Mira Saarentaus

Etenkin alakoulussa välitunnit ovat loistavia hetkiä liikkua, luoda ihmissuhteita epävirallisissa yhteyksissä ja saada aivoille lepoa oppituntien välillä. Myös yläkoulu voisi hyötyä vastaavasta kiellosta.

Espoo on kokeillut kannustinlisän maksamista alueellisesti niissä päiväkodeissa, joissa on erityisesti pula työntekijöistä. Palkkauksen lisäksi varhaiskasvatuksessa työolot sekä johtaminen on asia, joka ajaa ihmisiä alalta alanvaihtoon. Näihin tulisi puuttua vahvemmin, jotta työpaikka voisi olla houkuttelevampi myös muilta ominaisuuksiltaan.

Luokkakoot ovat selkeästi suurempia ja oppilailla on enemmän tarpeita kuin aiemmin. Erityisopettajat sekä koulunkäyntiavustajat vapauttavat luokan omalta opettajalta resursseja itse opetukseen, kun apua tarvitsevilla on tarpeeksi tukea. Jos haluamme saada korkeakoulutettua suuria osia nuoristamme, täytyy heidän opiskelutaidot olla jo peruskoulussa varmistettu.

Lähtökohtaisesti kulttuuriin laitetut tukieurot tulevat takaisin yhteiskuntaan moninkertaisina: ihmisten hyvinvoinnille kulttuuri on erittäin tärkeää. Kulttuuriala (teatterit ja orkesterit mutta myös muut kulttuuritapahtumat) työllistävät merkittävästi paikallisia toimijoita.

Espoosta on karsittu lähikirjastoja jo pois ja keskitetty suuriin ostoskeskuksiin. Kirjastot ovat monesta syystä tärkeitä: jokaisella espoolaisella tulee olla mahdollisuus päästä kirjallisuuden pariin matalalla kynnyksellä. Lisäksi koulujen kirjastokäynnit kannustavat taitavien kirjastotyöntekijöidemme avulla nuoria lukemaan, joka taas on elinehto tiedon ja maailman ymmärtämiselle.

Espoossa on yksi alimmista kuntaveroprosenteista Suomessa. Meillä on varaa nostaa kuntaveroa edes hieman, jolla voisimme kattaa useita tärkeitä investointeja esimerkiksi koulu- ja päiväkotitilatarpeiden suhteen. Vaihtoehtona on lainanotto, ja se ei ole vastuullista taloudenpitoa.

Ehdottomasti vihreän siirtymän investointeja tarvitaan, mutta Espoossa on hankala löytää esimerkiksi tuulivoimalle tai laajoille aurinkovoimaloille sopivia sijainteja.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Mielestäni tämä aihepiiri ei koske Espoota, joka on kasvanut tasaisesti pitkään ja tulee edelleen kasvamaan.

Rakentamista tulee voida tiivistää olemassa olevilla alueilla, mutta kuitenkin siten, että tiivistyvä kaupunki on vihreää ja viihtyisää. Luontoalueissa ei pidä koskea esimerkiksi Keskuspuistoon tai Nuuksioon.

En näe näitä kahta toisiaan poissulkevina vaihtoehtoina: enemminkin kaiken ei tarvitse olla korkeaa ja tiheää ja toisaalta ei myöskään pientalorakentamista tule painottaa. Radan varresta tulee edelleen tehdä tiivistä, mutta se voisi olla huomattavasti viihtyisämpää kuin nyt syntyneet alueet (esim. Finnoo). Pientaloalueet yhdistävät korkean ja tiiviin rakentamisen alueet, jolloin kaikille löytyy jotain.

Espoossa etenkin kaupunkikeskuksissa maksullinen pysäköinti on tärkeä keino hallita liikennettä ja edistää kestävää liikkumista. Ilmainen pysäköinti täyttäisi paikat nopeasti, lisäten turhaa autoliikennettä ja ruuhkia ihmisten etsiessä parkkipaikkoja. Maksullisuus varmistaa paikkojen kierron ja kannustaa käyttämään joukkoliikennettä sekä kävelyä tai pyöräilyä. Toisaalta näillä pysäköintimaksuilla voitaisiin rahoittaa paremmin katujen kunnossapitoa ja infrastruktuurin ylläpitoa, kuten lumenpoistoa ja valaistusta.

Etenkin länsi-Espoossa (Latokaski, Nöykkiö, Tillinmäki, Saunalahti) on bussiliikennettä karsittu liikaa. Yhteydet Espoon keskustaan ovat heikentyneet merkittävästi ja toisaalta myös kaikki Espoon poikittainen liikenne tältä alueelta on erittäin hidasta ja useiden vaihtojen takana. Samaan aikaan esimerkiksi lukiot keskittyvät Otaniemeen, jonne näiltä alueilta kulkeminen on järjettömän kauan kestävää verrattuna suorien bussilinjojen aikaan.

Espoo on kasvanut paljon ja osin lainarahalla rahoittanut tärkeitä investointeja. Lisäinvestointeja tarvitaan vielä, mutta kaupungin kasvussa on aina tarpeen investoida ensin, jotta saadaan myös tuloja.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Valtion tulee ohjata taloutta kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. Näen siis, että valtion toimesta meidän tulee tukea vihreää siirtymää ja poistamme ympäristölle haitallisia tukia, kuten ilmailun tukemista. Kriittinen infrastruktuuri, kuten energia ja liikenneverkot, tulee pitää vahvasti julkisen vallan hallinnassa, mutta markkinoiden toimintaa on järkevää hyödyntää siellä, missä se edistää kestävää kehitystä ja tehokkuutta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa ei tule vähentää, jos toiminta on kriittistä, kuten infrastruktuuri tai turvallisuus. Sen sijaan aloilla, joilla markkinat tarjoavat tehokkaita ja kilpailukykyisiä palveluita, kuten IT-palvelut, ei ole perusteltua ylläpitää julkisesti omistettuja yrityksiä. Julkisen sektorin tulisi keskittyä ydintehtäviinsä ja hyödyntää markkinoita siellä, missä se on tarkoituksenmukaista.

Suomen monikulttuuristuminen ja monimuotoistuminen ei tarkoita suomalaisen kulttuurin katoamista, vaan sen kehittymistä ja monipuolistumista uusien vaikutteiden myötä. Avoimuus erilaisille taustoille tekee yhteiskunnasta dynaamisemman ja vahvemman sekä kilpailukykyisen kansainvälisillä markkinoilla.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle, kun ne perustuvat kirkon ydinsanomaan: heikompien auttamiseen ja jokaisen ihmisarvon kunnioittamiseen. Nykyään kristillisiä arvoja tulkitaan usein liian konservatiivisesti, vaikka Jeesuksen opetusten ydin on lähimmäisenrakkaus, ei rajoittaminen. Politiikassa tämä tarkoittaa empatiaa, oikeudenmukaisuutta ja kaikkien huomioon ottamista.

Sukupuolen moninaisuus tulee huomioida nykyistä paremmin, ja yhteiskunnan rakenteita on kehitettävä tasa-arvoisemmiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sukupuolittuneiden normien purkamista ja yhdenvertaisuuden edistämistä lainsäädännössä sekä palveluissa.

Lapsen tärkeimmät arvot eivät ole auktoriteettien kunnioittaminen, vaan toisten ihmisten arvostaminen ja itsensä löytäminen. Kasvatuksessa tulisi korostaa empatiaa, itsenäistä ajattelua ja vastuullisuutta, jotta lapsi oppii toimimaan eettisesti ja kunnioittamaan muita ihmisiä, ei vain tottelemaan auktoriteetteja.

Suomen tulee vähentää päästöjään riippumatta muiden maiden toimista, sillä jokaisella on vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Jokainen vähennys on askel oikeaan suuntaan ja jokaista tarvitaan. Toimimalla kunnianhimoisesti voimme myös näyttää esimerkkiä ja edistää kestäviä ratkaisuja kansainvälisesti.

Olemme osa Eurooppaa, joten ensisijaisesti Suomi ja suomalaisten etu mutta heti perään eurooppalaisten edun tulee olla samassa linjassa suomalaisten edun kanssa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Yhdysvalloista olemme saaneet pelottavaa esimerkkiä, mitä tapahtuu kun vahva johtaja menee sääntöjen rajamailla. Tällaista ei tule missään tapauksessa hyväksyä tai tuoda Suomeen.

Koko Suomen asutettuna pitäminen ei ole aina järkevää pelkästään kustannusten vuoksi, mutta alueellinen elinvoima on tärkeää. Erityisesti Itä-Suomen asuttuna säilyttäminen on keskeistä maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta, ja näillä alueilla valtion tuen merkitys korostuu.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.