Saana Sarmela

Puhelinten täydellinen kielto välitunneilla ei ole mielestäni välttämätöntä, sillä silloin oppilailla on mahdollisuus pitää yhteyttä vanhempiinsa tai ystäviinsä. Tärkeämpää olisi tarjota välitunneilla oppilaille mielekästä tekemistä. Oppitunnit ovat asia erikseen; puhelinten rajoittaminen tunneilla on perusteltua, sillä se edistää keskittymistä, parantaa oppimista ja luo rauhallisemman työskentely-ympäristön. Liiallinen puhelimen käyttö koulupäivän aikana voi haitata sosiaalisia taitoja, mutta kohtuullinen käyttö välitunneilla voi olla oppilaiden hyvinvoinnin kannalta hyödyllistä.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja pitää nostaa alan vetovoiman lisäämiseksi. Ilman kilpailukykyistä palkkaa henkilöstöpula pahenee, mikä heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja kuormittaa työntekijöitä entisestään. Samalla on tärkeää varmistaa, että koulutusmäärät ovat riittävät, jotta päteviä opettajia riittää tulevaisuudessakin. On tärkeää panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja turvata jokaiselle lapselle hyvä oppimisympäristö.

Kunnan yksi tärkein tehtävä on taata kaikille lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö ja laadukas koulupolku. Koulutukseen panostaminen on aina pitkällä aikavälillä kannattavaa. Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tulee olla riittävästi oppimisen tueksi. Helsingissä on nyt jo panostettu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, ja tätä työtä pitää jatkaa.

Kulttuuri on olennainen osa Helsingin identiteettiä ja koko yhteiskunnan elinvoimaisuutta. Se rikastuttaa kaupunkilaisten elämää, luo yhteisöllisyyttä ja edistää luovaa ajattelua. Lisäksi kulttuuriala työllistää laajasti ja tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä, sillä jokainen siihen sijoitettu euro tuottaa moninkertaisesti takaisin. Helsingin taloustilanne ei edellytä kulttuurituesta leikkaamista, ja on tärkeää puolustaa kulttuurikenttää hallituksen säästötoimia vastaan. Elinvoimainen kulttuuri vahvistaa sekä kaupungin että koko maan hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Kirjastoihin on tärkeää panostaa ja niiden palveluita kehittää, sillä ne ovat kaikille avoimia sivistyksen ja yhteisöllisyyden keskuksia. Maksuttomat kirjastopalvelut takaavat yhdenvertaisen pääsyn tietoon ja kulttuuriin. Henkilökohtainen asiakaspalvelu, ohjaus ja erikoispalvelut, kuten lasten ja nuorten kirjastotyö sekä digitaalisten resurssien käytön opastus, ovat keskeisiä kirjaston tehtäviä. On huolehdittava, että kirjastojen rooli oppimisen tukena ja kulttuuripalveluiden tarjoajana säilyy vahvana.

Helsingin talous on vakaalla pohjalla, eikä akuuttia tarvetta menojen sopeuttamiselle ole. Kunnan talouden tasapainottamisessa on ensisijaisen tärkeää turvata keskeiset hyvinvointipalvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, sillä ne ovat asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin kestävän kehityksen perusta. Näihin palveluihin kohdistuvat leikkaukset voivat pitkällä aikavälillä kasvattaa kustannusten lisäksi köyhyyttä ja terveysvelkaa. Mikäli taloustilanne kiristyy, on perusteltua harkita maltillisia veronkorotuksia sen sijaan, että tehtäisiin lyhytnäköisiä säästöjä, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät kaupungin elinvoimaisuutta. Verotuksen on kuitenkin oltava reilua ja tasapainoista niin, ettei se vaaranna työllisyyttä tai Helsingin vetovoimaa.

Helsingin on tärkeää houkutella vihreän siirtymän investointeja, sillä ne edistävät kestävää kehitystä ja luovat uusia työpaikkoja. Ilmastokriisin pahentuessa vihreä siirtymä on välttämätön, mutta sen toteutuksessa on varmistettava, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja arvokkaille luontoalueille ei rakenneta. Erityisesti aurinkoenergiaa tulisi hyödyntää laajemmin rakennuksissa, jotta kaupungin energiantuotanto olisi entistä kestävämpää.

Eri asuntomuotoja pitää sijoittaa tasaisesti eri puolille kaupunkia, jotta asuinalueiden segregaatio ei pääse kasvamaan. On tärkeää, että Helsinki kohdistaa myös erityistä tukea alueille, joissa on paljon huono-osaisuutta ja korkea työttömyys – näin tehdäänkin jo nyt kaupunkiuudistusalueilla. Näillä alueilla panostetaan kouluihin, kulttuuriin ja vapaa-ajan palveluihin, jotta eroja saadaan tasattua. Segregaatiota on ylipäätään torjuttava aktiivisesti, jotta alueet pysyvät monimuotoisina ja asukkaille tarjotaan tasa-arvoisia elinmahdollisuuksia.

Väestön ikääntyessä ja työvoimapulan kasvaessa maahanmuuttajat ovat keskeisessä roolissa monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, palvelusektorilla ja teknologiassa. Lisäksi uudet asukkaat luovat kysyntää paikallisille palveluille ja yrityksille, mikä tukee kunnan taloutta ja työllisyyttä. Monimuotoinen yhteiskunta on myös innovatiivisempi ja dynaamisempi, mikä tekee kunnasta houkuttelevamman niin asukkaille kuin yrityksille.

Nämä molemmat tavoitteet voivat kulkea käsi kädessä. Helsingin tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä, mutta samalla myös varmistaa, että jokaisella kaupunkilaisella on koti. Kaupunkisuunnittelun tulee suojella lähiluontoa ja sen arvokkaita luontoarvoja ja samalla luoda viihtyisää asuinympäristöä helppojen julkisten yhteyksien päästä. Uudisrakentamisessa on painotettava täydennysrakentamista ja jo rakennettujen alueiden tehokasta hyödyntämistä. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla helppo ja nopea pääsy lähiluontoon.

Kaupungistuminen on viime vuosikymmeninä muuttunut globaaliksi trendiksi, johon myös Helsingin kasvaminen liittyy. Kaupungin kasvaminen tarkoittaa sitä, että Helsinki on vetovoimainen kaupunki, johon halutaan muuttaa ja tulla rakentamaan elämää. Kasvu pitää ottaa poliittisessa päätöksenteossa huomioon, jotta se tapahtuu kestävästi luonnon rajoissa ja niin, että kaikille riittää asuntoja ja palveluita.

Ajattelen, että uusvanha arkkitehtuuri on kaunista ja upeaa, jota pitäisi kyllä sinänsä saada lisää, kun vain se rakennetaan hyvin. Varsinkin, jos keskustassa pitää rakentaa tällaisen uusvanhan arkkitehtuurin keskelle, silloin uudisrakennuksen on hyvä sopia sen ympäristöön. Harjakatot eivät välttämättä ole aina sidoksissa uusvanhaan arkkitehtuuriin, niitä voi olla myös muunlaisissa rakennuksissa. Mielestäni kaupungissa tulee olla monenlaista, mutta viihtyisää tyylisuuntausta. Tasakatoille taas saa enemmän esimerkiksi kasvillisuutta tai vaikkapa aurinkopaneeleja.

Nastarenkaiden kieltämisen kokeilu Helsingin keskustassa on tulossa juuri päätökseen, joten tiedämme asiasta lisää myöhemmin. Nastarenkaat vaikuttavat ilmanlaatuun, sillä ne irroittavat tien päällystettä ilmaan, joka lisää katupölyä

Monissa Euroopan kaupungeissa on otettu jo vastaanlaisia ympäristövyöhykkeitä käyttöön, joihin ei polttomoottoriautoilla pääse. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030, joka tarkoittaa, että liikenteen päästöjä on vähennettävä. Ympäristövyöhykkeiden rinnalla on kuitenkin tärkeää panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen ja tukea sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista sekä vaihtoehtoisten vähäpäästöisten liikkumismuotojen edistämistä. Näin varmistetaan, että siirtymä on oikeudenmukainen kaikille ja että myös pienituloisilla on mahdollisuus liikkua vaivattomasti kaupungissa.

Helsinkiin tulisi ehdottomasti perustaa huumeiden käyttöhuoneita, sillä ne vähentävät huumekuolemia ja parantavat yleistä turvallisuutta. Kokemukset muista Euroopan maista osoittavat, että käyttöhuoneet vähentävät julkisten tilojen epäsiisteyttä ja rikollisuutta sekä tarjoavat käyttäjille paremman mahdollisuuden päästä hoitoon. Suomessa huumekuolemat ovat Euroopan korkeimpia, ja tilanne pahenee, koska hoitoonpääsy on vaikeaa ja tukipalvelut ovat riittämättömiä. Käyttöhuoneet eivät lisää huumeidenkäyttöä, vaan ne ovat keino vähentää haittoja ja tarjota ihmisarvoista apua niille, jotka sitä tarvitsevat.

Terveydenhuolto on perusoikeus, joka ei saa olla sidoksissa maksukykyyn. Pienikin maksu voi estää hoitoon hakeutumista, jolloin moni jää ilman tarvitsemaansa hoitoa. Helsingissä on tärkeää varmistaa, että kaikilla asukkailla on tasapuolinen pääsy terveyspalveluihin, riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan. Tästä on pidettävä kiinni myös jatkossa. Helsingissä tulee panostaa entistä enemmän ennaltaehkäisevään hoitoon, jotta ongelmia pystytään hoitaa ajoissa.

Helsingissä tulee turvata peruspalvelut ilman, että erikoissairaanhoidosta joudutaan säästää yhtään enempää. Onneksi Helsingissä ei tarvitse tehdä tällaista valintaa tällä hetkellä, sillä Husille rahoitus on pystytty turvaamaan.

Ehdottomasti pitäisi tarjota ilmaisia kuukautistuotteita alle 25-vuotiaille. Ilmaisilla kuukautistuotteilla torjutaan kuukautisköyhyyttä ja taloudellista epätasa-arvoa. Helsingissä toteutettiin ilmaisten kuukautistuotteiden kokeilu Vihreiden toimesta viime syksynä eri kouluissa ja kokemukset ovat hyviä.

Talouden tasapainottamisessa on tärkeää turvata keskeiset hyvinvointipalvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, jotka ovat perusta ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan toimivuudelle. Leikkaukset näistä palveluista voivat johtaa pitkällä aikavälillä suurempiin kustannuksiin ja heikentää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Siksi, jos taloudellinen tilanne sitä vaatii, on parempi harkita maltillisia veronkorotuksia kuin tehdä lyhytnäköisiä säästötoimia, jotka voivat kasvattaa eriarvoisuutta ja heikentää ostovoimaa. Verotuksen tulee kuitenkin olla oikeudenmukaista ja suunniteltua niin, ettei se vaaranna työllisyyttä tai kaupungin kilpailukykyä. Jos leikkauksia on pakko tehdä, on hyvä suunnata katse vaikkapa ensin haitallisiin yritystukiin ja turkistarhaukseen.

Usein unohdetaan, että ihmisen lähtökohdat vaikuttavat merkittävästi elämän kulkuun ja menestymiseen. Harvoin pelkkä ahkeruus tai lahjakkuus riittävät menestyksen takaamiseksi, vaan taustalla on hyvien lähtökohtien lisäksi hyvinvointivaltion tarjoama tuki, kuten ilmainen koulutus. Liian suuret tuloerot luovat yhteiskunnallisia ongelmia, minkä vuoksi eriarvoisuutta on aktiivisesti torjuttava, jotta jokaisella olisi mahdollisuus osallistua ja menestyä yhteiskunnassa.

Tämän hetkinen kapitalistinen järjestelmä nojaa jatkuvaan talouskasvuun huomioimatta maapallon kantokykyä tai naisten ilmaista hoivatyötä. Järjestelmästä hyötyvät eniten juuri omistava luokka ja erityisesti varakkaat miehet – ja kärsivät eniten naiset, vähemmistöt ja luonto. Koko asetelma pitäisi uudistaa: talouden pitäisi lähtökohtaisesti palvella ihmisiä, hyvinvointia ja maapalloa. Tästä lähtökohdasta sanon, että valtion tulisi korjata aiemmin rakennettua markkinavääristymää tähän suuntaan.

Sosiaaliturvan tarkoitus on toimia ihmisen turvaverkkona hankalissa elämäntilanteissa. Hyvinvointivaltiossa ei ketään jätetä oman onnensa nojaan, vaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulosta on huolehdittava. Sosiaaliturvan alikäyttö on yleisempää kuin sen väärinkäyttö, eli ihmiset eivät hae heille oikeutettuja tukia.

Kunnat ja valtiot omistavat usein yrityksiä, joilla on keskeinen rooli huoltovarmuudessa, kuten energiantuotantoyhtiöitä. On perusteltua, että yhteiskunnalle tai kunnalle tärkeitä hyödykkeitä tuottavat yritykset ovat ainakin osittain, ellei kokonaan, julkisessa omistuksessa. Tämä mahdollistaa vastuullisen ohjauksen ja varmistaa, että toiminta palvelee yhteiskunnan etua. Mikäli yhtiö ei enää ole strategisesti merkittävä kunnalle tai valtiolle, sen myyntiä voidaan harkita tapauskohtaisesti.

Kulttuurit ja monimuotoisuus rikastuttaa yhteiskuntaa monin tavoin. Se tuo mukanaan uusia näkökulmia, kulttuurisia vaikutteita ja innovaatioita, jotka vahvistavat taloutta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Väestön ikääntyessä ja työvoimapulan kasvaessa kansainvälinen osaaminen ja maahanmuutto ovat myös välttämättömiä Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Poliittisen päätöksenteon tulee perustua demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja tieteelliseen tietoon, ei uskonnollisiin arvoihin. Yhteiskunnan on oltava kaikille yhdenvertainen riippumatta ihmisten uskonnollisista tai maailmankatsomuksellisista taustoista. Lainsäädännön ja politiikan tulee perustua faktoihin ja yleiseen etuun, ei yhden uskonnon tai ideologian näkemyksiin. Uskonnon ja valtion erottaminen toisistaan turvaa sekä uskonnonvapauden että kaikkien kansalaisten tasavertaisen kohtelun.

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen on ihmisoikeuskysymys: jokaisella tulee olla oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään niin lainsäädännössä, terveydenhuollossa kuin kouluissa ja työelämässä. Tällä hetkellä sukupuolivähemmistöt kohtaavat edelleen syrjintää ja haasteita palveluiden saatavuudessa, mikä heikentää heidän elämänlaatuaan ja turvallisuuttaan. Meillä ons siis vielä paljon tehtävää. Suomessa pitää voida elää turvallisesti juuri omana itsenään sekä pystyä rakentamaan merkityksellistä ja onnellista elämää ilman pelkoa syrjinnästä ja häirinnästä.

Mielestäni lapsen tulisi oppia empatiaa ja toisten kunnioittamista sekä kohdella muita hyvin. Sama ajatus ulottuu myös maapalloon ja sen luontoon – meidän on suojeltava ympäristöä yhtä vastuullisesti kuin kohtelemme toisiamme.

Suomalaiset kuluttavat moninkertaisesti luonnonvaroja verrattuna esimerkiksi globaaliin etelään. Olemme eläneet nyt vuosikymmeniä fossiilisten polttoaineiden varassa, joten on myöskin meidän vastuullamme vähentää päästöjämme ja tehdä osamme maapallon pelastamiseksi ja ilmastokriisin torjumiseksi.

Poliitikkojen tulee toki huomioida Suomen ja suomalaisten etu, mutta sen ei pidä tarkoittaa eristäytymistä tai muiden kustannuksella toimimista. Suomalaisille on hyödyksi, että edistämme yhdenvertaisuutta, vastuullista päätöksentekoa ja kestävää kehitystä, sillä maailma on keskinäisriippuvainen – globaalit ongelmat, kuten ihmisoikeuksien heikentyminen ja luontokriisi, vaikuttavat myös meihin. Suomen ei tule sulkeutua tai ajatella vain itseään, vaan toimia osana kansainvälistä yhteisöä, samalla varmistaen, että päätökset palvelevat myös omia asukkaitamme.

Lähtökohtaiseti ajattelen niin, että luonto ja ympäristö on kaiken talouden perusta – ilman luontoa ei ole myöskään työpaikkoja. Tämän takia onkin järkevää tehdä kunnianhimoista ilmasto- ja luontopolitiikkaa, joka myös luo työpaikkoja ja innovatiivisia ratkaisuja kestävämpään yhteiskuntaan ja talouteen.

Suomessa on toimiva demokratia, ja myös johtajamme noudattavat sen sääntöjä. Yhteiskuntamme ja kansainvälinen järjestelmämme perustuvat selkeisiin pelisääntöihin, jotka takaavat oikeudenmukaisuuden ja ennakoitavuuden päätöksenteossa. Johtajien on tärkeää kunnioittaa näitä sääntöjä, sillä niiden venyttäminen rapauttaisi luottamusta sekä politiikkaan että yhteiskuntaan laajemmin.

Tämän hetkisellä kaupungistumistrendillä Suomen pitäminen kokonaan asuttuna on lähes mahdotonta. On kuitenkin tärkeää tehdä aluepolitiikkaa, jolla ehkäistään suuria alueellisia eroja. Suomen pitäminen laajasti asuttuna on myös turvallisuuskysymys. Jokaisen tulisi olla mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa, jonka takia hyvinvointialueiden ja kuntien tulisi järjestää parhaansa mukaan tarvittavat palvelut asukkaillensa.

Kaupungistuminen on ollut pitkään globaali trendi, johon kaupungeissa on tärkeä pystyä vastaamaan. Yhä useammat ihmiset haluavat asua lähellä palveluja, työpaikkoja ja kulttuuritarjontaa, ja kaupungeissa on paremmat julkisen liikenteen yhteydet, mikä edistää kestävää liikkumista. Samalla on harmillista, että monet pienet maaseutukunnat tyhjenevät, ja asukkaat joutuvat siirtymään lähemmäksi tarvitsemiansa palveluita. Vaikka tämän kehityksen pysäyttäminen on haastavaa, siihen on silti hyvä etsiä tasapainoa kaupungistumisen ja maaseudun elinvoimaisuuden välillä.