Antti Lindtman

Luotan tässä jokaisen koulun ja opettajien omaan harkintaan. Koulujen ja oppilaitosten on oltava rauhallisia ja turvallisia paikkoja oppia sekä työskennellä. Oppimisrauha on turvattava rajoittamalla puhelinten häiritsevää käyttöä oppitunneilla, vahvistamalla opettajien pedagogista vapautta päättää sopivista oppimistavoista ja pitämällä ryhmäkoot riittävän pieninä.

Palkkaukseen liittyvät kysymykset ovat työmarkkinajärjestöjen välisiä asioita. On huolehdittava, että kunnat ovat houkuttelevia työnantajia ja että työntekijöiden hyvinvoinnista, motivaatiosta ja tuottavuudesta huolehditaan hyvällä johtamisella ja työsuhde-eduilla. Varhaiskasvatuksen vetovoimaa voidaan lisätä myös paikallisesti, kuten esimerkiksi Vantaalla on tehty: paikallista järjestelyvaraerää kohdennettiin varhaiskasvatukseen yhteisteisymmärryksessä kaikkien henkilöstöjärjestöjen kanssa. Hallituksen läpi runnoma palkkakuoppalaki ei ainakaan edistä henkilöstön saatavuutta kunnissa. SDP ei ajaisi sairaanhoitajia, opettajia, poliiseja, myyjiä, tarjoilijoita ja monia muita työntekijöitä ikuiseen palkkakuoppaan.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrä voidaan lisätä ilman, että kuntaveroa tarvitseen korottaa. Asia on ratkaistava kussakin kunnassa sen perusteella, millaista tukea oppilaat tarvitsevat. Laadukkaan koulutuksen taustalla ovat ammattitaitoiset ja hyvinvoivat opettajat ja muu henkilökunta.

Kunnissa on huolehdittava kulttuurin elinvoimasta ja toimintamahdollisuuksista, kun maan hallitus kohdistaa merkittäviä leikkauksia kulttuurin rahoitukseen. Jokaisen kunnan tilanne on kuitenkin erilainen ja asia on arvioitava kuntakohtaisesti.

Kirjasto on keskeinen julkinen palvelu. On tärkeää, että se on jatkossakin kaikkien kansalaisten vapaasti käytettävissä. Osan kirjaston toiminnoista voi ajatella olevan omatoimista, kuten esimerkiksi aineiston palauttamisen automaateille, lainata varattua aineistoa, lukea lehtiä ja työskennellä.

Talouden tasapainotuksessa kunnallisveron korottaminen ei voi olla ensimmäinen keino, johon tartutaan. Pikemminkin sen pitäisi olla keinolistan loppupäässä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu periaatteelle, jossa yhteisillä verovaroilla turvataan palvelut ja maksutaakka jaetaan kantokyvyn mukaan. Kaikille kansalaisille tasavertaiset, universaalit palvelut vahvistavat taloudellista kasvua ja hyvinvointia.

Vihreän siirtymän investoinnit ovat keskeisiä talouskasvun ja uusien työpaikkojen kannalta. Puhtaan energian saatavuus on tärkeää sekä teollisille investoinneille että kuluttajille. Tuulivoiman ja suurten aurinkovoimaloiden sijoittaminen täytyy arvioida tapauskohtaisesti kunnan omista lähtökohdista ja tehdä huolellinen ympäristövaikutusten arviointi. Myös kuntalaisten ääntä on kuunneltava.

Jokaisen asuinalueen, kaupunginosan ja lähiön on oltava hyvä ja turvallinen paikka elää. Lähiöitä on kehitettävä, on turvattava kohtuuhintainen asuminen laajasti ympäri kuntaa ja huolehdittava siitä, etteivät asumismuodot jollain alueella yksipuolistu, oli kyse sitten omistus- tai vuokra-asumisesta tai muista asumisen ratkaisuista. Asuinalueiden eriytymistä̈ ja eriarvoistumista ehkäistään kaavoituksen, liikenneyhteyksien ja palveluiden avulla.

Työperäisen maahanmuuton hallittu lisääminen on tärkeä keino työvoima- ja osaajapulaan vastaamisessa tilanteessa, jossa syntyvyys Suomessa on historiallisen matalalla tasolla. Työvoiman saaminen ulkomailta voi olla yksi mahdollisuus kunnan elinvoiman ja vetovoiman kehittämiseksi.

Kasvavaan kuntaan mahtuu sekä luontoalueita että uusia asuntoja. Kaavoituksessa on tärkeää yhteensovittaa kunnan asuntorakentamisen tarpeet ja luontoalueet. Luontoalueet ovat tärkeitä ihmisten virkistäytymispaikkoja ja samalla ne tarjoavat luonnon monimuotoisuutta ja lajien säilymistä myös kunnissa.

Metsän kaatamista pitää välttää silloin kun se on mahdollista. Vantaalle kuitenkin tarvitaan koteja eri tarpeisiin. Sirpalemaisen kaavoituksen ehkäisemiseksi aluiden rakentumista on tarkasteltava suurempina kokonaisuuksina. On tärkeä säilyttää eri alueiden omaleimaisuus.

Myös Länsi-Vantaalle tarvitaan pidemmällä aikavälillä ratikka. Sen suunnittelua on syytä edistää tulevaisuudessa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Yksityisillä päiväkodeilla on oma tarpeellinen rooli varhaiskasvatuksessa Vantaalla. Varhaiskasvatuksen pitää rakentua pääosin julkisen palvelutuotannon varaan, jota voidaan harkiten täydentää yksityisten tuottajien palveluilla. Yksityisten tuottajien palveluiden tuottamista pitää valvoa ja yksityisten tuottajien on noudatettava samoja kriteereitä kuin julkisen.

Kuntien talouden tasapainotuksessa kunnallisveron korottaminen ei voi olla ensimmäinen keino, johon tartutaan. Pikemminkin sen pitäisi olla keinolistan loppupäässä. Julkista taloutta tulee hoitaa kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Ja avain tässä on panostaa kasvuun ja työllisyyteen. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu periaatteelle, jossa yhteisillä verovaroilla turvataan palvelut ja maksutaakka jaetaan kantokyvyn mukaan. Kaikille kansalaisille tasavertaiset, universaalit palvelut vahvistavat taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut ja Suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa. Hallituksen epäonnistuminen työllisyydenhoidossa ja talouskasvun luomisessa vaikeuttaa entisestään julkisten talouden hoitamista.

Ahkeruudesta ja lahjakkuudesta sopii palkita, mutta se ei edellytä suuria tuloeroja. Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia. Sosiaalisen kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että yhteiskunnassa ei synny liian suuria varallisuus- ja tuloeroja, jotka johtavat lopulta hyvinvointierojen kasvuun.

On tärkeä löytää sopivat tasapaino toimivan markkinatalouden ja sosiaalisen oikeudenmukaiseen sekä ympäristön ja kestävän talouden kanssa. Kilpailluilla markkinoilla julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus. Se edellyttää erityisesti markkinavoiman keskittymisen estämistä, kuten kartellien tai monopolien syntymiseen puuttumista.

Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kannustaa ja tukea ihmisiä työllistymiseen, osaamisen kehittämiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen. Työikäisen ja työkykyisen ihmisen toimeentulon ei tulisi olla pitkäaikaisesti tai pysyvästi etuuden varassa ilman tämän tarvitsemaa tukea ja ohjausta palveluihin. Etuuksien ja palveluiden tulee nivoutua yhteen, tukea toisiaan ja vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Yhteiskunta rakentuu työn varaan.

Kriittinen infrastruktuuri, kuten esimerkiksi vesihuolto, on pidettävä omissa käsissä.

Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

Lähimmäisenrakkaus ja empatia kuuluu politiikkaan. Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Politiikkamme rakentuu näiden arvojen varaan. Toki näillä arvoilla on paljon yhteistä kristillisten arvojen kanssa. Kunnioitamme kaikkia uskonnollisia näkemyksiä ja ajatuksia, jotka tukevat rauhan ja tasa-arvon aatetta.

Yhteiskunnan ja valtion on mahdollistettava kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet tästä sukupuolen kokemuksesta riippumatta.

Lapsien kohdalla rajat ovat rakkautta, mutta mielestäni kuri, tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ei ole mikään erityinen päämäärä lasten kasvatuksessa. Yhteiskunnan on turvattava lapselle suotuisat kasvuolosuhteet ja vanhemmille edellytykset lasten hankkimiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen. Tarvitsemme siis tehokkaammin lapsia ja vanhempia tukevia toimenpiteitä. Lapsia ja nuoria on tuettava varhaiskasvatuksesta aina työelämään saakka.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni. Erityisesti Suomen tulee olla aktiivinen EU:n tavoitteiden määrittelyssä. Tämä on sekä välttämätöntä että järkevää myös ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kasvun kannalta. Hiilineutraalit ratkaisut ovat nyt keskiössä, kun luodaan uusia puhtaan teollisuuden tuotteita. Tässä Suomen tulee olla edelläkävijä, ei jarruttelija.

Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi. Samaan aikaan kuulumme myös aktiivisena osana kansainväliseen yhteisöön. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen. SDP tulee jatkossakin toimimaan keskeisenä osana kansainvälistä yhteistyöjärjestelmää, pitäen Suomen omat intressit samaan aikaan mielessä.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua. Talouskasvun tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Olemme nähneet mihin yksinvaltaiset vahvat johtajat pahimmillaan maansa vievät. Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä – jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä yhdessä saadaan aikaan myös tuloksia.

Kaikilla suomalaisilla, asuinpaikasta riippumatta, on oltava yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta. Se tarkoittaa, että eri alueiden erityispiirteet on huomioitava.

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka näkyy myös Suomessa. Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Samalla on kuitenkin tunnistettava maakuntien kasvukeskuskaupunkien merkitys alueellisen kehityksen moottoreina.