Juha Viitala

Puhelimien häiritsevää käyttöä on rajoitettava tunneilla, mutta välitunneilla siihen ei ole tarvetta. Suomalaisten koulutus- ja osaamistasossa on huolestuttavia merkkejä, eikä kännyköiden tarpeeton käyttö paranna oppimistuloksia. Kyse on myös muiden oppilaiden, opettajien sekä oppimisympäristön arvostamisesta.

Useilla matalapalkka-aloilla on työvoimapulaa, joten ensisijaisesti työntekijöitä tulee houkutella hyvillä työympäristöillä ja hyvällä organisaatiokulttuurilla. Alan palkkakehityksen tulee kuitenkin pysyä muiden alojen mukana.

Yhä useammalla nuorella on oppimishaasteita sekä yksilöllisen tuen tarpeita. Suomi on palautettava koulutuksen kärkimaaksi, koska pärjäämme pienenä maana Euroopan laidalla vain pitämällä huolta osaamisen tason ylläpitämisestä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on luotava mahdollisuus tasapainoiseen tulevaisuuteen.

Kulttuuri ei ole luksusta, vaan se on osa yhteiskuntaamme ja identiteettiämme. Mm. teatterit ja orkesterit tarjoavat monelle vastapainoa hektiseen työelämään, eli kulttuurilla on vaikutuksia hyvinvointiimme. Teattereilla ja musiikkitapahtumilla on myös merkittävä vaikutus alueelliseen kehitykseen ja matkailuun. Kulttuurin vaikutus sivistyksen ja hyvinvoinnin lisäämisessä on kiistaton. Tulevaisuudessa sen arvostus voisi lisääntyä, jos ymmärtäisimme sen positiiviset vaikutukset henkiseen ja inhimilliseen pääomaan, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme.

Suomalaisten lukutaito on heikentynyt huolestuttavalla tavalla. Lukutaidon merkitys on suuri myös koulutustason nostamisessa, jota Suomi tarvitsee menestyäkseen. Lapset ja nuoret lukevat liian vähän ja lukutaidon ylläpitämistä tulee tukea. Asiaa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena, mikäli kirjastopalvelut paranevat laadullisesti ja sitä kautta saisimme yhä useammalle aktivoitua lukuharrastusta, niin silloin kirjastojen keskittäminen voi olla järkevää. Asiaa tulee tarkastella laajasti kokonaisuutena, eikä vain yhden tietyn kirjaston osalta.

Veroprosentin tulee elää molempiin suuntiin kunnan ja kuntalaisten tarpeiden mukaan. Mikäli esimerkiksi lasten ja nuorten tarpeet tai ikäihmisten palvelut vaativat lisäresursseja, niin silloin on reagoitava veroprosentin muutoksella.

Kunnan tulee tehdä kaikki voitava, jotta saamme uusia investointeja talousalueelle ja varmistettua kuntalaisille työpaikkoja. Investoinneilla voimme myös houkutella uusia asukkaita, tarvitsemme lisää työikäistä väestöä sekä lapsiperheitä ja uudet työpaikat lisäisivät kaupunkimme vetovoimaa. Investoinneilla olisi myös suuri positiivinen taloudellinen vaikutus.

Kaupunkia tulee kehittää tasapainoisesti huomioiden eri alueet ja tarpeet. Asuinalueet eivät saa eriytyä liikaa toisistaan, tästä on huonoja esimerkkejä esim. Ruotsissa, jossa jengiytymisestä on tullut iso huolestuttava ilmiö. Kyse on ennen kaikkea kuntalaisten turvallisuudesta.

Rauman ja koko Satakunnan yksi iso haaste on väestökehitys. Mikäli saamme houkuteltua uusia investointeja talousalueelle, niin tarvitsemme myös työntekijöitä yrityksille. Rauma on muuttotappiokunta ilman maahanmuuttoa. Tarvitsemme ensisijaisesti työperäistä maahanmuuttoa. En usko, että esim. Olkiluoto 3 olisi ollut mahdollista rakentaa ilman ulkomaista työvoimaa.

Raumalla ei ole tarvetta laajentaa asumisrakentamista luontoalueille, koska uusien asuntoalueiden tarve ei ole suuri. Tälläkin hetkellä kaupungilla on rakentamattomia tontteja. Kohtuuhintaisten asuntojen saatavuudesta tarvitsee pitää huolta. Mikäli luontoalueena pidetään Järviluodon tekosaarta, niin sinne pitäisi saada poikkeuslupa teolliseen rakentamiseen, jotta saamme uusia työpaikkoja Raumalle.

Nykyinen malli on toimiva, ei ole tarvetta kieltää ympäri vuoden. Kesäkautena kausiluonteinen kävelykatu on toimiva ratkaisu, joka tukee hyvin matkailun kesäsesonkia.

Henkilöjunaliikenne olisi Raumalle tarpeellinen talousalueen elinvoiman parantamiseksi. Mutta vieläkin tärkeämpää on varmistaa satamien syöttöliikenne maanteillä sekä raiteilla. Yli 95% Suomen tuonnista ja viennistä kulkee laivoilla, joten Ilman sujuvaa raskasliikennettä emme saa Suomelle elintärkeää tuontia ja vientiä toimimaan. Kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeämpää varmistaa rahdin liikkuvuus.

Merellistä Raumaa sekä saariston saavutettavuutta tulee kehittää. Mutta saamme enemmän lisäarvoa useammalle raumalaiselle sekä matkailijalle panostamalla Otanlahden lähialueen hyödyntämiseen. Ranta-alueet lähempänä keskustaa tarjoavat useammalle lisäarvoa ja se hyödyttäisi myös Rauman vetovoimaa. En usko mahdollisen Reksaaren sillan käyttöastetta kovinkaan suureksi.

Tyhjä kauppakeskustontti sekä väliaikainen linja-autoasema ovat olleet ”häpeäpilkkuja” kaupungillemme. On hyvä, että kaupunki osti kauppakeskustontin takaisin itselleen. Tämä mahdollistaa keskustan kehittämisen Rauman ja raumalaisten tarpeet huomioiden. Joten uusi linja-auto asema tulee tarkastella tämän kokonaisuuden kanssa kyseiselle tontille.

Nykyinen torikatos ja Öysti ovat turhan vallitsevia kokonaisuuksia lähellä kaunista raatihuonetta. Tällä hetkellä raatihuonetta ei näe kovinkaan hyvin, koska Öysti on sen edessä. Uusi paviljonki tulee sijoittaa siten, että raatihuoneemme saa arvoisensa tilan siten, että se näkyisi laajalta alueelta kokonaisuutena. Paviljonki tarjoaa torin alueelle ja laajemminkin vanhaan Raumaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Korostan kuitenkin suunnitelmien huolellisuutta ja tarkkaa arviointia siitä, mikä kokoinen ja muotoinen se voisi olla.

Yhä useampi raumalainen joutuu tekemään valintoja, että voiko ostaa ruokaa vai tarvitsemiaan lääkkeitä. Vähävaraisuus kasvaa samaan aikaan kuin ”rikkaat rikastuvat lisää”. Hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä asia on se, että kaikista pidetään huolta ja yhteiskuntaa kehitetään jokaisen maksukyvyn mukaan.

Erilaisesta työstä sekä siihen käytetystä ajasta sekä vaaditusta koulutuksesta riippuen tulee luonnollisesti maksaa erilaista palkkaa. On kuitenkin huomioitavaa, että tuloerot ovat kasvaneet liian suuriksi. En usko, että kukaan on niin lahjakas, että hänelle tulisi maksaa esim. kymmenkertaista palkkaa verrattuna toiseen saman koulutustason omaavan palkansaajan kanssa. On syytä kysyä, luoko kymmenkertaista palkkaa ansaitseva myös kymmenkertaisesti lisäarvoa palkanmaksajalleen?

Valtion tehtävä ei ole puuttua liikaa markkinoiden toimintaan. Liiketoimintojen tulee pääsääntöisesti pyöriä markkinaehtoisesti. Poikkeuksena tulee tarkastella Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä liiketoimintoja.

Yhä useampi joutuu tekemään valintoja, että voiko ostaa ruokaa vai tarvitsemiaan lääkkeitä. Hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä seikka on se, että kaikista pidetään huolta ja yhteiskuntaa kehitetään jokaisen maksukyvyn mukaan. Hyvin harva haluaa elää tukien varassa, vaan yleensä tukien tarvitsemiseen on ajauduttu usean eri asian johdosta. Tukien piirissä olemisen taustalla on myös usein osittaista työkyvyttömyyttä sairauden vuoksi, jolloin on vaikea työllistyä.

Valtion ja kuntien on järkevää omistaa huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden vuoksi tiettyjä toimintoja. Julkisten tahojen on hyvä omistaa edelleen esim. vesihuoltotoimintoja sekä sähkön jakeluun liittyviä toimintoja. Julkinen omistus varmistaa, että esim. sähköverkkojen kehittäminen on kansallisen intressin mukaista. Julkinen omistus mahdollistaa myös paremman valvonnan ja sääntelyn, mikä vähentää riskiä, että kriittinen infrastruktuuri päätyy vääriin käsiin. Myös osinkojen vuoksi julkisten tahojen on jossain määrin järkevää olla mukana omistamassa liiketoimintoja.

Suomi on pieni maa Euroopan laidalla ja meillä on 1360 kilometriä rajaa Venäjän kanssa ja keskinäisestä yhteistyöstä ei ole merkkejä. Eli sijaintimme on haasteellinen. Myös syntyvyys on ennätysalhaisella tasolla ja kuolleisuus kasvaa koko ajan, eli tämä yhtälö on todella huono Suomen tulevaisuuden kannalta. Mikäli haluamme Suomeen jatkuvuutta ja mahdollisuuksia pärjätä, niin meidän tulee oppia hyväksymään monikulttuurisempaa yhteiskuntaa. Suomalaisten syntyvyys ei riitä varmistamaan sitä, että meillä olisi tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunta.

Kristilliset arvot osa arkeamme, historiaamme ja yhteiskuntaamme. Poliittisen päätöksenteon ei tule olla uskonnollisesti latautunutta, mutta kristilliset arvot koetaan maassamme hyväksi, joten niitä on hyvä kuljettaa päätöksenteon rinnalla jossain määrin.

Kaikki ihmiset ovat saman arvoisia ja ketään ei pidä syrjiä sukupuoleen liittyvissä asioissa. Yhteiskunnassamme on kuitenkin vähemmistöjä, jotka kokevat tulevansa syrjityiksi, joten asia pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon.

Hyvät käytöstavat ja toisten ihmisten kunnioittaminen tulee olla osa kaikkien arkea ja käyttäytymismallia. Mikäli näin ei ole, niin auktoriteetin lisääminen ei välttämättä tuo toivottua muutosta, vaan joskus voi olla järkevää kokeilla valmentavaa kasvatusmenetelmää. Toisten ihmisten kunnioittaminen tulee opettaa kaikille lapsille jo kotioloissa.

Ilmastonmuutos on tieteellisesti todistettu ja ilmaston lämpeneminen on jokaisen ihmisen huoli, riippumatta siitä, missä päin maailmaa elää. Jotta maapallo on asumiskelpoinen jälkipolville, niin jokaisen maan tulee olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Kehittyneiden länsimaiden tulee olla ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun eturintamassa koska meillä on siihen kyvykkyyttä.

Maailma on muuttunut yhä yhtenäisemmäksi samaan aikaan kun sodat ja epävarmuudet lisääntyvät ja repivät maailmaa. Tämä luo haasteellisen tilanteen pienelle Suomelle, koska meillä on 1360 kilometriä yhteistä rajaa brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän kanssa. Ensisijaisesti Suomen etu ensin, mutta pelkästään niin mustavalkoisesti ei pidä vallitsevassa geopoliittisessa maailmantilanteessa ajatella. Mikäli ajattelemme vain omaa etuamme, niin emme välttämättä saa kriisin tullen riittävästi yhteistyökumppaneita, vaikka olemmekin liittyneet Natoon.

Nämä asiat voidaan sovittaa yhteen eikä asettaa vastakkain. Ympäristönsuojelu ja vihreä siirtymä tarjoaa meille uusien investointien ja työpaikkojen mahdollisuuksia. Meillä on Suomessa ympäristötekniikan osaamista ja se auttaa näiden asioiden yhteensovittamisessa. Rauman sataman Järviluotoon tulee saada poikkeuslupa teolliseen rakentamiseen, jotta saamme uusia työpaikkoja Raumalle.

Sääntöjä sääntöperusteista yhteiskuntaa tulee kunnioittaa ja johtaja voi olla vahva monella eri tavalla. Omaa sidosryhmää tulee päätöksenteossa kunnioittaa. Yhteistyökyky on vahvan johtajan yksi tärkeä ominaisuus. Pelolla johtaminen ei ole enää tätä päivää ja sellaisella johtamistavalla ei saa muiden kunnioitusta.

Koko Suomen asuttaminen on tärkeää kokonaisturvallisuuden näkökannasta. Kokonaan asutettu Suomi luo turvallisuutta, koska meillä on 1360 kilometriä rajaa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa.

Koko Suomen asuttaminen on tärkeää kokonaisturvallisuuden näkökannasta. Kokonaan asutettu Suomi luo turvallisuutta, koska meillä on 1360 kilometriä rajaa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa. Kaupunkikeskuksien laajeneminen tuo tehokkuutta, mutta lisää myös riskejä, joilla on välillisisä negatiivia kustannusvaikutuksia mm. yleisen turvallisuuden varmistamisessa.