Jukka Lahti

Päättämisen tämänkaltaisissa asioissa annan mielelläni kasvatuksen ammattilaisille. Mikäli kuntapäättäjänä joutuisin asiaa ratkomaan tekisin päätökseni kuunneltuani relevantteja asiantuntijoita.

Palkkauksella on merkittävä ohjaava vaikutus ihmisen pohdinnoissa miten he toimivat työn ollessa tarjolla. Uskoisin paremman palkkauksen kannustavan muuttoon alueelle tai suhtautumaan pidemmän työmatkan aiheuttamiin rasituksiin myötämielisemmin.

Mikäli kysyttyjä ammattilaisia todella tarvitaan lisää en näe huonona heidän palkkauksensa rahoittamista veronkorotuksin. Rahoitusmalleja kuitenkin on monenlaisia ja menoja voidaan usein toisaalta karsia. Todellisessa elämässä kuntaveron korotus on usein varsin pitkällisen väännön takana, eikä kovin helposti saavutettavissa. Tätä varsin epäsuosittua veroa ei tulisi kuin todellisen tarpeen vuoksi korottaa. Kuitenkin aina mieluummin verovaroin kuin velaksi.

Kulttuurista karsiminen on monesti kulttuurialan työpaikoistakin karsimista. En näe järkevänä näivettää kulttuuripalveluita, jotka useimmiten muutoinkaan ainakaan pienissä kunnissa nauti kovinkaan kummoisista tukirahoista. Ei ihminen elä vain leivästä, pitää olla hengenravintoakin.

Kirjastopalvelut ovat edelleen äärettömän käytettyjä ja kiiteltyjä palveluita. Lisäksi kirjastot ovat uudistuneet tiedon- ja taidon kehittämisen keskuksiksi jokaisella paikkakunnalla. On 3D tulostimet, musiikkistudiot monen muun harrastuksen tukemisen kanssa. Näiden päälle vielä äärettömän kattavat tietopalvelut. Eikä voida unohtaa kaunokirjallisuuden ja muun kulttuuritarjonnan lainauspalveluita. Kirjastojen tulee kukoistaa sivistyksen majakoina kunnissa.

Vakaa ja mielellään matala kunnallisveroprosentti kertoo kunnan vahvasta kuntatalouden hallinnasta. Toki usein samalla myöskin kuntalaisten väestörakenteesta ja työllisyysasteesta.

Kuntaan pitää houkutella kaikenlaisia investointeja ja vireää yritystoimintaa. Luonnonraiskausta tai epäeettistä toimintaa ei tietenkään tule sietää vähimmässäkään määrin yrityksiltä.

Segregaatiokehityksen estäminen pitkäjänteisen ja hyvin suunnitellun kaavoituksen kautta on varmasti tehokkain keino taata rauhalliset ja hienosti kehittyvät asuinalueet, joilla jokaisella asukkaalla on hyvä olla.

Kirkkonummi on tällähetkellä sen kaltaisessa asemassa, ettei erityisesti ulkomailta tarvitse etsiä uusia asukkaita. Saamme muuttovoittona muualta PK-seudulta noin viitisensataa uutta asukasta vuosittain. Erityisesti Espoosta ja Helsingistä. Itsekin olen paluumuuttaja Espoosta. Ulkomailta muuttavat usein haluavat muuttaa suuriin kaupunkikeskuksiin, joita kunnassamme ei vielä ole.

Kirkkonummella asuntorakentamiseen kelpaavia alueita riittää, joten kysymys on tältä osin irrelevantti. Ainut este monen alueen ja halukkaan rakentajan rakentamiselle on kaavoituksemme käsittämätön hitaus ja haparointi. Tämä on yksi asia, jonka ehdottamasti haluan pyrkiä laittamaan kuntoon kunnassamme jos tulen valituksi.

Mieluummin verovaroin kuin velaksi. Monet julkiset palvelut ja etuudet ovat välttämättömiä käyttäjilleen ja saajilleen.

Vaikka luovana työskentelijän itsekin olen tehnyt niin keksintöjä kuin mallisuojattuja tuotteita on välillä vaikea löytää lahjakkuutta tai tunnistaa ahkeruutta todella hyvin tienaavien parista. En silti sano etteikö näinkin useiden hyvätuloisen kohdalla olisi. Voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, ettei tuloeroja kannata vain erojen itsensä vuoksi pyrkiä kasvattamaan. Todella lahjakkaat ja ahkerat pärjäävät ilman apua missä tahansa toimintaympäristössä mihin heidän asetetaan, jos todella ovat sekä että.

Esimerkki: Suuret yritykset pystyvät nykyisellä lainsäädännöllä tarkistamaan paikallisen pienen kilpailijan tulotason ja tilinpäätöksen kaupparekisteristä, jonne heidän on se pakko toimittaa julkisesti jaettavan asiakirjana. Samanaikaisesti suuryritys voi piilottaa yksittäisten toimipaikkojen tiedot konsernitilinpäätökseensä. Suuri yritys voi esimerkiksi harkitessaan uutta toimipistettä pienen viereen tarkistaa kuinka kannattavaa se on jo etukäteen. Sitten kun he tulevat isolla rahalla ja kampanjoilla pienyrittäjä joutuu usein lopettamaan toimintansa. Suurilla yrityksillä on tietenkin paljon muitakin etuja tämänkaltaisen lisäksi. Tästä syystä lainlaatijoiden tulisi erityisesti pyrkiä suojaamaan pieniä ja aloittavia yrityksiä.

Vain jos haluaa elää elämää vähävaraisena ja ilman kunnollisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Tukiverkkoihin pitkäaikaisesti pudonneita tulisi tukea enemmän aktiivisen sosiaalityön kautta. Työikäisiä sekä kykyisiä auttaa kohden työelämää esimerkiksi muuttamalla äskettäin kuntien vastuulle siirtyneitä työvoimapalveluiden virkamiehiä eräänlaisiksi työttömien konsulteiksi, jotka todella aidosti yrittäisivät sekä löytää että sopia heidän asiakkailleen esimerkiksi työhaastatteluja työpaikkoihin, jotka sopivat heidän osaamiseensa.

Kuntayhtymiä tai omaa tuontantoa tulisi käyttää enemmän kuntaomisteisten osakeyhtiöiden tai hankeyhtiöiden sijaan. Se toisi paremman näkyvyyden kunnan omistaman "yrityksen" toimintaan ja antaisi enemmän toiminnanohjauksen vaikutusvaltaa kunnalle. Valtio ja kunnat ovat merkittäviä sijoittajina sekä takaajina Suomessa. Harva vähänkään suurempi hanke olisi edennyt ilman Valtion tai kunnan apua.

Kansainvälistyminen on pääsääntöisesti hyvä asia. Kauppaa käydään, muilta opitaan ja oppia annetaan muille. Ei toisten selkien pesemisellä menestykseen päästä. Sellaisella asenteella olisi jääneet niin Nokiat, Koneet kuin Supercellit syntymättä Suomessa.

Oma arvopohjani nojaa vahvasti niin sosialidemokratian kuin YK:n ihmisoikeusjulistuksen perusarvoihin. Olen havainnut kansankirkkomme myös pääsääntöisesti hyväksyneen samat arvot. Seisomme tukevasti oikealla puolen historiaa, hyvien puolella, hyvällä pohjalla, hyviä päätöksiä tehden.

Cis miehenä minua ei vähääkään haittaa, enkä koe tarvetta estää, vaan pikemminkin edistää tai vähintäänkin turvata LGBTQIA+ ihmisten oikeudet kokea sukupuolensa niin kuin he haluavat sen kokea tai olevan. Lainsäädännöllisesti asiat kaiketi ovat jo nyt varsin hyvällä tolalla. Mikäli jotain puutteita on, kuuntelen mielelläni perusteltuja muutosehdotuksia.

Vain jos halutaan kasvattaa robotteja tai sotilaita. Toivottavasti Suomessa siviilileistä näin ei toimi kukaan.

Päästöjen vähentäminen voi olla myös kustannuksia säästävää ja taloudellisesti kannattavaa. Jo nyt päästövähennysten saavuttamiseksi on tehty merkittäviä innovaatioita, mitkä ovat luoneet niin työtä kuin tuotteita myytäväksi muualle maailmaan. Tiennäyttäjät usein menestyvät muita paremmin.

Ihmiskunnan selviytyminen haasteistaan tulee aina ensin. Se on myös suomalaisten ja Suomen etu.

Ympäristön eduista huolehtiminen on ensisijaista. Työpaikkoja ja talouskasvua voidaan luoda ilman ympäristön tuhoamista tai tarpeetonta rasittamista. Juuri tästä syystä ympäristön suojelulakeja tehdään ja on virkakoneistoa huolehtimassa siitä, että lakeja ja asetuksia myös noudatetaan.

Vallan keskittyminen ei ole koskaan, eikä missään ollut hyväksi. Yhteistyöllä ja tehokkaalla organisoitumisella, sekä siirtämällä päätöksentekoa paikallistasolle saadaan nopeammin ja tehokkaammin ihmisten arjen hyvinvointia parantavia muutoksia aikaan.

Ihmisten pitää saada asua missä haluavat. Ihmiset orgaanisesti asettuvat asumaan mihin haluavat. Vapaassa maassa valtion tulee kyetä toimimaan siten, ettei tämä vapaus valita asuinpaikkansa vaarannu koskaan. Ihmiset siirtyvät asutuskeskuksiin useimmiten parempien palveluiden ja mahdollisuuksien perässä, mikä on luonnollista.

Kaupungit ovat sananmukaisesti kauppapaikkoja, toimeliaisuuden keskuksia ja siten vetovoimaisia. Tehokkuus kasvaa samalla kun alueen palvelutarjontakin runsastuu. Vahva asukaspohja mahdollistaa tuottoisan liiketoiminnan ja takaa palveluiden kysynnän. Haja-asutusalue tarjoaa luontoarvoja, rauhaa ja tilaa. Sitäkin moni arvostaa ja on valmis matkaamaan pidempää työmatkaa tai palveluiden luo. Tehokkuusnäkökulmasta kaupungistuminen on useimmilla mittareilla hyvä asia. Onko se ihmisille itselleen jääkööt kunkin omakohtaisesti arvioitavaksi. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä ole toisen unelma.