Topias Mattinen

Mielestäni tilanne on nykyajan sovellusten suhteen mennyt todella huonoon suuntaan. Sovellukset yrittävät kaikin tavoin maksimoida niiden parissa vietetyn ajan, ja todella moni onkin puhelimeensa ja alituiseen netin selaukseen koukussa. Lähtökohtaisesti on siis todella hyvä, että puhelimen käyttöä, etenkin lapsilla ja nuorilla, yritetään vähentää. En lähtisi silti puhelimien käyttöä kieltämään väli- ja ruokailutunneilla. Pelkästään käytännön syistä olisi todella vaikea lähteä tätä kieltoa valvomaan ja ylläpitämään. Täytyisi miltei kieltää puhelimen tuomisen koulun alueelle täysin. Kieltojen sijaan pitäisi koululaisia opettaa puhelimen käytön haitoista, ja erityisesti siitä, miten nykyajan sovellukset koukuttavat käyttäjiään loputtomaan selailuun.

Yksinkertaisuudessaan keskivertopalkat eivät ole pysyneet kuluttajahintojen nousun mukana, tämä käy selväksi suomalaisten ostovoiman sakkaamisesta jo 2010-luvun alusta alkaen. Pitää myös pitää mielessä, että kunnallisella puolella opettajien palkat määräyvät mitä useimmin kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaisesti, josta nykyisin on voimassa vielä vuoden 2025. Mitä itse olen asiantuntijoiden näkemyksiä nähnyt ja lukenut, palkankorotuksille kauttaaltaan olisi tarvetta, jotta suomalaisten ostovoimaa saataisiin korjattua.

Kysymys liittyy osittain myös luokkakokoihin. Mikäli luokkakokoja ei pystytä pitämään järkevän kokoisina yhdelle opettajalle, on tietenkin hyvä, että näitä opettajien avustajia luokasta löytyy. Olisi kuitenkin tärkeätä myös huomioida eritysopetuksen tarpeessa olevat oppilaat, ja tarjota heille tarvittava tuki mm. pienemmillä ryhmillä.

Painoarvo on tässä kysymyksessä sanassa "heikko". Mikäli kunnalla oikeasti meneen niin heikosti, että joudutaan karsimaan avustuksista, joutuisi kulttuuri todennäköisesti leikkauslistalle. Lähtökohtaisesti pidän kunnan tarjoamien sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpitämistä ja parannusta kulttuurin tarjonnan yllä. Lisäksi kunnat myöntävät avustuksia myös nuorisotyölle ja liikunnan tukemiseen.

Kangasalan lähikirjastot sijaitsevat päälle 40 kilometrin säteellä toisistaan. Kuhmalahdessa asuva joutuisi matkustamaan yli 70 kilometriä, jos joutuisi vierailemaan pelkästään pääkirjastolla lähikirjaston sijaan. Pidän kirjaston tarjoamia palveluita erittäin tärkeinä yhteiskunnan sivistyksen, osallistamisen ja mahdollistamisen pilarina.

Mikään kunta ainakaan Pirkanmaalla ei ole kertonut alentavansa tuloveroprosenttia, eikä siihen olekaan juuri kunnilla varaa. Kangasalan 9,4% on nykyään suurempi, kuin Pirkanmaan muilla verrattavilla kunnilla (Ylöjärvi, Nokia, Lempäälä, 8,4%). Toki ero ei ole kuin prosenttiyksikön verran. Veroprosentin on suunnitelmissa pysyä samana ainakin vuoteen 2028 asti.

Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä, mikäli arviointi mahdollisesta "vihreästä" investoinnista olisi positiivinen. Kangasalan kaupunki vuoden 2025 talousarviossaan mainitsee, että "kaupungin tulevia investointeja rahoitetaan pääasiallisesti lainanotolla." Talousarvion suunnitelman mukaisesti, Kangasalla lainamäärä asukasta kohden nousee vuoteen 2027 mennessä noin 25% (3 334€ -> n. 4 498€). On siis hyvin tärkeätä, että tulevia investointeja tarkastellaan yksityiskohtaisesti, riskejä arvioiden sekä luonnon ja asutuksen eheys huomioiden, eikä niitä hyväksyttäisi pelkästään vihreän siirtymän verukkeella.

Vaikka tuloerot ovat Suomessa vieläkin maltilliset, ovat ne silti olleet pysyvästi kasvussa, samalla kun keskiverrattain ostovoima on suomalaisilla heikentynyt 2010-luvulta lähtien. Tämänkaltaista asukkaiden jakautumista varallisuuksien mukaan (joka samalla usein tarkoittaa myös jakautumista etnisyyksien mukaan) onkin vältettävä, erityisesti tarkoitusperäistä sellaista. Vaikka on tietenkin myös reaalitaloutta, että tietyt asuinalueet ovat kalliimpia asua, kuin toiset.

Tämä kysymys maahanmuuton tukemisesta väestön vähenemisen estämiseksi on vaikea. Vaikka on tosiasia se, että Suomi näillä näkymin tarvitsee maahanmuuttoa tukemaan ikääntyvää väestörakennettaan, olisi silti erittäin tärkeätä myös tukea mahdollisimman paljon Suomessa jo asuvien halua kasvattaa perhettään. Pitää myös ymmärtää, että syntyvyyden lasku ei ole pelkästään suomalainen ongelma, vaan jo globaali (vähintäänkin länsimaalainen). Euroopassa vuonna 2023 oli vain kaksi maata (Malta & Färsaaret), jotka ylsivät ylitse tuon 2.0 syntyvyyslukeman. On siis hyvä kysyä, mistä tämä muuttovoitto ulkomailta Suomeen saadaan.

Aiemmassa kysymyksessä sivusin sitä faktaa, että Suomessa ja muissa länsimaissa on ikäkriisi päällä. Onkin siinä kohtaa hyvä pysähtyä miettimään kahta oleellista kysymystä tämän suhteen. 1) Eikö todellakaan ole tilaa rakentaa uusia asuntoja niin, ettei samalla tuhota liikaa luontoa?, ja 2) Mistä näihin uusiin asuntoihin saadaan tarpeeksi ihmisiä asumaan, niin etteivät asunnot seiso tulevaisuudessa tyhjinä? Eli ei, en kannata luonnon tuhoamista uusien asuntojen rakentamista varten, ellei siitä ole tehty selvät analyysit kohtiin yksi ja kaksi viitaten.

Pirkanmaalla on asetettu, että "tavoitteena on laajentaa Tampereen raitiotiejärjestelmää vaiheittain seudulliseksi 2040-luvulle asti". Vuoden 2033-36 välillä on tarkoitus laajentaa rata Tampereen Koilliskeskuksesta Kangasalan Lamminrahkaan. Lamminrahkan laajennuksen jälkeen on tietenkin pidettävä huolta yhteyksistä mm. Lentolaan ja Kangasalan keskustaan.

Aiemmassa vastauksessani kirjoitin että Kangasalan 9,4% verotus on Pirkanmaan muihin verrattaviin kuntiin, kuten Nokiaan, Lempäälään ja Ylöjärveen (8,4%) vain prosenttiyksikön suurempi. Hyvin todennäköistä on myös, että nämä kunnat joutuvat nostamaan verotustaan tulevaisuudessa, kun taas Kangasala voi vielä pitää kiinni nykyisestä verotusprosentistaan.

Mikäli kattavat arvioinnit tuulivoiman investoinneista Kangasalle käyvät järkeen, eli ne tuottaisivat kaupungille tuloja vähällä haitalla ja pienellä riskillä, voisin niitä toki puoltaa. Nyt esimerkiksi tuosta Kuhmalahdelle suunnitellusta tuulivoimalasta on oltava todella tarkkana, tehtävä kattavat selvitykset ja oltava läpinäkyvä viestinnässä. On myös hyvä samassa hengenvedossa pohtia vaihtoehtoisia muotoja lisäsähkön tuotolle, kuten esimerkiksi aurinko- tai pienydinvoimaa.

Tämänhetkisessä Kangasalan kunnan talousarviossa vuosille 2026-2027 on kunnan talous jäämässä alijäämäiseksi, vaikkakin suunnitelma-arvion mukaan lähestytään tasapainotilaa vuoden 2027 lopulla. On tärkeätä, että tasapainotuksesta huolimatta pystytään panostamaan kunnan hyvinvointiin, vetovoimaan ja palveluihin.

Kangasala ylitti tänä vuonna 34 000 asukkaan rajan, eli selvästi kaupunki vetää ihmisiä puoleensa. Kangasalla on myös tällä hetkellä suuria rakennushankkeita, mm. Lamminrahkan alueella, minne myös Tampereen ratikka on suunniteltu tulevan. Tarpeeseen vuokra-asunnoista on luonnollisesti vastattava. Kaupunki onkin niihin viimeaikoina satsannut, mikä näkyy mm. vuonna 2022 myönnetyistä rakennuslupien määrästä, mikä oli tuplasti korkeampi, kuin vuosina 2020 ja 2021.

Suomessa ollaan hyvin todennäköisesti tultu siihen pisteeseen, että veroprosenttien (riippuen tietenkin tarkemmin mistä verosta puhutaan) korotuksissa on tullut vastaan ns. "vähenevän tuoton laki". Käytännössä siis lisäämällä palkkojen verotusta nykyisestään hyötyisi siitä Suomen valtio vain minimaalisesti, sillä välin kun kilpailukykymme vetovoimaisena valtiona kärsisi entisestään. Tuloverotuksen noston sijaan voitaisiin keskittyä enemmän haittaverotukseen, löytämään järkeviä investointeja ja tukkimaan veronkiertoa. Julkisista palveluista, sosiaalietuuksista sekä koulutuksesta leikkaaminen on usein vain piilovero, jonka tulevaisuuden sukupolvet maksavat.

"Suuret tuloerot" on todellakin tässä ajassa aika banaali käsite. Meillä ei onneksi Suomessa ole ihan samalla lailla tuloeroja, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, vaikka on meillä täällä Suomessakin jo muutama Forbesin listan miljardööri, kuten Koneen Herlinit. On mielestäni lähtökohtaisesti posketonta, että samalla kun maailma on elänyt 2000-luvun lopun pankkikriisin, Ukrainan sodan, ja koronapandemian jälkeistä aikaa, on maailman rikkain prosentti lisännyt holveihinsa kymmeniä ja satoja miljardeja lisää rahaa, kuten satujen lohikäärmeet konsanaan. En pidä tälläistä tulojen siirtoa mitenkään hyväksyttävä. Lähtökohtaisesti on totta kai hyvä, että yrittäjyys, ahkeruus ja sisu palkitaan maassa kuin maassa, mutta rajansa kaikella.

En pidä sitä lähtökohtaisesti "reiluna", että valtio pystyisi vapaasti säätelemään vapaiden markkinoiden toimintaa. Valtio säätää lakeja, ja markkinoiden kuuluisi totella ja seurata näitä lakeja. On täysin oikein, että esimerkiksi päihteiden saatavuutta ja mainontaa säädellään laissa – markkinat aivan varmasti myisivät ja mainostaisivat alkoholia ja tupakkaa vieläkin mahdollisimman nuorille, mikäli se olisi lainmukaista.

Varmasti verrattuna useaan muuhun maahan, Suomen sosiaaliturva on helposti hyväksikäytettävissä. Se ei silti tarkoita sitä, että sen varassa on helppo elää. Sosiaaliturvan kuuluisi olla se viimeisin turvaverkko, jonka varaan voi ihminen hakeutua. Tätä kun lähtee purkamaan, seurauksena on yleensä lisääntyvät sosiaaliongelmat, kuten kasvava rikollisuus, kuolleisuus ja nuorison jengiytyminen. Ongelmana on myös, että sosiaaliturvan varassa saatetaan myös ajautua huumekaupan tai muun rikollisuuden pariin, josta haetaan lisätienestiä.

En näe syytä sille, miksi kunnat eivät voisi olla osakkaina yritysten toiminnassa. Tästä on usein hyötyä sekä yritykselle, että kunnalle. Näissä tilanteissa on toki varottava sitä, ettei eturistiriitoja pääse syntymään. En pidä hyvänä, että yritysjohtajat ja poliittiset toimijat kaveeraavat liikaa keskenään saadakseen toisiltaan etuja.

Suomi muuttuu, suomen kieli muuttuu ja suomalaiset muuttuvat. Tämä on kulttuurin rikkoutumaton pohja. On kuitenkin hyvä pysähtyä välillä miettimään, että mitkä muutokset ovat hyvästä, ja mitkä eivät, sekä kohdata sekin totuus, että useimmat muutokset eivät ole pysäytettävissä. Suomi on jo nyt huomattavasi monikulttuurillisempi ja monimuotoisempi paikka, kuin se oli esim. 20 vuotta sitten.

Vaikka perinteiset arvot, kuten lähimmäisen rakkaus ovat vahvasti kristinuskossa (niin kuin useimmissa uskonnoissa) mukana, niin raamatusta, myös uudesta, löytyy aika paljon hyvin kyseenalaisiakin neuvoja. Esimerkkinä Kirjeestä efesolaisille: "Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon niin kuin Herran tahtoon, sillä mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää; onhan hän seurakunnan, oman ruumiinsa, pelastaja. Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon." Mutta raamattu opettaa toki myös erittäin oleellisiakin arvoja, esimerkkinä Kirjeestä galatalaisille: "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki."

Lukuunottamatta intersukupuolisia ovat ihmiset lähtökohtaisesti joko siittiö- tai munasoluja tuottavia nisäkkäitä – koiraita ja naaraita. Meillä on hedelmöittävä sukupuoli eli mies ja hedelmöityvä eli nainen. Mielestäni meillä Suomessa on ollut hyvinkin paljon sosiaalisen sukupuolen tutkimusta, ja edistystä on tehty hyvään suuntaan siinä, että olemme pystyneet kansakuntana tarkastelemaan kriittisesti vakiutuneita sukupuoliroolejamme, ja sitä, mikä on "miehekästä" ja mikä "naisekasta".

Toisen arvostaminen ja kunnioittaminen, rohkeus yrittää, ystävällisyys ja kärsivällisyys ovat mielestäni paljon tärkeämpiä arvoja.

Suomen ei pitäisi tuhota omaa luontoaan tulojen tähden. Tässä globaalissa taloudessa ei ole vain kyse vain siitä, mitä Suomi tekee. Tosin me pystymme päättämään siitä, miten kohtelemme omaa luontoamme ja erityisesti metsiämme.

Suomalainen poliitikko tekee töitä Suomen ja suomalaisten etujen mukaisesti, ei palvellaakseen mitään muuta valtiota tai kansaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Suomen pitäisi unohtaa yhteistyö muiden valtioiden kanssa, päinvastoin. Vahvasta EU:sta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä on Suomelle vain hyötyä.

Itse elän puhtaan veden varassa, ja hengitän raitista ilmaa. Haluaisin näin olevan myös oman lapseni kohdalla, kun hän on ikäiseni.

"Saadakseen asioita tehtyä" voi tarkoittaa autoritäärille monia asioita kansanmurhasta kivitalon rakentamiseen. Pidän demokraattisesta järjestyksestä, ja siitä että äänelläni on valtaa. Tämä pohja rapautuu tismalleen siihen, kun päätöksiä voidaan tehdä ilman vallanjaon toteutumista. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä en lähtisi testaamaan tätä teoriaa lain rajamailla toimivasta vahvasta johtajasta sen enempää.

Mielestäni muutto (tai pysyminen) harvaan asutulla alueella on vaihtoehto, jonka jokaisen tulisi tehdä tietoisesti. Se, että oletuksena on, että kaikki palvelut toimivat harvaan asutuilla alueilla yhtä hyvin, kuin kaupunkikeskiöissä on pohjimmiltaan järjetön. Tämän takia esimerkiksi auton tarve on harvaan asutuilla alueilla aika oleellinen, mikäli siellä haluaa liikkuen omien aikataulujen mukaisesti. Vastuu on asukkaalla ymmärtää, että esimerkiksi lähin sairaala on kauempana harvaan asutuilla alueilla. Toisaalta myös tämän vuoksi on erittäin tärkeätä panostaa kattavaan sähköiseen infrastruktuuriin. Ei ole mitään syytä sille, ettemme pysty takaamaan toimivaa nettiyhteyttä ja loistavia etäpalveluja myös syrjäseuduilla asuville ja työskenteleville.

Suomen kaupungistuminen on yksi syistä, miksi nousimme sotien jälkeen elinvoimaiseksi hyvinvointivaltioksi. Valtio tarvitsee elinvoimaisia kaupunkeja, niin kuin se tarvitsee myös hyvinvoivia kehyskuntia ja maaseutuaan.