Helena Salakka

Jo tällä hetkellä monessa alakoulussa on käytäntö, jonka mukaan kännykät ovat repussa äänettömällä koko koulupäivän ajan. Käytäntö on mielestäni hyvä alakoulujen osalta. Yläkouluikäisten osalta en lähtisi kännykän käyttökieltoon koko päivän osalta. Heille pitää antaa jo vapautta ja vastuuta. Riittää, että oppilas ei käytä kännykkäänsä oppituntien aikana.

Varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät upeaa työtä arjessaan. Valitettavasti nykyisessä taloustilanteessa Lahden kaupungilla ei ole varaa erilliseen palkankorotukseen. Uskon, että työmarkkinakierroksella hekin saavat yleisen palkankorotuksen, kuten me opettajat ja muutkin eri sopimusten piirissä olevat työntekijät.

Oppimisen tuki uudistuu syksyllä 2025. Jos uudistuksen myötä kuntien tulee palkata lisää erityisopettajia, silloin niin tulee tehdä ehdottomasti, että oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. En usko, että tämä on niin massiivinen toimenpide, että kuntaveroa joudutaan korottamaan.

Haluan pitää viimeiseen asti kulttuurin puolta. Nykyisessä taloustilanteessa kaikkiin kaupungin toimialoihin kohdistuu valitettavasti säästöpaineita. Orkesterin ja kulttuurin osalta leikkausten sijaan tulee lisätä omaa tulonhankintaa, jos vain suinkin mahdollista, kuten esimerkiksi Sinfonia Lahti menestyksekkäästi tekee tällä hetkellä. Lahden kaupungin kulttuurilaitoksiin kohdistuu vuodelle 2025 n. 0,32 milj. euron valtionosuusleikkaukset, jotka on huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarvion valtionosuuslaskelmassa. Leikkauksen johdosta kulttuurilaitoksille ei kohdisteta suhteessa suurempia määrärahavähennyksiä kuin kaupungin talouden tasapainostusohjelma edellyttää.

Lähikirjastot ovat meille kuntalaisille tärkeimpiä kaupungin palveluita. Samaan aikaan kuntien taloustilanne on hyvin hankala. Nykyinen Lahden hyvinvoinnin- ja vapaa-ajanlautakunta päätti lakkauttaa Launeen kirjaston vuoden 2026 alusta. Kysyin lautakunnan jäseniltä, onko lisää lakkautuksia luvassa. He sanoivat, että tämä tehty lakkautus mahdollistaa sen, että 2026 - 2027 muita kirjastosäästöjä ei tarvitse tehdä. On myös hyvä muistaa, kirjaston rahoitus ei pysy nykytasolla vaan toimintamenot kasvavat mm. henkilöstökulujen ja sisäisten vuokrien kasvun myötä (esim. Lahdessa kirjastojen toimintamenot olivat 7,4 milj. euroa vuonna 2023, vuodelle 2025 on budjetoitu 8,2 milj. euroa).

En ole lähtökohtaisesti veronkorotusten kannattaja. Lahden kaupungin veroprosentti on tällä hetkellä 8,1, mikä on jo korkealla tasolla muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna. Nykyinen kaupunginvaltuusto on päättänyt korottaa kunnallisveroa vuodelle 2027 osana talouden tasapainotusohjelmaa, jossa on myös muita lukuisia toimia, joilla kaupunkimme talous pyritään saamaan tasapainoon talouskaudella 2024 - 2027.

Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki, joten vihreän siirtymän investoinnit sopivat hyvin Lahden strategiaan. On hyvä muistaa, että Lahdessa on jo pitkään toimittu kestävän tulevaisuuden hyväksi. Esimerkiksi Lahti Energiasta tuli jo vuonna 1999 Suomen Hyötytuuli Oy:n osakas (tuulivoiman saanti Porista).

Asuinalueiden eriytymistä voidaan vähentää kaavoituksen keinoin. Lisäksi voidaan satsata mm. koulutukseen, lähiliikuntapaikkoihin ja alueiden viihtyisyyteen.

Lahti kasvaa jo tällä hetkellä maahanmuuton myötä. Sadat ukrainalaiset ovat valinneet Lahden uudeksi asuinkunnakseen ja korkeakoulujemme opiskelijoista yli 30 % on kansainvälisiä opiskelijoita. International House Lahti yhteistyössä alueemme muiden toimijoiden kanssa tekevät tärkeää työtä tulijoiden kotouttamisessa.

Lahden kaupunki pyrkii maankäyttöä suunnitellessaan löytämään asukkaitaan kiinnostavia tontteja ja samalla se pyrkii myös ottamaan huomioon lähiluonnon. Lahden kaupunki tavoittelee luontopositiivisuutta vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy, eikä heikkene.

En ole lähtökohtaisesti verojen korotuksen kannalla. Lahden veroprosentti 8,1 % on jo korkea kuntavertailussa. Valitettavasti iso osa kunnista on tällä hetkellä taloustilanteessa, jossa kaikki keinot on otettu käyttöön taloustilanteen sopeuttamiseksi: Esimerkiksi Lahdessa kaikki kunnan toimialat ovat mukana säästötalkoissa ja nykyinen valtuusto on sopinut, että veroprosenttia nostetaan vuonna 2027.

Suomessa on kansainvälisessä vertailussa pienet tuloerot kiitos progressiivisen verotuksen. En siis kannata nykyistä kovempaa verotusta. Valitsin tässä keskimmäisen vaihtoehdon, koska tämä asia ei ole ollenkaan mustavalkoinen. Ahkeruus ei ole aina suoraan verrannollinen tuloihin: Voi olla, että henkilö on elämäntilanteessa, jossa hänen ei ole ollut mahdollista kouluttautua. Hän tekee niin paljon matalapalkkatöitä kuin vain ehtii ja jaksaa, mutta se ei näy isona palkkapussina. Toinen esimerkki: Henkilö on kouluttautunut ja on perustanut oman yrityksen, jossa hän tekee pitkää päivää. Käy niin, että yritysoston myötä perustajasta tulee miljönääri. Saamansa rahat hän sijoittaa uusiin, aloittaviin yrityksiin, mikä hyödyttää koko alueen taloutta ja työllistymistä.

En kannata valtion puuttumista nykyistä enempää markkinoiden toimintaan.

Tätäkin asiaa on onneksi tutkittu: Sosiaaliturvajärjestelmään perehtyneiden tutkijoiden mukaan tukien varassa eläminen EI ole Suomessa liian helppoa. Tutkijoiden mukaan tukien pitkäaikainen käyttö on Suomessa vähäistä. Odotan mielenkiinnolla sosiaaliturvan uudistusta, jossa tavoitteena on yhden hakemuksen malli, joka yksinkertaistaisi ja helpottaisi sosiaaliturvan hakemista.

Suomen valtio on omistajana noin 70 yrityksessä. Trendinä on ollut 1980-luvulta lähtien, että valtio on vähentänyt omistuksiaan. Kannatan tätä trendiä. Samalla valtion omistajuutta tarvitaan, jos mietitään esimerkiksi maamme huoltovarmuutta.

Maailma ja myös Lahti kansainvälistyvät kovaa vauhtia. Lahden väestö kasvaa kiitos maahanmuuton. Korkeakoulujemme opiskelijoista jopa yli 30 % on kansainvälisiä opiskelijoita. Sadat ukrainalaiset ovat valinneet Lahden kotikunnakseen. Tämä on mielestäni lähtökohtaisesti hyvä asia. Tarvitsemme uusia asukkaita ja työntekijöitä. Kielen ja kulttuurin opiskelu ovat tosi tärkeitä, että pystyy kotoutumaan. Tässä Lahden kaupungin uusi International House of Lahti yhteistyökumppaneineen on tärkeässä roolissa.

Kristilliset arvot voi varmasti määritellä hyvin monella tavalla. Soisin, että poliittinen päätöksenteko perustuisi kristillisistä arvoista ainakin kaikkien ihmisten kunnioittamiselle. Muuten ei voi tehdä aitoa yhteistyötä.

Suomessa on jo tällä hetkellä voimassa tasa-arvolaki, jonka yhtenä tavoitteena on estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Tarvitsemme tästä teemasta kuitenkin lisää tietoa ja osaamista.

Jokaisen lapsen tulee saada kokea olevansa hyväksytty ja rakastettu sellaisena kuin on. Lapsi tarvitsee rakkauden lisäksi myös rajoja. Kouluissa on tärkeää, että jokainen osaa toimia osana ryhmää, että oppiminen on mahdollista. Minulle tärkeimpiä arvoja ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, muiden auttaminen ja vapaus.

Ilmastonmuutos on meidän kaikkien yhteinen haaste, johon tulee vastata kaikilla tasoilla: paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Suomi on sitoutunut kansallisen ilmastolain tavoitteisiin.

Meidän tulee pitää jatkossakin puolemme pienenä kansakuntana. Tämä ei saa tarkoittaa käpertymistä ja muista viis veisaamista vaan jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä, kuten tähänkin saakka. Olemme osa EU:ta ja nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa meidän eurooppalaisten tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki ja tämä on vahvasti sanottu Lahden kaupungin strategiassa. Lahti on sitoutunut toimimaan ympäristöystävällisesti. Tämä strategian kärki on jo nyt tuonut Lahteen uusia työpaikkoja. Uskon siis vahvasti, että Lahden kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten ympäristöosaaminen houkuttelee Lahteen uusia yrityksiä ja osaajia jatkossa.

Maailma ei tarvitse enää yhtään enempää diktaattorimaisia johtajia. Vahvan johtajan vallan tulee perustua muuhun kuin siihen, että hän toimii lain rajamailla. Vahva johtaja tekee jatkuvaa yhteistyötä, viestii selvästi ja rohkeasti (kuten Stubb Kiovassa). Vahva johtajan ei siis tarvitse olla kova, vaan ennen kaikkea vaikuttava, inspiroiva ja oikeudenmukainen.

Kaupungistumisen megatrendi jatkuu maailmalla ja Suomessa. Peräti 241 kunnassa työikäisten määrä laskee Kuntaliiton mukaan. Erityisen voimakkaasti työikäinen väestö supistuu väestöennusteen mukaan Itä-Suomessa. Ainakin vielä tällä hetkellä valtio kompensoi valtionosuuksien kautta kunnille tulovirtaa: Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella (lähteenä Kuntaliitto).

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi ja näkyy vahvasti myös Suomessa. Kaupungit tarjoavat erilaisia työmahdollisuuksia, monipuolisia palveluita, harrastusmahdollisuuksia ja yrityksille riittävästi työvoimaa. Kaupungistumisen kääntöpuolena on usein maaseudun autioituminen. Voisiko olla niin, että meillä Suomessa olisi sekä aktiivisia kaupunkeja että vireää maaseutua? Moni meistä asuu kaupungissa, mutta vapaa-aikana mökkipaikkakunta on tärkeä osa elämää.