Riikka Dahlman

Kännyköiden täyskielto välitunneilla voi olla ongelmallinen, koska puhelimet ovat monille lapsille ja nuorille tärkeä osa sosiaalista elämää ja yhteydenpitoa. Kaikki eivät viihdy perinteisissä pihaleikeissä, ja kännykkä voi tarjota tauon sosiaalisesta kuormituksesta. Kouluihin tulee saada oppimisrauha rajoittamalla puhelinten häiritsevää käyttöä oppitunneilla, vahvistamalla opettajien pedagogista vapautta päättää sopivista oppimistavoista ja pitämällä ryhmäkoot riittävän pieninä.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkoista ei päätetä valtuustossa van työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Helsinki on Suomen suurin työnantaja ja meidän on huolehdittava, että Helsinki on houkutteleva työnantaja ja että varhaiskasvatuksessa työskentelee osaavaa henkilökuntaa.

Kunnan on järjestettävä tarpeelliset palvelut kuntalaisille. Ensisijainen ratkaisu olisi, että pienennämme luokkien ryhmäkokoja, jotta opettajille jää enemmän aikaa oppilaille. Haluan, että koulut ovat turvallisia ja hyviä ympäristöjä lapsille ja nuorille oppia sekä opettajille opettaa.

Helsingin kaupunki panostaa jo nyt merkittävästi kulttuuritoimintaan ja tukee sitä monin tavoin. Kunnissa on huolehdittava kulttuurin elinvoimasta ja toimintamahdollisuuksista. Kulttuuri edistää kunnan pito- ja vetovoimaa. Helsinki Suomen pääkaupunkina vetää ihmisiä niin Kansallisteatteriin, Kansallisoopperaan kuin muihin kulttuuritarjontaan. Kulttuuri on suomalaisuuden sielu ja sitä on puolustettava. Kulttuuri on kunnille edullinen tapa lisätä veto- ja pitovoimaansa. Kulttuuriosallistuminen lisää hyvinvointia ja sillä voi olla ennaltaehkäisevä vaikutus moniin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten yksinäisyyteen ja mielenterveyden ongelmiin.

Kirjasto edistää mm. väestön yhdenvertaisia mahdollista lukutaitoa, mahdollisuuksia eliniäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sanavapautta. Jonkun osan kirjaston toiminnoista voi ajatella olevan omatoimisia, kuten aineiston palautus automaateille, lainata varattua aineistoa, lukea lehtiä tai työskennellä kirjaston tiloissa ja hakea säästöjä tätä kautta, jos on pakko. Kirjasto on keskeinen julkinen palvelu. Sen tulee jatkossakin olla kaikkien kansalaisten vapaassa käytössä. Kirjastonhoitajat ovat kirjallisuuden asiantuntijoita ja ennen kaikkea asiakaspalvelijoita. Kirjastojen nykyinen toimintatapa myös toimia muiden tavaroiden kuten urheiluvälineiden lainaamona on ekologista ja tasa-arvoa lisäävää.

Se mitä verotuloilla tehdään on arvovalinta. Koukutuksesta, palveluista ja etuuksista leikkaamisella on haitallisia ja vakavia seurauksia. Ihmisten osallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja luottamuksen vahvistaminen tulevaan ovat vakaan yhteiskunnan ja myös vakaan taloudellisen kehityksen perusedellytyksiä. Verojen korotusta ei tule kategorisesti sulkea pois keinovalikoimasta.

Päätösvalta esim. tuulivoiman sijoittamisesta täytyy olla kunnalla ja kuntalaisten ääntä on kuultava. Uusiutuvan energian investoinnit tuovat kuntaan merkittäviä kiinteistöverotuottoja ja rakennusaikana myös töitä. Vihreän teollisuuden rakentaminen turvaa korkean osaamis- ja ansiotason työpaikkojen syntymistä ja säilymistä kunnassa.

Sosiaaliset ja taloudelliset erot kaupungin eri osissa voivat johtaa eriarvoisuuteen, jota voidaan ehkäistä kohdistamalla resursseja juuri niille alueille, joilla tuen tarve on suurin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen, terveyspalveluiden ja nuorisotyön vahvistamista sekä työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä edistävien hankkeiden tukemista. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan parantaa asukkaiden hyvinvointia, vähentää syrjäytymistä ja vahvistaa koko kaupungin turvallisuutta ja tasa-arvoa.

Helsingin ongelma ei ole, etteikö ihmiset haluaisi muuttaa tänne, oli kyse Suomen sisäisestä muutosta tai ulkomailta. Helsingin väestöstä noin 20% on ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Helsingin kasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon, mikä lisää kaupungin kielten ja kulttuurien moninaisuutta. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeä keino työvoima- ja osaajapulaan vastaamisessa. Se on myös yksi keino vahvistaa Suomen taloudellista huoltosuhdetta.

Helsingissä kaavoituksessa ja rakentamisessa pyritään ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuus. Vuonna 2022 julkaistun kymmenvuotisen luontoseurantasuunnitelman avulla seurataan luonnon monimuotoisuuden tilaa Helsingissä. Kasvavaan kuntaan mahtuu sekä luontoalueita että uusia asuntoja. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tuonut esiin huolen siitä, että kaupungin kasvutavoitteet voivat vaarantaa luonnon monimuotoisuuden. Yhdistys korostaa, että ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseksi on tärkeää säilyttää ja vaalia luontoa sekä lisätä viherkasvustoa. Olen asiasta täysin samaa mieltä. Luontoalueet ovat tärkeitä ihmisten virkistäytymispaikkoja ja samalla ne tarjoavat luonnon monimuotoisuutta ja lajien säilymistä myös kunnissa.

Helsinki ei kasva liian nopeasti, koska kaupungin kasvu on hallittua ja perustuu pitkän aikavälin suunnitteluun. Infrastruktuuria, asumista ja palveluita kehitetään ennakoiden, jotta ne vastaavat kasvavan väestön tarpeisiin. Lisäksi Helsingin kasvu on verrattain maltillista verrattuna moniin muihin Euroopan metropoleihin, eikä se ole johtanut hallitsemattomiin ongelmiin, kuten massiiviseen asuntopulaan tai liikennekaaokseen.

Uusvanhan arkkitehtuurin suosiminen voi tuoda kaupunkiin perinteikästä ilmettä, mutta se ei yksinään ratkaise Helsingin asuntotarpeita tai kaupunkikehityksen haasteita. Rakentamisessa tulisi ensisijaisesti huomioida kestävät ratkaisut, energiatehokkuus ja monimuotoisuus. Lisäksi moderni arkkitehtuuri voi tarjota innovatiivisia ja viihtyisiä asuinympäristöjä, jotka vastaavat paremmin nykyajan asumistarpeisiin. Rakennuskannan monipuolisuus ja ajanmukaisuus ovat tärkeämpiä kuin tietyn tyylisuunnan jäljittely.

Nastarenkaiden kieltäminen kokonaan ydinkeskustassa voi olla ongelmallista, koska ne parantavat turvallisuutta liukkailla keleillä, erityisesti jalankulkijoille vaarallisilla suojateillä. Vaikka nastat kuluttavat katupintaa ja aiheuttavat katupölyä, ongelmaa voidaan lieventää tehokkaammalla katujen puhdistuksella, pölynsidonnalla ja joukkoliikenteen kehittämisellä. Lisäksi monille autoilijoille nastarenkaat ovat ainoa turvallinen vaihtoehto, etenkin jos liikutaan keskustan ulkopuolelle. Kokonaiskielto voi siis aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Nastarenkaiden kieltäminen kokonaan ydinkeskustassa voi olla ongelmallista, koska ne parantavat turvallisuutta liukkailla keleillä, erityisesti jalankulkijoille vaarallisilla suojateillä. Vaikka nastat kuluttavat katupintaa ja aiheuttavat katupölyä, ongelmaa voidaan lieventää tehokkaammalla katujen puhdistuksella, pölynsidonnalla ja joukkoliikenteen kehittämisellä. Lisäksi monille autoilijoille nastarenkaat ovat ainoa turvallinen vaihtoehto, etenkin jos liikutaan keskustan ulkopuolelle. Kokonaiskielto voi siis aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Huumeidenkäyttöhuoneet tulisi ottaa käyttöön Helsingissä, koska ne vähentävät huumekuolemia, parantavat yleistä turvallisuutta ja tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden saada apua ja hoitoa. Valvotuissa käyttöhuoneissa huumeidenkäyttäjät voivat käyttää aineita turvallisessa ympäristössä, mikä vähentää yliannostusten riskiä. Paikalla olevat terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa ensiapua ja tarvittaessa pelastaa henkiä. Likaiset neulat ja yhteiskäyttö vähenevät, mikä pienentää HIV:n ja hepatiitin leviämisriskiä. Julkiset huumeidenkäyttöpaikat, kuten puistot, rappukäytävät ja yleiset WC-tilat, vähenevät, mikä tekee kaupunkiympäristöstä turvallisemman kaikille.

Helsingin ei pidä ottaa asiakasmaksuja käyttöön, koska maksuttomat terveyskeskuspalvelut edistävät yhdenvertaista terveydenhuoltoa ja vähentävät eriarvoisuutta. Asiakasmaksut voivat estää pienituloisia ja haavoittuvassa asemassa olevia hakeutumasta hoitoon ajoissa, mikä voi johtaa vakavampiin ja kalliimpiin terveysongelmiin pitkällä tähtäimellä. Maksuton perusterveydenhuolto myös vähentää painetta erikoissairaanhoidossa, koska ennaltaehkäisevä hoito vähentää tarvetta kalliimmille toimenpiteille. Helsinki voi rahoittaa terveyspalveluita muilla keinoilla ilman, että se asettaa esteitä asukkaidensa hyvinvoinnille.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito eivät ole vastakkaisia, vaan ne tukevat toisiaan. Jos erikoissairaanhoitoa karsitaan liikaa, perusterveydenhuollon kuormitus kasvaa, kun potilaat eivät saa tarvitsemaansa jatkohoitoa tai lähetteitä erikoislääkäreille ajoissa. HUS vastaa monista kriittisistä erikoissairaanhoidon palveluista, kuten syöpähoidoista, tehohoidosta ja leikkaustoimenpiteistä. Leikkaukset ja hoitoviiveet voivat johtaa potilaiden tilanteen pahenemiseen, mikä lopulta lisää sekä inhimillistä kärsimystä että kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Maksuttomat kuukautissuojat edistävät tasa-arvoa ja hyvinvointia, sillä kuukautiset eivät ole valinta vaan luonnollinen osa elämää. Ne vähentävät taloudellista kuormitusta ja varmistavat, ettei kukaan joudu jäämään pois koulusta tai työstä suojien puutteen takia. Tämä on pieni mutta merkittävä investointi yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan.

Jo kuntalaki edellyttää, että kunnan tulot ja menot ovat tasapainossa. Verojen korotus ei voi olla kategorisesti pois suljettu vaihtoehto. Tilannetta pitää katsoa kokonaisuuden kannalta ja käyttää niukkoja resursseja järkevästi.

Tuloerot eivät ole verrannollinen ihmisten lahjakkuuden tai ahkeruuden palkitsemiseen. Eriarvoisuuden käsite on laajempi ja monivivahteinen. Se ei rajoitu pelkästään varallisuuden jakautumiseen, vaan siihen vaikuttavat myös esimerkiksi koulutusmahdollisuudet, terveydenhuolto, työmarkkinoiden avoimuus ja henkilökohtaiset valinnat. Varallisuuden epätasaisuus ei aina ole este paremmille elämänolosuhteille, jos yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia kaikille, kuten laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Vapaa markkinatalous kannustaa innovaatioihin, investointeihin ja kilpailuun, mikä johtaa talouskasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Liiallinen sääntely voi jarruttaa tätä kehitystä ja tehdä yritystoiminnasta byrokraattisesti raskasta. Markkinoilla tulee olla säännöt ja valvonta, mutta valtion ei pitäisi liian voimakkaasti ohjata taloutta. Liian suuri puuttuminen voi vähentää yritysten luovuutta ja joustavuutta sopeutua muuttuviin taloustilanteisiin.

Suomessa sosiaaliturva on turvaverkko, ei helppo elämäntapa. Tukien saaminen edellyttää tarveharkintaa, aktiivisuutta ja usein tiukkaa byrokratiaa. Suurin osa tuensaajista on tilapäisesti vaikeassa tilanteessa, eikä tukijärjestelmä kannusta jättäytymään työelämän ulkopuolelle.

Valtion ja kuntien omistamat yritykset tuottavat tärkeitä peruspalveluja ja strategisia hyödykkeitä, joita ei voida jättää täysin markkinoiden varaan. Julkinen omistus turvaa palveluiden saatavuuden, hillitsee monopolisoitumista ja varmistaa, että kansalaisten etu menee voitontavoittelun edelle.

Helsingin väestöstä noin 20% in ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Helsingin kasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon, mikä lisää kaupungin kielten ja kulttuurien moninaisuutta. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeä keino työvoima- ja osaajapulaan vastaamisessa. Se on myös yksi keino vahvistaa Suomen taloudellista huoltosuhdetta.

Kristilliset arvot tarjoavat selkeitä eettisiä ohjeita, kuten rakkauden, armollisuuden, auttamishalun ja oikeudenmukaisuuden korostaminen. Ne voivat toimia kompassina, joka ohjaa elämäntapaa ja auttaa tekemään hyviä valintoja päivittäisessä elämässä. Kristilliset arvot korostavat yhteisön tärkeyttä ja toisten ihmisten auttamista. Ne kannustavat välittämään toisistamme ja edistämään yhteistä hyvää. Tämä voi luoda turvallisia ja tukevia ympäristöjä perheille, ystäville ja yhteisöille.

Sukupuolen moninaisuus on tärkeä osa yhteiskunnan monimuotoisuutta, ja sen huomioon ottaminen edistäisi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suomessa on jo hyviä perusperiaatteita sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi, mutta moninaisuuden näkyvämpi tukeminen ja huomioiminen voisi parantaa osaltaan ihmisten elämänlaatua ja vähentää syrjintää.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeitä, mutta ne eivät saisi olla ainoita tai tärkeimpiä arvoja, joita lapselle opetetaan. Lapsille on tärkeää opettaa myös kriittistä ajattelua, itseilmaisua ja kykyä kyseenalaistaa asiat, jos se on tarpeen. Terve itsetunto, empatia ja itsenäinen ajattelu ovat yhtälailla keskeisiä arvoja, joita tulisi vaalia lapsen kehityksessä.

Helsingin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kaupungin alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja jäljelle jäävät 20 prosenttia kompensoidaan esimerkiksi hiilinielujen avulla. Vuoden 2024 ennusteen mukaan Helsinki on saavuttamassa 81–83 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä nykyisillä toimenpiteillä. Tämä osoittaa, että kaupunki on vahvalla polulla kohti hiilineutraaliustavoitettaan. Tämä on hyvä asia

Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi. Samaan aikaan kuulumme myös aktiivisena osana kansainväliseen yhteisöön. Tavoitteita ei saavuteta yksin vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin on tie kestävään tulevaisuuteen.

Ei ole talouskasvua eikä työpaikkoja, jos ei ole maailmaa. Ilmastonmuutos vaarantaa keskeisten perusarvojemme käytännön toteuttamisen kuten köyhyyden vähentämisen, tasa-arvon lisäämisen ja kestävä talouskasvu vaikeutuu.

Poliittinen johtajuus ja päätöksenteko ovat monimutkaisempia ilmiöitä eikä niitä voida kulminoida vain heikkojen ja vahvojen johtajien päätöksiksi. Meillä on esimerkkejä maailmassa mihin yksivaltaiset vahvat johtajat voivat pahimmillaan maansa viedä. Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä yhdessä saadaan aikaan myös tuloksia.

Kaikilla suomalaisilla on oikeus peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta. Eri alueiden erityispiirteet tulee huomioida ja kuntien perusrahoitus on turvattava.

Kaupungistuminen on globaali rendi, joka näkyy myös Suomessa. Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. kaupunkien kasvu säätelee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta.