Svante Häggblom

Koulujen tulee tarjota rauhallinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa oppilailla on mahdollisuus keskittyä opetukseen ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Oppimisrauhan turvaamiseksi on tärkeää rajoittaa puhelinten häiritsevää käyttöä oppitunneilla ja tarvittaessa myös välitunneilla.

Kunnan on oltava houkutteleva työnantaja, jotta varhaiskasvatuksessa työskentelee osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Hyvä johtaminen, työsuhde-edut ja kilpailukykyinen palkkaus tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja alalle hakeutumista.

Tahdon että Suomessa on jatkossakin maailman parhaat opettajat, ja heidän riittävyytensä sekä osaamisensa on varmistettava kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen laadusta ei tule tinkiä, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.

Leikkaukset kulttuurirahoitukseen heikentävät sen saavutettavuutta ja voivat pahentaa yhteiskunnallisia ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia. Kulttuuri tarjoaa elämyksiä, yhteisöllisyyttä ja henkistä tukea, jotka ovat olennaisia hyvinvoinnille.

Tiedonvälityksen kaupallistuessa on tärkeää varmistaa, että kaikilla on pääsy monipuolisiin ja luotettaviin tietolähteisiin. Kirjastopalveluiden maksuttomuus on periaate, josta ei tule tinkiä. Toimintaa voidaan kuitenkin tehostaa esimerkiksi automaation avulla, joka voi tuoda säästöjä.

Porvoon talous on muuttumassa alijäämäiseksi, mikä luo paineita tasapainottaa tuloja ja menoja. Kunnallisveron korottamista ei tule kategorisesti hylätä, vaan on harkittava ratkaisuja, jotka turvaavat palvelut ja hyvinvoinnin oikeudenmukaisesti. Yksi tutkittava vaihtoehto on kunnallisveron kohdentaminen tehokkaammin korkeammille tuloluokille.

Uusiutuvan energian ja kestävän teollisuuden edistäminen on kunnille taloudellisesti ja ympäristöllisesti järkevää. Päätösvalta tuulivoiman sijoittamisesta täytyy olla kunnalla ja kuntalaisten ääntä on kuunneltava

Eriytymistä voidaan ehkäistä monipuolisella kaavoituksella, toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä ja laadukkailla lähipalveluilla. Porvoossa on tärkeää huolehtia, ettei asumismuodot yksipuolistu tietyillä alueilla.

Kaupunki voi edistää tätä tarjoamalla sujuvia kotoutumispalveluja sekä varmistamalla, että ulkomaiselle työvoimalle taataan oikeudenmukaiset työehdot. Monimuotoinen ja kansainvälinen Porvoo on myös vetovoimaisempi kaupunki uusille asukkaille ja yrityksille.

Asuntorakentaminen voidaan yleensä sovittaa sopusoinnussa luonnon kanssa. Kaavoituksessa on tärkeää yhteensovittaa kunnan asuntorakentamisen tarpeet ja luontoalueet. Molemmat ovat kunnille tärkeitä.

Porvoon talous on muuttumassa alijäämäiseksi, mikä asettaa paineita tasapainottaa tuloja ja menoja. Verojen korotusta ei tule kategorisesti sulkea pois keinovalikoimasta, ja kunnallisveron oikeudenmukaisempaa kohdentamista korkeille tuloluokille on syytä selvittää.

Kohtuus kaikessa. Liian suuret tuloerot eivät palvele yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, jonka takia verotuksemme on progressiivinen. Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia - ja etenkin tässä maailmantilanteessa on syytä pyrkiä vakaaseen yhteiskuntaan.

Markkinatalouden on toimittava kaikkien hyväksi, ei vain harvojen eduksi. Julkisen vallan on puututtava nykyistä voimakkaammin markkinoiden ylilyönteihin, jotta talous olisi oikeudenmukainen ja jokainen voisi luottaa tulevaisuuteensa turvallisin mielin. Erityisesti terveysjätit ovat saaneet kohtuuttoman suuren vallan, mikä heikentää kilpailua ja demokratiaa. Siksi markkinoiden sääntelyä on vahvistettava estämällä monopolit ja kartellit sekä seuraamalla aktiivisesti markkinoiden toimintaa. Talouden säätelyssä on huomioitava myös ympäristön kestävyys, sillä luonnonvarojen ylikulutukseen perustuva kasvu ei ole vaihtoehto.

Sosiaaliturvan tehtävä on tukea ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja tarjota reilu mahdollisuus nousta omille jaloilleen. Sen tulee luoda turvaa ja kannustaa eteenpäin, ei lisätä epävarmuutta. Kun etuudet ja palvelut toimivat yhdessä, yhä useampi voi löytää paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa ilman jatkuvaa huolta toimeentulosta. Vaikkakin nykyinen järjestelmä ei ole täydellinen, ei sen varassa ole helppoa elää.

Kriittinen infrastruktuuri, kuten vesihuolto ja sähköverkot, on pidettävä julkisessa omistuksessa, jotta varmistetaan palveluiden luotettavuus, kohtuuhintaisuus ja kansallinen etu. Aiemmat kokemukset osoittavat, että näiden alojen yksityistäminen on heikentänyt valtion ja kuntien taloutta pitkällä aikavälillä ja johtanut hintojen nousuun, kun voitot valuvat ulkomaille paikallisten asukkaiden ja yritysten sijaan.

Avoin yhteiskunta, jossa jokainen voi osallistua ja tulla nähdyksi omana itsenään, on vahvempi ja elinvoimaisempi. Monimuotoisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että tietyistä perusarvoista, kuten yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä, vallitsee yhteinen ymmärrys.

Kirstilliset arvot, kuten rakkaus, totuus ja rehellisyys ovat hyviä suunnannäyttäjiä päätöksenteolle. Toki monesta muustakin uskonnosta löytyy vastaavat terveelliset arvot. Päätöksenteko kokonaisuudessa on tärkeä perustaa arvojen lisäksi tutkimuksiin ja dataan.

Kaikissa palveluissa on taattava mahdollisuus sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen, ja esimerkiksi muunsukupuolisten juridiset oikeudet on varmistettava. Kaupungin työntekijöille tulee tarjota koulutusta, jotta he osaavat kohdata kaikki asukkaat yhdenvertaisina yksilöinä. Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaaminen ei ole keneltäkään pois – se vahvistaa tasa-arvoa ja kunnioitusta koko yhteisössä.

Lapsia ja nuoria on tuettava heidän kasvussaan ja oppimisessaan varhaiskasvatuksesta työelämään asti. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa yhtenäinen jatkumo, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä omien vahvuuksiensa mukaisesti.

Suomen on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumiseksi. Erityisesti Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n tavoitteisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin, jotta päästövähennykset toteutuvat laajasti. Päästöjen vähentäminen ei ole vain välttämätöntä ympäristön kannalta, vaan se on myös taloudellisesti järkevää – hiilineutraaliin teknologiaan ja kestävään kasvuun panostaminen luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa Suomen asemaa globaalien markkinoiden edelläkävijänä.

Suomea on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi yhteiskunnaksi, mutta samalla olemme osa kansainvälistä yhteisöä. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan Suomen etu turvataan parhaiten sitoutumalla sääntöperusteiseen järjestelmään, kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisiin sopimuksiin. Tämä takaa kestävän tulevaisuuden, jossa Suomen ja suomalaisten omat intressit ja globaali vakaus kulkevat käsi kädessä.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan kestävän tulevaisuuden kannalta niiden on kuljettava yhdessä. Talous ei voi loputtomasti kasvaa luonnon kustannuksella, meillä on rajalliset resurssit.

Suomen vahvuus perustuu demokraattiseen päätöksentekoon, jossa valta ja vastuu jaetaan, eikä yksinvaltaisille johtajille ole tarvetta. Historia on osoittanut, että vahvat johtajat, jotka toimivat sääntöjen rajamailla, voivat vaarantaa oikeusvaltion ja kansalaisten oikeudet.

Suomen kehittämisessä on huomioitava koko maan elinvoimaisuus, ja jokaisella suomalaisella tulee olla yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Alueiden vahvuuksia hyödyntämällä voidaan edistää kestävää kehitystä ja turvata palvelut eri puolilla maata. Tämä edellyttää esimerkiksi kuntien riittävän perusrahoituksen varmistamista ja alueiden erityispiirteiden huomioimista päätöksenteossa.

Kaupungistuminen vahvistaa Suomen taloutta ja hyvinvointia, hyödyttäen myös kehyskuntia ja seutukaupunkeja. Samalla elävä maaseutu on Suomelle rikkaus ja jokaisella on oltava oikeus valita missä asuu.