Sofia Julin

Meidän on huolehdittava siitä, että kouluissa säilyy oppimisrauha ja rajattava kännyköiden häiritsevää käyttöä oppitunneilla. Sen lisäksi kännyköiden käyttöä voitaisiin vähentää myös välitunneilla ja kannustaa oppilaita esimerkiksi liikuntaan ja muuhun yhteisölliseen toimintaan. Panostetaan laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen ja mahdollistetaan aidot kohtaamiset ilman kännyköitä!

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkakysymykset ratkaistaan työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Työntekijöitä on kuitenkin palkittava hyvistä työsuorituksista ja heidän hyvinvoinnistaan pitää huolehtia. En halua, että naisvaltaiset alat tuomitaan ikuiseen palkkakuoppaan. Työelämää on kehitettävä yhdessä sopien ja rakentaen, ei repien ja riidellen!

Laadukas ja aidosti maksuton koulutus on niin yksilöiden kuin yhteiskunnan menestyksen kulmakivi! Sen mahdollistaa ammattitaitoiset ja hyvinvoivat opettajat sekä muu henkilökunta. Opettajilla pitää olla mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä aikaa kohdata jokainen oppilas, myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Esimerkiksi pienemmissä ryhmissä tämä onnistuu paremmin.

Tampere on vahva teatterikaupunki ja teatterien toimintaedellytyksistä tulee huolehtia myös tulevaisuudessa. Teatterit sekä kulttuuri laajemminkin luo työtä sekä hyvinvointia ihmisille ja kasvattaa turismia. Esimerkiksi Tampereen Työväen Teatterin sekä Tampereen Teatterin peruskorjauksista tulee huolehtia pitkäjänteisesti. Kulttuuri kuuluu kaikille eikä sen pidä olla vain harvojen etuoikeus!

Kirjastot ovat sivistyksen ja demokratian kivijalkoja, joiden avulla voimme edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia muun muassa kulttuuriin. Osa kirjastojen toiminnoista voi olla omatoimisia, kuten aineistojen palauttaminen tai lainaaminen, mutta kaikkia toimintoja ei voida muuttaa itsepalveluiksi. Kirjastojen henkilökunta tekee arvokasta työtä ja lähikirjastoista ympäri Tamperetta tulee huolehtia.

Tällä hetkellä politiikan tärkein tehtävä on luoda ihmisille toivoa ja luottamusta siihen, että tulevaisuus kantaa. Meidän on taattava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuus. Leikkauksille on aina vaihtoehtoja ja varsinkin sille mistä ne tehdään! Kun lähdemme tasapainottamaan Tampereen taloutta, emme voi sulkea keinovalikoimasta lähtökohtaisesti mitään pois. Tasapainottamistoimista on myös tehtävä vaikuttavuusarvioinnit, jotta emme esimerkiksi pahenna on valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten elämää.

Tampereen on oltava edelläkävijä vihreässä siirtymässä ja houkuteltava uusia investointeja. Kuntalaisia on tärkeä kuunnella, kun pohditaan esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoittamista. Sen lisäksi hankkeista on hyvä tehdä ympäristövaikutusten arvioinnit, jotta emme esimerkiksi tuhoa arvokasta luontoa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeintä on kuitenkin päästöjen radikaali vähentäminen ja energiantuotannossa tarvitaan useita tuotantomuotoja.

Asuinalueiden eriarvoistumista ja eriytymistä on estettävä erilaisin keinoin. Esimerkiksi lähiöiden kehittäminen ja niiden palveluihin ja turvallisuuteen satsaaminen on tärkeää. Eriarvoisuuden torjuminen kokonaisuudessaan on keskeistä myös tässä asiassa.

Tampereen tulee jatkossakin kasvaa kestävästi ja meidän tulee houkutella tänne myös ulkomaalaisia osaajia. Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa, jotta väestön ikääntymiseen voidaan varautua. Maahanmuuttajien osalta olisi tärkeää lisätä kieliopetusta sekä kotouttamista. Mikäli toteutamme työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa hyvin, voimme saada ulkomaisia osaajia sekä työvoimaa ja täten myös taloutemme voi vahvistua. Tampere on iso kaupunki ja tarvitsemme myös ulkomaalaista työvoimaa.

Tampereelle mahtuu niin lähiluontoa kuin uuden rakentamista, mutta on tärkeää, että ne kulkevat sopusoinnussa toistensa kanssa. Ympäristöarvoja ja luonnon monimuotoisuutta tulee vaalia uuden rakentamisessa sekä muistaa lähiluonnon kiistaton merkitys ihmisten hyvinvoinnille.

Yksityisautoilun rajoittaminen Hämeenkadulla on ollut tärkeä askel viihtyisämmän keskustan luomisessa! Olemme voineet kehittää keskustaa joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräilypainotteisemmaksi, minkä myötä meluhaitat sekä ilmansaasteet ovat vähentyneet. Erityisesti ratikan saaminen Hämeenkadulle sekä keskustan kaupunkikuvan elävöittäminen ovat olleet hienoa asioita!

Tamperelaisille tärkeät palvelut on syytä turvata! Realistisesti meillä tuskin kuitenkaan on varaa turvata kaikkia palveluita, vaan meidän on myös tehtävä edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä hyvinvointialueen suuntaan, jotta se ei vie kaikkia hyviä palveluita ja niiden rahoitusta!

Ruskon jätteenkäsittelykeskuksesta on koitunut jo niin paljon haittaa alueen asukkaille ja heidän hyvinvoinnilleen, että se ei voi jatkaa toimintaansa siellä! Olen pahoillani jokaisen puolesta, joka on kärsinyt esimerkiksi palojen vuoksi.

Tampereen kaupungin tiivistäminen ei ole vielä mennyt liian pitkälle, vaan kaupunkisuunnittelussa on pyritty löytämään mahdollisimman hyvä tasapaino kasvavassa kaupungissa. Olemme turvanneen muun muassa viheralueita ja huomioineet luonnon monimuotoisuuden. Sen lisäksi olemme estäneet kaupunginosien eriytymistä. Tamperelaisia on myös osallistettu päätöksentekoon ja niin sen on oltava jatkossakin!

Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat suuressa määrin myös talouspoliittisia kysymyksiä. Meillä poliitikoilla on velvollisuus ja vastuu jättää Tampere ja maapallo elinkelpoisiksi myös tuleville sukupolville. Me poliitikot olemme nuorille velkaa sen, että torjumme ilmastonmuutosta ja teemme Tampereella oman osuutemme ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Koska aikaa ei ole hukattavissa, tavoitteiden pitää olla kunnianhimoiset. Tampereen on näytettävä suuntaa muille ja varmistettava, että Tampere on hiilineutraali kaupunki jo vuonna 2030.

Paras keino julkisen talouden vahvistamiseen on edistää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua. Meidän tulee parantaa tuottavuutta ja nostaa työllisyyttä, joka on talouden tärkein peruspilari. Kansalaisten perustoimeentulo ja peruspalvelut on turvattava joka tilanteessa. Leikkauksille on aina vaihtoehtoja ja varsinkin sille mistä ne tehdään!

Suomen vahvuutena on jo pitkään ollut yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa. Suuret tuloerot ovat omiaan ruokkimaan eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa yhteiskunnassa. Varakkuus ei aina kulje käsi kädessä lahjakkuuden ja ahkeruuden kanssa, vaan se päinvastoin on useimmiten periytyvää. Kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään ja tavoitella unelmiaan.

Markkinatalouden tulee toimia oikeudenmukaisesti ihmisten hyväksi ja julkisen vallan tehtävänä on varmistaa kilpailun toimivuus. Koen, että tällä hetkellä tasapaino on siten riittävä ettei valtion tule puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan.

Orpon oikeistohallitus on tehnyt käsittämättömiä leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, asumistukeen ja opintotukeen, minkä myötä köyhyys on lisääntynyt ja monien ihmisten elämä vaikeutunut. Sosiaaliturvaa pitäisi kehittää siten, että se tukee ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Sosiaaliturvan pitää kannustaa ihmisiä aktiivisuuteen ja palkita siitä!

Valtion ja kuntien omistuksiin liittyy monia strategisia intressejä esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta. Sen lisäksi joillakin yhtiöillä on erityisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten Yleisradiolla. Julkinen omistus onkin perusteltua esimerkiksi huoltovarmuuden takaamiseksi, jotta palvelut voidaan turvata myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Kriittinen infrastruktuuri esimerkiksi vesihuolto on pidettävä kunnan omissa käsissä.

Itse näen monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden rikkautena sekä voimavarana. Jokaisella tulee olla mahdollisuus olla oma itsensä sekä kokea olonsa turvalliseksi yhteiskunnassa ilman pelkoa syrjinnästä. Globaalisssa maailmassa tärkeää olisikin pystyä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, minkä johdosta esimerkiksi opetukseen tarvittaisiin nykyistä enemmän opetusta eri kulttuureista ja uskonnoista.

Minulle tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Pohjaan omat poliittiset mielipiteeni sekä kaiken toimintani näille arvoille.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille! Sukupuoli on moninainen ilmiö eikä sukupuolia ole vain kahta. Käsitys vain kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta on vanhentunut ja ummehtunut ja kaikilla tuleekin olla oikeus omaan sukupuoli-identiteettiin haluamallaan tavalla.

Lapset ja nuoret ovat tämän maan tulevaisuus, mutta ennen kaikkea he ovat tässä ja nyt. Mikäli emme panosta lapsiin ja nuoriin nyt, meillä ei myöskään ole tulevaisuutta. Sen takia on ehdottoman tärkeää luoda lapsille ja nuorille tulevaisuudenuskoa sekä mahdollisuuksia rakentaa hyvää elämää. Lapsille tulee opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Samalla opettajilla pitää olla työrauha tehdä työtään ja oppilaiden pitää kunnioittaa opettajia. Koulutukseen tulee osoittaa lisää resursseja, jotta opetushenkilökuntaa voidaan lisätä ja täten heillä on enemmän aikaa oppilaille. Viime vuosina kasvaneet ryhmäkoot kouluissa ovat tehneet opettajien työstä haastavampaa, mutta tähän vastataan pääosin pienentämällä ryhmäkokoja, ei lisäämällä kuria.

Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin kriisi eikä meillä ole aikaa hukattavaksi sen ratkaisemiseksi. Jokaisen maan on tehtävä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, myös Suomen. Erityisen tärkeää on kuitenkin edistää aktiivisesti kansainvälisesti rohkeita ilmastotoimia.

Suomea on kehitettettävä oikeudenmukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi, kaiken voi tehdä reilummin. Suomi on tiivis osa kansainvälistä yhteisöä ja niin sen tulee olla jatkossakin. Suomen kaltaisen pienen maan etu on, että vaikutamme myös kansainvälisillä areenoilla. Nämä eivät ole joko-tai kysymyksiä, vaan sekä-että.

Talouskasvun on oltava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat suuressa määrin myös talouspoliittisia kysymyksiä. Vakaa ja hyvinvoiva ympäristö takaavat parhaat mahdollisuudet rauhalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Vaikka vanhat alat heikkenisivät ilmastopolitiikasta, investoinnit ympäristöön ja ilmastoon tarkoittavat myös uusien työpaikkojen ja alojen syntymistä. Tärkeää on, että kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa muistetaan myös sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä. Ilmastonmuutoksen ollessa kansainvälinen haaste se edellyttää kuitenkin erityisesti kansainvälistä yhteistyötä sekä kansainvälisiä toimia.

Viime aikoina olemme valitettavasti saaneet nähdä, mihin yksinvaltiaat tätä maailmaa pahimmillaan vievät. Itse olen vahva demokratian kannattaja ja haluan, että asioita edistetään laajassa konsensus-hengessä. Politiikassa ei pärjää tai saa asioita eteenpäin, mikäli ei pysty tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. Politiikassa tarvittaisiin nykyistä enemmän me-henkeä ainaisen riitelyn sijaan!

Kaikilla suomalaisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen asuinpaikasta riippumatta. Hyvinvointia voidaan tukea parhaiten suuremmissa kaupunkikeskuksissa, joissa on paremmat resurssit, palvelut ja työmahdollisuudet. Keskittämällä voimavarat voimme varmistaa, että alueilla on enemmän investointeja infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, mikä hyödyttää myös ympäröiviä alueita. Alueita onkin kehitettävä eteenpäin niiden vahvuuksien pohjalta.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka vaikuttaa myös Suomessa. Seuraavina vuosina valtion pitäisi kyetä harjoittamaan aktiivisempaa kaupunkipolitiikkaa, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon suurten kaupunkien haasteet ja mahdollisuudet.