupungin kasvun tulee olla ekologisesti kestävää.

Kaupunki voi periä maksua alueidensa käytöstä. Kaupunkitila on rajallista, ja sen varaamisesta pysäköinnille voi mielestäni periä käyttäjiltä maksuja. Tämä tuo kaupungille tuloja ja toisaalta voi toimia kannustimena kulkea etenkin lyhyet matkat kävellen tai pyörällä tai käyttää kimppakyytiä tai joukkoliikennettä.

Metron myötä bussilinjoja on karsittu ja asiaan vaikuttaa myös nykyisin HSL:n taloustilanne. Tavoitteena tulee olla houkutteleva ja sujuva joukkoliikenne, jotta matka-ajat eivät olisi kohtuuttomia ja julkinen liikenne olisi voittajavaihtoehto henkilöautolle. Tällä hetkellä monen matka julkisilla on liityntälinjoineen ja vaihtoineen pitkä, jolloin oman auton käyttö houkuttelee ymmärrettävästi. Linjojen suunnittelussa tulisi kuulla asukkaita ja käyttäjiä ja tarkastella myös kokonaismatka-aikoja sekä tavoitella mahdollisimman sujuvia ja vaihdottomia yhteyksiä. Etenkin Espoon kaupunkikeskusten välillä yhteyksien tulisi pelata paremmin. Metro ja pikaratikka sekä junaliikenne toimivat tehokkaasti, ja Espooseen mahtuisi lisääkin ratikkalinjoja esimerkiksi Matinkylästä Leppävaaraan.

Espoolla on velkaa ja tarvitaan tarkkaa taloudenhoitoa. Palveluista leikkaaminen on usein kuitenkin hyvin lyhytnäköistä. Säästöjä voi syntyä esimerkiksi toimintaa ja prosesseja kehittämällä, ja pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevät palvelut tulevat edullisemmiksi kuin korjaavat toimenpiteet. Kaupungin kasvaessa tulee tehdä monia investointeja, tarvitaan mm. uusia kouluja ja päiväkoteja ja näihin uusia työntekijöitä. Tärkeää on lisätä työllisyyttä ja mahdollistaa yritysten toiminta. Kuntaveron korotus on yksi keino kasvattaa kaupungin tuloja, vaikka se ei olekaan helppo ja mukava ratkaisu. Espoossa on suomalaisittain verrattain matala veroprosentti ja sitä on mahdollista maltillisesti korottaa. Tärkeää on turvata palveluiden toimivuus, asukkaiden hyvinvointi ja kaupungin elinvoimaisuus.

Espoossa asukasmäärä lisääntyy ja jatkossakin on suuri tarve varhaiskasvatuspaikoille. Espooseen tarvitaan lisää päiväkoteja. Julkista eli kunnallista palvelua tulee olla tarjolla pääasiallisesti ja kattavasti kaupungissa, mutta yksityiset palveluntuottajat voivat täydentää palvelutarjontaa.

Palveluista leikkaaminen on usein hyvin lyhytnäköistä. Vaikka verojen korotus ei ole helppo ja mukava ratkaisu, tarvittaessa Espoossa olisi varaa nostaa veroja maltillisesti. Asukkaiden hyvinvointi, palvelujen toimivuus ja kaupungin elinvoimaisuus ovat tärkeitä, ja niiden turvaamiseen tarvitaan usein monia keinoja. Säästöjä voi syntyä myös esimerkiksi toimintaa ja prosesseja kehittämällä tai digitalisaation keinoin, ja pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevät palvelut tulevat edullisemmiksi kuin korjaavat toimenpiteet.

Suurilla tuloeroilla on melko vähän tekemistä lahjakkuuden ja ahkeruuden kanssa. Moni ahkerakin on köyhyysloukussa. Liian suuret tuloerot eivät ole oikeudenmukaisia ja yhteiskunnan kannalta toivottavia. Ne johtavat ikävään vastakkainasetteluun, jossa toisilla on riski syrjäytyä. Hyvinvoinnin tulee jakautua tasaisesti ja toimeentulon olla kohtuullinen kaikilla.

Valtiolla on tärkeä rooli markkinoiden toiminnan ohjaamisessa ja säätelyssä, mutta sen ei pidä liikaa puuttua markkinoiden toimintaan.

Sosiaaliturvan varassa ei ole helppoa elää, vaan raskasta ja uuvuttavaa. Siihen liittyy paljon byrokratian kanssa painimista ja vähillä varoilla elämistä.

Julkinen omistus voi olla usein perusteltua esimerkiksi joidenkin palvelujen tuotannossa.

Espoon asukasmäärä kasvaa ja kasvu perustuu paljolti maahanmuuttoon. Kaupunki hyötyy erityisesti työperäisestä maahanmuutosta, tarvetta on sekä korkeakoulutetuille osaajille että muille ammattilaisille esimerkiksi hoito- ja palvelualoilla. Monikulttuurisuus rikastaa kaupungin elinvoimaa ja kulttuuria ja muutenkin tuo tänne uusia näkemyksiä ja taitoja. Tärkeää on maahanmuuttajien kotoutumisen onnistuminen, kielitaidon kehittäminen (suomi tai ruotsi), koulutuksen mahdollistaminen ja työllistymisen tuki heille.

Poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja arvoihin, jotka eivät ole uskonnon oppeja. Kristillisillä arvoilla on perinteisesti merkityksensä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja niistä voi jokainen halutessaan ammentaa paljon hyvää elämään, mutta päätöksenteossa pitäisi olla katsomuksellisesti neutraali.

Ihmisten moninaisuutta tulee kunnioittaa. Jokaisen pitää saada elää hyväksyttynä omana itsenään, ilman syrjintää ja häirintää.

Lapsen tulee oppia ajattelemaan itsenäisesti. Tärkeitä opittavia arvoja ovat mm. toisten huomioiminen ja kunnioittaminen, empatia ja vastuu omasta toiminnasta.

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja siitä tavoitteesta on pidettävä kiinni. Ilmastonmuutos etenee ja jokaisen maan on tehtävä osansa sen hillitsemiseksi. Suomella on edellytykset näyttää ilmastotoimissa mallia ja myös hyötyä vihreästä siirtymästä taloudellisesti.

Suomessa ajetaan suomalaisten ja kaupungeissa asukkaiden etua kansalaisuudesta tai taustasta riippumatta. Tämä ei sulje pois esimerkiksi kansainvälistä yhteistyötä ja sen tärkeyttä globaalissa maailmassa. Päätöksenteossa tulee huomioida myös ympäristö ja ilmasto, se on suomalaistenkin etu.

Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja talouskasvua, mutta se ei voi tapahtua ympäristön kustannuksella. Ympäristön etu on lopulta myös talouden, yhteiskunnan ja hyvinvoinnin etu. Viihtyisä, puhdas ja terveellinen ympäristö houkuttelee asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita. Työpaikkoja voidaan luoda kestävästi ja kasvun tulee olla ekologisesti kestävää. Erilaiset kiertotalousratkaisut ja vihreän siirtymän investoinnit ovat tärkeitä, ne ovat sekä ympäristön että talouskasvun ja työpaikkojen kannalta hyviä.

Oikeusvaltiossa päätöksenteon tulee tapahtua lakien ja sääntöjen mukaan. Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää ja kestää kriittisen tarkastelun. Sooloilu vähentäisi luottamusta demokratiaan.

Näinä maailmanpoliittisina aikoina on turvallisuuden ja myös huoltovarmuuden kannalta hyvä, että asutusta on ympäri Suomen. Koko Suomea tulisi kehittää tasapainoisesti, ja siinä pitäisi huomioida mitä vahvuuksia eri alueilla on. Hiljenevät maaseudut ovat haaste, mutta esimerkiksi etätyö ja digitalisaation mahdollisuudet parantavat edellytyksiä asua ja työskennellä syrjäisemmilläkin seuduilla.

Kaupungistuminen on hyvä asia, kun se tapahtuu kestävästi. Iso osa suomalaisista asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen on myös ihan maailmanlaajuinen ilmiö. Kaupungeissa tulee olla tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja, lähiluontoa ja viheralueita. On myös huolehdittava, ettei tapahdu alueiden eriytymistä.