Kimmo Lehto

Oppitunneilta pois, välitunnit ovat hankalampi juttu. Nykyajan älypuhelimissa voi olla liitettynä vaikkapa lääkinnällisiä seurantasovelluksia, joka pitää myös muistaa.

Jos sillä turvataan varhaiskasvatuksen palvelut myös kuntien reuna-alueilla, niin tällaisia kannustimia on syytä ainakin pohtia.

Tarpeet pitää ensiksi selvittää, sitten tehdä päätökset. Nykyaikana tuntuu olevan tarve monenlaiselle palvelulle kouluissa, joista koulunkäyntiavustajat ovat varmasti tarpeellisimmasta päästä.

Jos ja kun leikataan, kaikki samalle viivalle. Kulttuuri ei ole mikään "elitistin etuoikeus", vaan monelle kuntalaiselle tärkeää palvelua. Lisäksi esimerkiksi teatterit houkuttelevat väkeä myös muilta paikkakunnilta, tuoden näin tuottoa monella tapaa kunnan kassaan ja työllistävät myös alueen yrityksiä (ravintolat, hotellit, yms.). Salossa kaksi ympäri vuoden toimivaa teatteria liikuttavat paljon ihmisiä. Olisi hölmöä, jos kunnan toimesta alettaisiin heikentämään tämän kaltaista toimintaa leikkausten muodossa.

Sama vastaus alkuun kuin edelliseen: Jos ja kun leikataan, kaikki samalle viivalle. Kirjastopalveluissa on kyse paljon muustakin, kuin pelkästä kirjojen lainaamisesta. Ihan isossa kuvassa katsottuna kirjastopalvelut Suomessa ovat ainutlaatuisia, joista pitää pitää kiinni. En halua, että Salossa alettaisiin suinpäin karsimaan kirjastopalveluista, mihin onneksi ei tunnu olevan kovaa hinkua kenelläkään. Se on eri asia, että pitääkö olla palkattua henkilökuntaa vai toimisiko reuna-alueiden kirjastot omatoimiperiaatteella. Tutkitaan ennenkuin hutkitaan.

Toimivat palvelut tarvitsevat tukevan selkänojan, ja siihen tarvitaan verotuloja. Eikä se suoraan tarkoita, että taloudenpito olisi jotenkin retuperällä, jos verotuloja tarvitaan lisää kuntaan. Kustannusten nousu on esimerkiksi yksi tekijä.

Tämä on tulevaisuutta, haluttiin sitä tai ei. Salossa tehdään jo paljon hyvää, kuten Korvenmäen ekovoimalaitoksen toiminta. Ympäristöystävällisestä energiantuotannosta on jopa taloudellista hyötyä, kuten halventunut kaukolämpö. Kuntaan pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja. Vastuu ympäristöstä on yksi oleellisimmista periaatteista, joita kunnan pitää ottaa huomioon omissa päätöksissään.

Vaikea tosin sanoa suoraan, miten tämä toteutettaisiin. Lähtökohtaisesti eri ihmisten "kuppikuntaisuus" ei ole mielestäni hyvä juttu. Kuten kysymyksessäkin mainittu varallisuus, on kuitenkin määrittävimpiä tekijöitä siihen, missä ihminen asuu.

Kaikki ovat tervetulleita Saloon, mutta vetovoimatekijä pitää tulla vaikkapa työpaikkojen kautta. Ehkä hieman erikoinen kysymys ylipäätään.

Salossa yksi eniten matkailutuloja on Teijon kansallispuisto ja merellinen Salo. Olisi silkkaa typeryyttä lähteä rakentamaan vaikkapa luonnonsuojelualueelle. Muita paikkoja on löydettävä ja kyllä niitä Salossa varmasti myös on.

En pidä kysymyksen vastakkainasettelusta, eikä tähän ole yksiselitteistä vastausta. Veroja voi joutua nostamaan monesta eri syystä, ja sama palveluista leikkaamisen suhteen. Lähtökohtana kuitenkin kallistun verojen korottamisen puoleen, kun leikkaamiseen. Sitä on tällä hallituskaudella ainakin tehty jo liikaa ja kustannusten nousua voi tapahtua kunnan taloudenpidosta riippumattomista syistä.

Ihmisen ahkeruutta ja osaamista on hyvä palkita. Pitää kuitenkin aina muistaa, että pienempiä ja heikompia ei saa polkea sen kustannuksella.

Suomessa tuntuu olevan asiat siinä mielessä hyvin, että sääntelyä on jos monenlaista. Tuntosarvet pitää aina olla toki valppaana, mutta erilaisten sääntelyiden noudattaminen ei saa myöskään olla markkinoita hidastava tekijä.

Yhteiskunnan tukiverkkoja ei olla luotu sen takia, että ne eivät olisi ollut tarpeen. Väärinkäytöksiä on aina, mutta harvoin on järjestelmää, jossa ei olisi valuvikoja. Kutsukaa vaikka naiiviksi, mutta suurin osa sosiaaliturvan varassa elävistä on elämässään siinä tilanteessa, että tarve sosiaaliturvalle on.

Se, missä yrityksissä ollaan mukana, on oleellisempi kysymys.

Uskoakseni tässä on suurimmalta osin kyse maahanmuutosta. Maahanmuuttajia tarvitaan täyttämään vajetta työvoimapulassa usealla alalla. Kulttuurisia yhteentörmäyksiä tulee, mutta eivät ne aina ole maahanmuuttajataustasta kiinni. Siihen liittyviä ongelmia ei saa sivuttaa tosin olankohautuksella, kotouttamisen tehokkuus on avainasia.

Suomessa on laki ja lainsäädäntö, mikä määrittää päätöksentekoa.

Niin kauan asioista keskustellaan, kun jokin on epäselvää. Tässäkin taitaa olla aika, joka tekee tehtävänsä tähän keskusteluun. Jos ajatellaan kuntapäättäjänä toimimista, niin se ei saisi olla päätöksentekoa määrittelevä tekijä, mikä toisen identiteetti on. Jos se on jollekin näin, se ei ole oikein.

Erikoinen kysymyksenasettelu. Ovat tärkeitä arvoja joissain tapauksissa, mutta en sanoisi tärkeimmiksi. Koulumaailmassa pitää totella opettajaa ja opettajalla tulee olla sellaista valtaa (ja saada käyttää sellaista valtaa), mitä oppilaat noudattavat. Mutta auktoriteetteja pitää saada myös vastustaa, emme ole Venäjällä. Mielipiteen vapaus ja sananvapaus ovat myös toimivan yhteiskunnan peruspilareita.

Ajattelen asian ennemminkin näin päin, että miksi me emme vähentäisi omia päästöjämme, koska nykyään siihen on hyvät mahdollisuudet ja edellytykset, esim. rakennusten energiaratkaisujen myötä. Ja se tuo jopa säästöjä tulevaisuudessa, toki investoinnit ja kustannukset alkuun voivat olla isot, mutta pitkässä juoksussa säästöt ovat huomattavat.

Tapoja ja keinoja on monia, mutta pohjimmiltaan tässä päätöksenteossa on kyse.

Miksi asettaa nämä asiat vastakkain? Ilmastonmuutoksen vain kiihtyessä, ympäristöasioita on pakko miettiä. Piittaamattomuus omasta ympäristöstä on toivottavasti jäämässä taakse.

Kekkonenko takaisin?

Näin kun on elänyt lapsuutensa kylässä, jossa parhaimmillaan on ollut koulu, kauppa, posti, juna-asema, ja nyt jäljellä on muistot sekä osa rakennuksista, on pakko olla realisti. Sellaisen yhteiskunnan ylläpitäminen, jossa palvelut tuodaan asuinpaikasta riippumatta lähelle hinnalla millä hyvällä, ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Mutta niin kauan, kuin lähipalveluiden toteuttaminen on mielekästä ja kestävää, siitä pitää pitää kiinni.

Suomen kaupungistuminen on luonnollista kehitystä.