Kuisma Närhi

Jos lapset ja nuoret halutaan luurien äärestä välitunneilla, pitäisi heille tarjota mielekästä ajanvietettä. Nuorten sosiaalisilla suhteilla on nykyään digitaalinen ulottuvuus, eikä se välituntikielloilla muutu miksikään. Oleellisempaa on saada oppilaat keskittymään tunneilla, lähetelkööt meemejä toisilleen vapaa-aikana jos siltä tuntuu.

Varhaiskasvatuksen työsuhteiden ehtojen tulisi olla sillä tasolla, että alalla olisi tarpeeksi tekijöitä eikä pulaa tekijöistä syntyisi. Jos muutosta ei saada työehtosopimuksien kautta tehtyä, voinee samaan lopputulokseen päästä viiveellä myös palkkakilpailulla naapurikuntien kanssa.

Koulutus sekä lasten ja nuorten palvelut ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Paisuvat luokkakoot ja riittämätön tuki erityistukea vaativille oppilaille heikentävät kaikkien oppilaiden koulutuksen laatua.

Pakon edessä säästötoimet voivat kohdistua myös kulttuurialaan, mutta Keravan instituutioiden jatkuvuus tulee turvata.

Kirjastot ovat sivistysyhteiskunnan kulmakivi.

Keravan kunnallisveroprosentti on verrattain matala.

Vihreässä siirtymässä voi olla joko edelläkävijänä kehittämässä tulevaisuuden teknologioita tai jälkijunassa ostamassa niitä edeltäkävijöiltä. Olisi Keravan ja Suomen etu, että olisimme tässä asiassa nopeita. Mielestäni olisi esimerkiksi toivottavaa, että Kerava voisi osallistua ensimmäisten pienreaktorien perustamiseen.

Yhteiskuntarauhan ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei segregaatiota pääse tapahtumaan. Jos ihmisryhmät eriytetään, syntyy herkemmin "me vastaan te"-ajattelua kun ihmiset vieraantuvat toisistaan.

Kerava on jo nyt kasvava kunta, mutta ei olisi pahitteeksi saada kansainvälisiä osaajia Keravalaisiksi.

Keravalla on vielä kasvunvaraa ilman, että lähiluontoa pitää jyrätä. Priorisoisin itse keskustan ränsistyvien rakennusten uusimista. Luontoalueilla on itseisarvoa paitsi ympäristölle, myös Keravan viihtyvyyden kannalta.

Palveluita ja etuuksia voi toki tehostaa, mutta nykyisellään tukien varassa eletään jo nyt tiukilla. Kannatan perustuloa, jotta sosiaalityön ammattilaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten aikaa ei käytettäisi lomakejumppaan ja sen sijaan tukea tarvitsevien ihmisten ongelmien raktaisemiseen. Perustulokokeilujen valossa kulut eivät kasva, mutta ihmisten hyvinvointi kasvaa nykyjärjestelmään verrattuna.

Tuloerot eivät olisi ongelma, jos köyhimmilläkin olisi varaa ihmisarvoiseen elämään.

Markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä. Kiinan krääsäteollisuus on oiva esimerkki siitä, miten vastuullisemmat toimijat häviävät markkinoilla niille, joilla vastuullisuusasiat eivät omaatuntoa paina.

Sosiaalituilla ei mielestäni tulisi elää leveästi, mutta niillä pitäisi tulla toimeen.

Kriittisen infrastruktuurin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta oleellisten palveluiden tulisi olla valtion ja kuntien hallussa.

Kulttuurien kohtaaminen ei ole ongelmaton ilmiö, mutta historiallisesti uusille ajatuksille avoimet yhteiskunnat ovat kehittyneet nopeimmin.

Armo, anteeksianto ja lähimmäisenrakkaus eivät ole eksklusiivisesti kristillisiä arvoja. Kristilliset arvot tuppaavat olemaan myös kovin tulkinnanvaraisia, milloin mihinkin tarkoitusperään sopivia.

Juridisen kolmannen sukupuolen tunnustaminen ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet eivät ole keneltäkään pois.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

"Muut tekee väärin, joten minäkin saan" on pikkulapsen moraalikäsityksen tasoinen argumentti. Ilmasto- ja ympäristökriisi eivät ole mielipidekysymyksiä ja jokaisen valtion tulee väistämättä ottaa asia vakavasti ennemmin tai myöhemmin. On Suomen etu jos olemme ensimmäisten joukossa tarjoamassa ratkaisuja kun muut tulevat järkiinsä.

Suomen pitää toki valvoa omia etujaan etenkin vihamielisten valtioiden kanssa, mutta suuressa kuvassa ihmiskunnan edut eivät katso valtiorajoja.

Ympäristön pettäessä talouskasvut ja työpaikat ovat toissijaisia murheita. Ympäristökatastrofin ennaltaehkäiseminen on varmasti halvempaa kuin sen seurausten korjaaminen. En kuitenkaan näe, että talous ja ympäristö olisivat automaattisesti ristiriidassa keskenään.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Suomen puolustuskyvyn kannalta on alueita, jotka on hyvä pitää asuttuna.

Ympäristön kannalta on parempi asuttaa väestö tiiviimmin. Kaupunkeihin kuitenkin tulisi jättää lähiluontoa ja riittävästi viheralueita.