Jaakko Hyypiä

Välitunnit ovat oppilaiden vapaa-aikaa opetuksen välissä ja yhteydenpito perheeseen pitää sallia. Oppilaita voi kannustaa irtautumaan puhelimista välitunneilla esimerkiksi järjestämällä ohjattua välituntitoimintaa tai muilla keinoilla. Hyvä osa peruskoulutusta voisi olla myös valistaminen matkapuhelinriippuvuuden haitoista ja sosiaalisen median käytön hallinnasta. Toisaalta kokeiluja voisi järjestää.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkat eivät ole korkeita, ottaen huomioon viime vuosien inflaation ja haastavan työn ja vastuun. Kuitenkin yleinen palkkataso pitäisi ensisijaisesti sopia valtakunnallisesti.

En tiedä tarkkaan onko erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tällä hetkellä tarpeeksi suhteessa työkuormaan. Työntekijöiden riittävyys tarpeeseen nähden on kuitenkin turvattava koulumenestyksen turvaamiseksi. Kuntamme talous on hyvällä mallilla.

Kulttuuria tulee tukea. Teatterin säilyminen tulee turvata, mutta myös muita rahoituskeinoja kuin kunnan suoraa rahoitusta tulee harkita (lipputulojen kasvattaminen).

Digitalisaatio on vähentänyt kirjastojen käyttöä. Toisaalta kirjastoilla on edelleen suuri rooli sivistystyössä ja konkreettisesti mm. vanhusten tukemisessa digitalisaation kanssa.

Ensisijaisesti kunnan tulisi pyrkiä etsimään uusia tuloja mm. kasvusta, uudesta työllisyydestä ja matkailuelinkeinon kehittämisestä. Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on yksi Etelä-Karjalan alhaisimmasta, ja toisaalta tällä hetkellä kunnan talous on hyvällä tolalla.

Näen vihreän siirtymän investoinnit suureksi mahdollisuudeksi lisätä työpaikkoja ja alueen elinvoimaisuutta. Alueemme on hyvin riippuvainen metsäteollisuudesta joka painii suurien kannattavuusvaikeuksien kanssa. Pelkän sähköntuotannon lisäksi pitäisi houkutella korkeamman arvon jatkojalosteita tuottavaa teollisuutta, kuten sähköpolttoaineiden valmistusta. Tuulivoiman ja tutkavalvonnan yhteensovittamisen haasteita ei tosin ole vieläkään ratkaistu, mutta Lappeenrannan pitää panostaa asian ratkaisuun omalta osaltaan.

Tämä on mielestäni hyvä tapa toimia ja estää alueiden eriarvoistumista.

LUT Yliopisto työllistää ja kouluttaa paljon kansainvälisiä osaajia. Miten tämä voimavara saadaan hyödynnettyä kaupunkimme hyödyksi, ja miten osaajat saadaan jäämään Lappeenrantaan?

Luonnonläheisyys on yksi merkittävä elinvoima- ja houkuttavuustekijä Lappeenrannassa. Ei tuhota sitä valttikorttia. Sovitetaan kaupunki ja luonto yhteen. Keskustan tiivistäminen on tehokas keino kasvattaa asuntojen määrää, samalla pitäen palvelut järkevän matkan päässä.

Julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia on leikattu viime vuosien aikana isosti. Kohdistaisin kuitenkin veronkorotukset muualle kuin tuloverotukseen. Esimerkiksi haittaveroihin, kuten fossiilisten polttoaineiden tukiin tai fossiiliseen energiaan. Lisäksi verotulojen vuotaminen ulkomaille on ongelma johon tulisi puuttua. Kestävä kasvu pitää saada käyntiin jotta kurjistuminen voidaan pysäyttää.

Työntekoon, ahkeruuteen ja yrittämiseen tulee olla kannuste, mutta yhteiskunnan eriarvoistuminen ja varallisuuden liika kasautuminen ei ole kenenkään etu. Monet matalapalkkaiset työt ovat yhteiskunnan kannalta korvaamattoman arvokkaita, mutta niistä ei palkita tekijöitä. Progressiivinen verotus on hyvä järjestelmä.

Markkinoita pitää säännellä sopivasti. Mikä on sopivasti, se on hankala kysymys. Vapaa, sääntelemätön kapitalismi ei kuitenkaan optimoi ihmisten hyvinvointia tai luontoarvoja, pelkästään rahavirrat. Siksi sääntelyä tarvitaan. Huonoja esimerkkejä monopoliasemasta löytyy. Esimerkkinä nostaisin esiin sosiaalisen median jätit, kuten Metan, joka operoi käytännössä kaiken sääntelyn ulkopuolella ja verotulot siirtyvät ulkomaille. Samalla sääntelemättömät somejätit ovat uhka demokraattiselle yhteiskunnalle.

Vapaaehtoisesti tukien varassa eläjiä on erittäin vähän, ja yleensä taustalla on ongelmia esimerkiksi terveydessä. Yhteiskunnan tukiverkkoa ei saa ajaa alas populistisen mielikuvan takia tukien varassa loisijoista. Kuitenkin kannustinloukut pitää purkaa ja työttömien työllistymistä edistää.

Riippuu liiketoiminnasta. Esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri (vesi, sähkönjakelu) ja peruspalvelut on mielestäni syytä pitää valtion ja kuntien omistuksessa, vaikka myyntituloilla voitaisiinkin tehdä ”pikavoittoja”.

Monikulttuurisuus ei uhkaa suomalaisia arvoja tai kulttuuria. Monikulttuurisuutta on ollut aina ja nykyinenkin kulttuuri on yhteensulautuma erilaisista vaikutteista. Ihmisten vapaa liikkuvuus vahvistaa Suomen taloutta ja mm. monilla teknologia-aloilla ulkomaiset osaajat ovat välttämättömiä.

Länsimainen arvopohja on muodostunut vahvasti kristinuskon vaikutuksesta. En kuitenkaan pidä kirjaimellisesti kristillisiä arvoja hyvänä perustana päätöksenteolle nykyisessä yhteiskunnassa. Esimerkiksi monissa tasa-arvo, seksuaali- ja sukupuolivähemmistökysymyksissä kristilliset arvot aiheuttavat turhia ristiriitoja.

Sukupuolen moninaisuuden huomiointi on ihmisoikeuskysymys.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeitä, mutta esimerkiksi reiluus, muiden ihmisten kunnioittaminen ja uteliaisuus voisivat olla tärkeämpiä arvoja mitä lapselle voi opettaa.

Päästövähennykset ovat paitsi ympäristökysymys, myös talouskysymys. En lähtisi maksamaan sanktioita päästötavoitteista lipsumisen takia. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kansainvälisiä sopimuksia ja niissä pitäytymistä, Suomen pitää tehdä tässä oma roolinsa, ja mieluiten enemmänkin. Samalla ollaan eturintamassa uuden teknologian ja liiketoiminnan luomisessa, joka luo oikein toteutettuna suuria positiivisia talousvaikutuksia.

Suomen etua tulee puolustaa, mutta ei kuitenkaan pikavoittojen toivossa. Yhteistyö hyödyttää meitä kaikkia, ja monissa kysymyksissä itsekäs pelkän oman edun lyhytnäköinen tavoittelu kostautuu.

Isossa kuvassa ympäristön tilaa pitää parantaa huomattavasti nykytilasta. Usein ympäristöä tuhoavalle talouskasvulle löytyy kuitenkin vihreitä vaihtoehtoja. Nämä vaihtoehdot pitää tunnistaa ja niitä pitää edistää. Kaikella ihmistoiminnalla on kuitenkin ympäristövaikutuksia, joten suhteellisuutta tarvitaan.

Demokraattisessa yhteiskunnassa toimitaan sääntöjen mukaisesti. Yhdistän kysymyksen itsevaltaiseen johtajuuteen, josta on paljon enemmän varoittavia kuin positiivisia esimerkkejä.

Itä-Suomen elinkelpoisuudesta pitää huolehtia. Valtio voisi tukea enemmän työpaikkojen luomisen edellytyksiä myös Itä-Suomessa (esim. infrastruktuuriin panostaminen, valtion työpaikkojen sijoittuminen).

Väistämätön kehityskulku kun yhteiskunta on siirtynyt maatalousvaltaisesta teollistuneeksi ja nykyiseksi palveluyhteiskunnaksi. Tämä on aiheuttanut paljon ongelmia maaseudulle. Toisaalta esimerkiksi päästövähennyksien kannalta lyhyemmät etäisyydet ja julkinen liikenne kaupungeissa on positiivinen kehityskulku.