Jukka Vilske

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Varhaiskasvatus on erittäin tärkeää ja opettajien tulee olla päteviä.

Resurssit pitää olla riittävät, ei vain silmänlumeeksi.

Kulttuuri on osa-alue, joka pitää kuntalaiset virkeinä ja mukana kaupungin elinvoimaisuutta luomassa. Tärkeitä kaiken ikäisille ja siksi tulotaso ei saa määritellä kulttuuripalveluiden saatavuutta.

Kirjastot ovat osa sivistystä ja siten välttämättömiä.

Jos Espoo ei pysty nykyisellä kuntaverotasolla toteuttamaan välttämättömiä palveluita, niin silloin kohtuullinen kuntaveron korotus tehtävä.

Espoossa on rajalliset mahdollisuudet tähän, mutta niissä puitteissa kuin se on mahdollista, niin totta kai. Esim. maalämpö on yksi kannatettava vihreän siirtymän tuote.

Näin saamme elinvoimaisia kaupunkialueita, joissa kehitys vie eteenpäin. Asuminen on jokaiselle perusedellytys ja siksi tätä asiaa voidaan tukea kohtuuhintaisella asuntotuotannolla.

Espoon ei tarvitse erikseen pyrkiä tähän, sillä Espoon väestönkasvu tulee jo nykyisellään ns. muuttovoiton kautta, mutta toki kotiuttamiseen tulee panostaa - olemme kaikki espoolaisia.

Espoon arvokkaat luontoalueet tulee säästää, Espoossa on riittävästi rakennuskelpoista maata ilman luontoalueiden pirstomista. Luontoalueet ovat jokaisen espoolaisen henkireikä.

Kumpaakin tarvitaan - toki tiiviissä ja korkeassa rakentamisessa pitää muistaa lähiluonnon tarve asukkaille ja heidän viihtyvyydelle, huomioitava kaavoituksessa.

Joo ja ei - on paikkoja, joissa maksullisuus on ok. Suurelta osin kuitenkin maksuttomuus on hyvä ja palvelee asukkaita.

Kyllä on karsittu joitakin linjoja, jotka takasivat joustavan ja nopean siirtymisen paikasta toiseen. Nyt näissä on matka-aika radikaalisti kasvanut ja silloin joukkoliikenteen käyttö vähentynyt, mikä ei ole hyvä asia.

Espoon velka on suuri, mutta niin ovat myös rahastot suuria. Pitää puhua nettovelasta, jolloin asian mittasuhteet tulevat oikein esille. Velkakeskustelu Espoossa on enemmän mielipiteenmuokkausta kuin todellista kokonaisvaltaiseen tietoon pohjautuvaa.

Kunnan omat varhaiskasvatusyksiköt ovat loistavia ja kehittäviä sekä virikkeellisiä yksiköitä ja joissa henkilökunta on hyvää. Yksityisetkin voivat olla, mutta liian usein liiketoiminnan lähtökohtana on maksimoida voitot toiminnan kustannuksella. Siksi tarvitaan tarkaa valvontaa toiminnan laadun takaamiseksi. Ja tietysti tämä valvonta maksaa ja nostaa edelleen niiden hintatasoa.

Kyllä jos on pakko, niin silloin korotus ainoa vaihtoehto. Kuitenkaan se ei saa olla automaatti, vaan aina vastuullisen harkinnan jälkeen tehtävä päätökset.

Tuloeroja tulee aina olemaan - suuriakin. Mutta tärkeintä on, että verotus järkevästi tasaa tuloeroja. Tärkeää myös on, että kaikista tuloista maksetaan yhtäläisesti verot, oli ne sitten ansio- tai pääomatuloja. Pääomatulot myös siksi, että niiden kautta osa tulouttaa itselleen selviä työtuloja ja se on väärin. Kaikenlainen verokikkailu pitää saada kuriin nopeasti.

Lainssäädännöllä pitää puuttua epäterveisiin ilmiöihin. Mutta riskinä silloin tietysti on, että lainsäätäjät eivät ymmärrä, mitä tekevät. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat ns. Caruna-case ja 2017 Uniper-case, jolloin Sipilän hallituksen omistajaohjaus halusi laittaa pääomat "tuottamaan" ja antoi Fortumille luvan ostaa osa Uniperiä. Näitä ja vastaavia talouden osaamattomuuksia emme tarvitse. Tarvitsemme lainsäädäntöä, joka karsii epäterveet ilmiöt.

On luotu harhainen mielikuva, että Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan piirissä. Näin ei todellisuudessa ole, vaikka joitakin yksittäistapauksia väärinkäytöksistä löytyneekin ja niitä nyt tarkoitushakuisesti yleistetään. Ongelma on se, että sitten kesäkuun 2023 jälkeen hallituksen toimien johdosta työllisyysaste on romahtanut 79,8 prosentista 75,8 prosenttiin ja työttömien määrä on noussut. Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta onkin hävittänyt toimillaan aikaisemmista noin 40 000. Ihmisiä ajetaan näin sosiaaliturvan piiriin ja sitten hallitus syyllistää heitä, vaikka pitäisi katsoa peiliin. Kaikki ansaitsevat ihmisarvoisen elämän.

On helppo myydä omaisuutta ja saada hetkellisesti rahoitusta käytettäväksi. Mutta kun tuottavaa omaisuutta myydään, niin tuotot jäävät saamatta koko yritystoiminnan elinkaaren ajaksi. Näin tapahtui esim. Sipilän hallituksen aikana, kun usealla miljardilla myytiin valtion omaisuutta. Ja kaikkihan me muistamme Kataisen hallituksen aikana tehdyn Caruna kaupan. Ylläolevat epäonnistumiset eivät valitettavasti ole yksittäistapauksia. Joskus saattaa olla järkevää valtion tai kunnan vähentää omistusta, mutta kynnys tähän pitää olla korkea ja hyvin perusteltu. Perusteluissa pitää huomioida pitkäaikainen yrityksen tuottolaskelma ja vaikuttavuusarviointi.

Emme voi olla yksipuolisesti kehityksen jarruna ja sulkeutua rajojemme sisälle. Se on valitettavasti näivettymisen tie. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki on mahdollista, tietyt reunaehdot luodaan lainsäädännöllä.

Kun perustellaan asioita kristillisillä arvoilla, niin samalla pitää tuoda esille, mitä niillä tarkoitetaan. Arvopohja pitää perustua oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, näillä päästään pitkälle.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Tottelevaisuus ja toisen kunnioittaminen ovat ok, mutta ne eivät saa perustua auktoriteetteihin, jotka voivat olla mitä vain - vaikka sairaita ilmiöitä, kuten olemme nähneet viime aikoina. Ne pitää perustua normaaliin kanssakäymiseen, jossa terveet esimerkit luovat pohjan ihmisten väliseen kanssakäymiseen painostamatta ja manipoloimatta. Terve ja huolehtiva kasvuympäristö antaa pohjan, jossa ko. asioilla on oikea painoarvo.

Meille on elintärkeää vähentää päästöjä jo senkin takia, että uusi ns. vihreä teknologia on taloutemme kannalta elintärkeä kysymys. Kysymys ei ole siitä, mitä muut tekevät - pitäisikö meidänkin laittaa pää pensaaseen? Kyllä muutkin tulevat mukana kun huomataan, että talouden kannalta se on ainoa oikea vaihtoehto.

Ihmettelen tätä kysymystä, ainahan kokonaisetua katsotaan. Etu ei ole sitä, että sulkeudumme rajojemme sisäpuolelle ja näivetymme. Etu on järkevässä yhteistyössä. Eli tuntuu, että kaikki eivät edes ymmärrä, eivätkä halua ymmärtää, mikä on Suomen etu. Kysymysasettelu on sinänsä jo väärä ja avaa mahdollisuuden "vouhottamiseen", mikä ei ole kenenkään suomalaisen etu.

Taas ristiriitainen kysymys. Ympäristö tulee olla mukana kaikessa toiminnassa ja talouskasvun perustua kestäviin ratkaisuihin - mieleen tulee kun aikoinaan Saksasta ostettiin "ilmatilaa" uutta teknologiaa varten. No ne miljardit kaikki menivät ja mitään ei tullut takaisin. Eli on pystyttävä arvioimaan toimintaympäristö ja sen kestävyys pitkällä aikavälillä ja silloin elinympäristömme näyttelee siinä suurta roolia - haluttiin tai ei.

Meillä on perustuslaki ja sen mukana valtiosääntö. Se on riittävä ohjeistus. Kolme pointtia ja sori siitä eivät kuvainnollisesti riitä demokratian toteutumiseen. Noudatetaan lainsäädäntöämme myös tässä kysymyksessä. Sinänsä vahva johtaja, joka huomioi toimivaltuutensa ja toimii tasapuolisesti ajamatta jonkin eturyhmän yksipuolista etua, voi olla myös hyvä.

On kaikkien etu, että maamme on toimintakykyinen myös kriisien aikaan. Tämä vaatii Suomen kaupunkien ja taajamien pitämistä asuttuna.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.