Ruth Palola

Alakoulussa voi kieltää kännykän koko päiväksi. Yläkoulussa en näe tarvetta kieltää kännykkää välituntien ajaksi.

Jatkuva lisä palkassa houkuttelee varmasti enemmän kuin kertaluonteinen lisä tai palkkio.

Tarve henkilöstön lisäämiselle on vahva. Oppimisentuen lakimuutos varmasti haastaa kuntia tässä. Ryhmäkohtaisen tuen toteutuminen on riippuvainen ryhmäkoosta ja toisaalta myös henkilökunnan määrästä.

Kulttuuritarjonta vaikuttaa veto- ja pitovoimaan. Kulttuuri on osa suomalaisuuden ydintä, sitä pitää suojella.

Tällä hetkellä Helsingin kirjastopalvelut ovat erinomaiset ja henkilökunta asiantuntevaa. Siitä ei kestä karsia, se on kuntalaisten voimavara ja mahdollisuus olla sivistyksen ja tiedon äärellä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltioperustuu siihen, että verovaroilla turvataan palvelut ja maksutaakka jaetaan reilusti. Peruspalvelut vahvistavat tutkitusti myös taloudellista kasvu ja hyvinvointia. Aina pitää panostaa myös kunnan omaan kasvu-ja elinkeinopolitiikkaan ja vahvistaa niin taloutta. Veroprosentin korottamista ei kannata sulkea kategorisesti pois.

Uusiutuvaan energiaan satsaaminen tuo kuntaan kiinteistöverotuloa ja korkeaa osaamista ja työtä. Olennaista on aina arvioida ympäristövaikutuksia. Tulee arvioida mahdollisten hankkeiden laatua.

Sosiaalinen eriytyminen luo jakautuneisuutta yhteiskuntaan. Asuinalueiden eriytyminen voi aiheuttaa palveluiden eriytymistä. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys kärsii. Monimuotoiset asuinalueet tekevät kaupungista mielenkiintoisen ja elinvoimaisemman.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeää. Sillä voidaanvaikuttaa työvoima- ja osaajapulaan. Vaatii sen, että kotoutumisen palveluita kehitetään.

Luontoarvot on huomioitava. Lähiluonto tärkeä virkistäytymispaikka. Kasvavaan kuntaan mahtuu luonto ja uusia rakennuksia. On mahdollista sovittaa asuntotuotanto ja lähiluonto sopuisasti.

Olennaista on miten kasvua hallitaan. Pitää löytää tasapaino kasvun ja infrastruktuurin, palvelujen ja ympäristön välillä.

Mitä uusvanhalla arkkitehtuurilla sitten tarkoitetaankaan, on olennaisempaa, että asuntoja rakennetaan vastaaman tarvetta, että hinnat ja asumisen kustannukset eivät ole kohtuuttomia tai nouse esimerkiksi kankean byrokratian vuoksi.

Kyllähän nastarenkaat kuluttavat tien pintaa ja rikkovat asfalttia. Siitä syntyvät pienhiukkaset haittaavat terveyttä ja ympäristön ekosysteemejä. Mielenkiintoista kuulla kokeilun tuloksista.

Kaikki millä voidaan ilmastopäästöjä vähentää, tulee ottaa tosissaan myös käyttöön ja arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia.

Jos ajatellaan, että nämä ovat huumekäytön valvontatiloja, ne varmasti vähentävät haittoja. Ympäristö on valvottu ja turvallinen, terveydenhuollon ammattilaiset ovat paikalla. Puhtaat välineet vähentävät tartuntatutien leviämistä, paikalla olisi mahdollista ohjata henkilöitä muihin palveluihin. Ehkä syntyisi myös vähemmän julkista häiriötä.

Vaarana on eriarvoistuminen ja se, että hoitoon ei hakeuduta ajoissa.

Ennaltaehkäisy, varhainen hoito, kroonisten sairauksien tehokas hallinta vähentävät erikoissairaanhoidon tarvetta. Ei erikoissairaanhoidolta ei kuitenkaan voi säästää enempää. Se vaarantaa hoidon ja erikoissairaanhoidon kehittämisen.

Kuukautistuotteet ovat iso menoerä naisen elämässä. Tässä voisi kuitenkin käyttää harkintaa niin, että ikärajaa tuodaan alemmaksi ja kuukautistuotteita saisi ilmaiseksi tarvittaessa.

Veron korottamista ei pidä automaattisesti tai kategorisesti sulkea pois vaihtoehdoista. Leikkaukset aiheuttavat vakavia seurauksia ja haittoja, jotka eivät nekään ole ilmaisia hoitaa.

Kaikkein vakaimpia yhteiskuntia ovat ne, joissa tuloerot ovat kohtuullisia. Ei ole sosiaalisesti kestävää, että tuloerot ovat suuria. Menestys ei aina ole seurausta ihmisen lahjakkuudesta tai erinomaisesta ahkeruudesta vaan myös tuurista, onnekkaasta ajoituksesta ja sattumasta. Tuloerojen kasvu johtaa yhteiskunnassa eriarvoisuuteen. Se heikentää kokonaiskehitystä ja hyvinvointia.

Markkinataloudessakin lopputuloksen tulee olla reilu. Markkinatalouden mekanismit eivät takaa oikeudenmukaisuutta yhteiskunnan jäsenille. Valtion tulee huolehtia, että varallisuuserot eivät kasva, että sosiaalinen epätasa-arvo ei lisäänny ja että markkinat eivät epäonnistu (esimerkkinä ympäristön saastuminen, terveysturvallisuus ja ilmastonmuutos).

Yhteiskunta perustuu työn tekemiseen. Tietenkin pitää tavoitella sitä, että ihminen pärjää itsenäisesti. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kannustaa ja tukea ihmisiä työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen. Mutta silloin kun elämä pettää alta, on yhteiskunnan autettava ihmistä. Sosiaalituen varassa eläminen ei ole hyvinvointia. Hallitus on leikannut korkean inflaaton ja etuuksien indeksijäädytysten tilanteessa niin, että se on lisännyt köyhyyttä.

Ratkaisu varmaan riippuu toimialasta ja siitä miten julkinen omistus on perusteltua. Valtion ja kuntien omistukset voivat palvella yhteiskunnan laajempia intressejä kuten kriittinen infra, tasapuolisuus palvelujen saatavuudessa ja taloudellinen vakaus. Kriittinen infra pitää olla omissa käsissä.

Moninaisuus on voimavara. Syrjintää ei voi hyväksyä.

Mitä ovat kristilliset arvot? Mikäli ne ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus, niin hyvä. Kaiken voi tehdä reilummin.

Yhteiskunnan ja valtion pitää mahdollistaa kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Kaikissa palveluissa tulee taata ihmisen oikeus olla oma itsensä ja osata kohdata ihminen kunnioittaen.

Jokainen lapsi haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Lasta tulee ohjata ja tukea, lapsen pitää saada kokemus, että hänestä välitetään. On erittäin tärkeää opettaa lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja hänen itsensä ja ympärillä olevien vuoksi. Kaikkien kunnioittaminen on olennaista.

Kaikkien maiden, myös Suomen pitää hillitä ilmastokriisiä.

Olemme osa globaalia maailmaa ja riippuvaisia toinen toisistamme. Tavoitteita ei voi saavuttaa yksin meuhkaamalla, vaan sitoutumalla yhteistyöhön kansainvälisesti.

Ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Ilmastokriisiä ja luontokatoa pitää torjua. Investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.

Johtajalla pitää olla muitakin ominaisuuksia kuin vahvuus. Poliittinen johtajuus ja poliittiset päätökset eivät ole vain heikkoa tai vahvaa johtamista. Ne ovat monimutkaisempia ilmiöitä. Demokratia, hyvinvointiyhteiskunta ja yhteistyö ovat arvokkaita prinsiippejä.

Kaikilla suomalaisilla, asuinpaikasta riippumatta, on oltava yhdenvertaiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen.

Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja kasvusta hyötyy koko maa. Niiden kasvu vaikuttaa kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta.