Oona Hagman

Meidän tehtävämme on luoda lapsille ja nuorille paremmat mahdollisuudet kohdata toisiaan ja osallistua yhteiseen toimintaan myös koulussa. Koululaisiin kohdistuvat merkittävät uudistukset on otettava käyttöön asteittain, ja niitä on kehitettävä onnistuneiden tulosten pohjalta.

Suomessa koulutuksen laatu on kilpailuvaltti aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Päiväkotiapulaisten hyödyntäminen voisi lisäksi keventää koulutetun henkilöstön työkuormaa, jolloin varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat voisivat keskittyä pedagogiseen työhön. Tämä vahvistaisi varhaiskasvatuksen laatua ilman, että koulutusvaatimuksia tarvitsee alentaa.

On vanhanaikaista asettaa verotuksen kiristäminen ja julkisten palvelujen leikkaaminen vastakkain. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja päätöksentekoa kestävän talouskasvun pohjaksi. Nuoret tarvitsevat enemmän tukea koulussa ja sen ulkopuolella.

Ensin kulttuurialaan iski korona ja sitten hallitus. Helsingin kaupunki joutuu paikkaamaan valtion tekemiä leikkauksia – mutta miten käy pienempien kuntien? Kulttuurialalla työpaikat vähenevät, ja samalla palvelutarjonta, vetovoima ja viihtyvyys kärsivät. Teatteri ja taide ovat keskeisiä kulttuurisen identiteetin ja kriittisen ajattelun edistäjiä. Ne tarjoavat välineitä yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikeistakin asioista, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kuuluvat olennaisesti sivistyneeseen yhteiskuntaan. Meidän tehtävämme on varmistaa, että myös seuraavat sukupolvet pääsevät kokemaan monipuolisia elämyksiä elinvoimaisen kulttuurin kautta.

Helsingin kirjastojen kävijämäärät nousivat yli yhdeksään miljoonaan vuonna 2024. Nykyään, kun algoritmit tekevät monia valintoja puolestamme, on entistä tärkeämpää arvostaa ammattitaitoisia ihmisiä tiedon ja avun lähteinä. Kirjastot toimivat kohtaamispaikkoina, tarjoavat pääsyn tietoon ja kulttuuriin sekä edistävät tasa-arvoa ja sananvapautta.

Vastakkainasettelu hallitsee keskustelua, vaikka vaihtoehtoja on. Päällekkäistä byrokratiaa karsimalla ja yrityksiä tukemalla voimme välttää korkean veroasteen, joka heikentää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Leikkauksia ei tule kohdistaa heikommassa asemassa oleviin kaupunkilaisiin eikä ajaa pieniä yrityksiä ahdinkoon. Kestävä talouskasvu vaatii uusia ratkaisuja.

Helsingin tulee houkutella vihreän siirtymän investointeja, mutta tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi painopisteen tulisi olla vähäpäästöisessä teknologiassa ja energiatehokkuudessa. Suomella on erinomaiset edellytykset kehittää vihreää vientiä teknologian, teollisten ratkaisujen ja korkean osaamisen avulla – ja Helsinki voi toimia tässä keskeisenä alustana.

Monimuotoinen yhteisö edistää elinvoimaisen kaupunkiympäristön kehittämistä, jossa erilaiset taustat ja näkökulmat voivat kohdata rakentavasti. Monikulttuurisuuden tukeminen on myös tärkeä osa turvallisen kaupunkiympäristön rakentamista.

Helsingin tulee houkutella osaajia ja työvoimaa ulkomailta turvatakseen kaupungin elinvoimaisuuden ja palvelut. Samalla on panostettava kotoutumisen sujuvuuteen, työllistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Kaupunkien kehityksen on oltava kestävää niin, että luontoarvot säilyvät ja kaupunkirakenne tiivistyy tarkoituksenmukaisesti, kauniisti ja viihtyisästi. Tämä voidaan saavuttaa säilyttämällä lähiluontoa. Helsinki on kasvanut merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana. On arvokysymys, millaisessa kaupunkiympäristössä tulevat sukupolvet elävät nopeasti kasvavassa Helsingissä.

Helsingin kasvua on hallittava kestävästi, jotta infrastruktuuri, asumisen hinta ja palvelut kehittyvät kasvun tahdissa. Kaupunkisuunnittelun on keskityttävä viihtyisyyteen, lähiluonnon säilyttämiseen ja joukkoliikenteeseen, jotta nopea kasvu ei heikennä asukkaiden elämänlaatua.

Ei enää rumia laatikoita! Helsinkiä on rakennettava monimuotoisesti kaupunkikuvaa kunnioittaen, ja uusvanha arkkitehtuuri voi olla yksi kehityssuunta. Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon katualueiden viihtyisyys sekä palveluiden ja aktiivisen kaupunkielämän mahdollisuudet. Lisäksi vuorovaikutusta paikallisten yritysten ja asukkaiden kanssa on vahvistettava kaupunkikehityksessä. Rakennushankkeiden toteutuksen on vastattava paremmin niiden havainnekuvien laatutasoa ja visiota.

Helsingin ilmanlaatua voidaan parantaa rajoittamalla nastarenkaiden käyttöä kaupungin ydinkeskustassa. Nykyisten rajoitusten valvonta on ollut haastavaa viranomaisten rajallisten resurssien vuoksi, joten toimiva valvontaratkaisu on löydettävä ennen mahdollisen täyskiellon käyttöönottoa.

Helsingin tulee olla kaupunki, jossa kaikenlaiset ihmiset voivat asua ja liikkua tasavertaisesti. En kannata polttomoottoriajoneuvojen kieltoa nykytilanteessa, sillä se jakaisi asukkaat niihin, joilla on varaa sähköautoon, ja niihin, joilla ei ole. Myöskään poikkeusluvat tietyille väestöryhmille eivät ole reilu ratkaisu. Helsinki on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, ja edelläkävijän rooli velvoittaa. Kaupungin päästöjä on vähennettävä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti niin, että ilmastotoimet hyödyttävät kaikkia, eivätkä eriarvoista asukkaita.

Nykyisin huumeita käytetään mm. päihdekuntoutukseen keskittyvissä asuntoloissa, puistoissa ja yleisissä käymälöissä. Huumeiden levittäytyminen ympäri asuinalueita ei ole suotavaa. Asuntoloissa tapahtuva käyttö ei myöskään mahdollista riippuvuudesta parantumista. Syntyy levottomuutta ja rikollisuutta. Kannatan tarkoin ehdoin toteutettuja käyttöhuoneita samalla, kun pyrkisin samaan asuntolat päihteettömiksi. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat eivät poistu silmiä sulkemalla, ne pitää ratkaista.

Terveydenhuollon palveluiden turvaaminen kaikille kaupunkilaisille on yksi Helsingin tärkeimmistä tehtävistä. Nykyisin hoitoon pääsy on liian hidasta, ja raskas byrokratia viivästyttää esimerkiksi asiantuntijalausuntojen käsittelyä. Helsinki on Suomen ainoa kaupunki, jossa lääkärikäynti on maksuton – ja tämä on syystäkin ylpeyden aihe. Byrokratiaa on sujuvoitettava ja palveluja kehitettävä, jotta jokainen saa tarvitsemansa avun ajoissa.

Erikoissairaanhoidosta ei voida leikata ilman seurauksia – se heikentää potilaiden hoitoa ja siirtää kustannuksia tulevaisuuteen. HUS:n korkeatasoinen tutkimus, tiivis yhteistyö yliopiston ja biopankin kanssa sekä Suomen ainutlaatuinen terveysdata tekevät erikoissairaanhoidosta merkittävän kansallisen voimavaran. Samalla on varmistettava, että laadukas hoito säilyy myös peruspalveluissa.

Helsingin kaupungin toteuttama kokeilu maksuttomien kuukautistuotteiden jakelusta todettiin hyödylliseksi. Mikäli jakelua jatketaan koulujen WC-tiloissa, tulee varmistaa, että tuotteiden hävikki esimerkiksi varastamisen tai ilkivallan vuoksi pysyy mahdollisimman vähäisenä.

Vastakkainasettelu hallitsee keskustelua, vaikka vaihtoehtoja on. Päällekkäistä byrokratiaa karsimalla ja yrityksiä tukemalla voimme välttää korkean veroasteen, joka heikentää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Leikkauksia ei tule kohdistaa heikommassa asemassa oleviin kaupunkilaisiin eikä ajaa pieniä yrityksiä ahdinkoon. Kestävä talouskasvu vaatii uusia ratkaisuja ja yrittäjähenkistä päätöksentekoa.

Ahkeruutta ei monilla aloilla mitata palkan perusteella. Toimeliaisuus ja esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvä riskinotto ansaitsevat kuitenkin tulla palkituiksi onnistumisten myötä. Suomessa tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa suhteellisen pienet.

Valtio voi ohjata markkinoiden vastuullisuutta ja toimintaa sääntelyn, verotuksen tai oman tuotannon keinoin. Sääntelyä on selkeytettävä. Valtion oman tuotannon osalta on perusteltua turvata kriittinen infrastruktuuri, mutta sen laajentaminen muille aloille voi vääristää markkinoita, jos kilpailua ei sallita. Verotuksen avulla valtion tulisi ensisijaisesti tukea innovaatioita ja edistää ympäristöystävällisten tuotteiden markkinoille pääsyä.

Sosiaaliturvaa on kehitettävä erityisesti niin, että myös osa-aikatyön vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Julkisella omistuksella voidaan turvata yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja ja palveluita, kuten energiantuotantoa, vesihuoltoa ja joukkoliikennettä. Muilta osin kannatan palveluiden kilpailuttamista, sillä se edistää innovaatioita, varmistaa veronmaksajille parhaan hinta-laatusuhteen ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden laajentua myös Helsingin ja Suomen ulkopuolelle, mikä vahvistaa vientituloja ja paikallista taloutta. Kaupungin tehtävänä ei ole tuottaa kaikkia palveluja itse, vaan toimia taitavana kilpailuttajana ja ostajana. Suurissa hankinnoissa on huolehdittava siitä, että ne pilkotaan osiin, jotta myös pienet yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin. Tämä lisää huoltovarmuutta, vahvistaa yrittäjyyttä ja tukee talouskasvua Helsingissä.

Maailma muuttuu koko ajan monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus osallistua Suomen rakentamiseen ja menestyä omilla aloillaan. Monimuotoinen yhteisö edistää elinvoimaisen kaupunkiympäristön kehitystä, jossa erilaiset taustat ja näkökulmat voivat kohdata rakentavasti. Samalla meidän on tunnistettava kotoutumisen haasteet ja panostettava maahanmuuttajien kotoutumiseen. Monikulttuurisuuden tukeminen on olennainen osa kaupungin turvallisuutta.

Yhteiskunnassamme on aina oltava tilaa arvokeskustelulle, jonka perustana ovat inhimillisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia. Yksittäinen uskonto tai ideologia ei kuitenkaan voi ohjata poliittista päätöksentekoa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lapset tarvitsevat selkeitä rajoja, läsnäoloa, hyväksyntää ja kannustusta. Sen sijaan kova kuri synnyttää tutkitusti lähinnä pelkoa ja ahdistusta. Kriittinen ajattelu ja itsenäinen päätöksenteko ovat arvokkaita taitoja digivaikuttamisen aikakaudella. Tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja itsevarmoja yksilöitä – ei sokeasti tottelevia.

Suomi ei voi yksin pelastaa maapalloa, mutta korkeasti koulutettuna ja teknologisesti edistyneenä maana meidän on oltava suunnannäyttäjä. Ilmastopolitiikan on oltava kunnianhimoista ja perustuttava yhteistyöhön sellaisten maiden kanssa, jotka jakavat arvomme ja tavoitteemme.

Suomen etu turvataan parhaiten yhdistämällä kansallinen hyvinvointi ja kansainvälinen yhteistyö. Turvallisuus, talous ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat asioita, jotka yhdistävät ja vahvistavat meitä. Suomen etu on monissa kysymyksissä myös Euroopan ja maailman etu.

Ympäristö- ja luontoarvoista ei tarvitse joustaa, kun rakennamme vastuullista yhteiskuntaa johdonmukaisesti ja luomme uusia työpaikkoja ympäristölle kestävällä tavalla. Ympäristö tulee aina asettaa etusijalle, kun se on mahdollista.

Politiikassa on tärkeää kuunnella eri mielipiteitä, herättää keskustelua ja vahvistaa vuorovaikutusta. Päätökset on tehtävä uusimpaan tutkittuun tietoon perustuen, ja niistä on kannettava vastuu. Yhteisesti sovittuja sääntöjä on noudatettava, ja samalla on etsittävä uusia, oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja.

Ihmisillä tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa, ja monet hakeutuvatkin parempien palveluiden ja työpaikkojen lähelle. Helsinki maksaa jo lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa kuntaverostaan tasausmaksuina kunnille, jotka eivät pärjää omillaan. Käytännössä valtio ei voi pitää koko Suomea asutettuna muuttovirran suuntautuessa yhä enemmän kaupunkeihin. Kannatan elinvoimaisten keskittymien tukemista koko maassa. Valtion ja kuntien taloudellisia vastuita on selkeytettävä, ja on luotava puitteet, joissa asuinpaikan valinnanvapaus säilyy ilman raskaita tukijärjestelmiä.

Maailma kaupungistuu, ja vuoteen 2050 mennessä arviolta 70 % ihmisistä asuu kaupungeissa. Siksi on erityisen tärkeää rakentaa kestävää, viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä, joka tukee sekä ihmisten hyvinvointia että ympäristön kantokykyä. Kaupungissa asuminen tuo valtiolle merkittäviä säästöjä, edistää innovaatioita ja rikastuttaa kulttuuritarjontaa. Kaupungistuminen altistaa kuitenkin myös sosiaalisille ongelmille ja lisää ympäristöhaittoja. Haluan olla mukana rakentamassa kaupunkia, jossa on hyvä ja turvallista asua – jossa yhteisöllisyys, puhdas ympäristö ja ihmisten mahdollisuus osallistua lähialueensa kehittämiseen ovat keskiössä.