Jaakko Haaparanta

Kännyköiden käytön rajoittaminen kouluissa myös välitunneilla tukee oppilaiden keskittymistä ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Liiallinen kännykän käyttö voi heikentää keskittymiskykyä ja lisätä sosiaalista eristäytymistä. Koulun tulisi tarjota oppilaille parhaat mahdolliset edellytykset oppimiseen ja hyvinvointiin. Rajoittamalla kännyköiden käyttöä voidaan edistää yhteisöllisyyttä ja kannustaa oppilaita aktiiviseen vuorovaikutukseen sekä liikkumiseen välitunneilla, mikä tukee heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden saatavuus on kriittistä laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaamiseksi. Palkankorotukset ovat tehokas keino houkutella ja pitää päteviä ammattilaisia kunnassa, sillä kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Korkeampi palkkataso parantaa alan vetovoimaa, lisää työn arvostusta ja vähentää henkilöstöpulaa, mikä puolestaan parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja lasten hyvinvointia. Investointi osaajiin on investointi kunnan tulevaisuuteen.

Erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat ovat tärkeitä oppimisen tukemisessa, mutta ratkaisua ei tulisi etsiä ensisijaisesti kuntaveron korottamisesta. Ensin on varmistettava resurssien tehokas kohdentaminen, yhteistyö naapurikuntien kanssa sekä mahdolliset valtion tuet. Kestävä taloudenpito edellyttää, että lisärekrytointeja tehdään ensisijaisesti nykyisiä määrärahoja järkevöittämällä. Kuntalaisten verotaakan kasvattamisen sijaan on etsittävä keinoja koulutuksen laadun parantamiseen ilman veronkorotuksia.

Kulttuuri on tärkeä osa elinvoimaista kuntaa, mutta heikossa taloustilanteessa on tarkasteltava kaikkia menoeriä kriittisesti. Teattereiden ja orkestereiden tukea voidaan tarvittaessa sopeuttaa tilapäisesti, jotta peruspalvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto, voidaan turvata.

Lähikirjastot ovat tärkeä osa kunnan peruspalveluita ja sivistystä, joten niiden rahoituksen säilyttäminen on lähtökohtaisesti perusteltua. Kuitenkin, jos kunnan taloustilanne sitä vaatii, kirjastopalveluiden järjestämistä voidaan tehostaa esimerkiksi palveluja digitalisoimalla ja sitä kautta saavuttaa säästöjä.

Vakaa ja kilpailukykyinen veroprosentti on tärkeä kunnan elinvoiman ja vetovoiman kannalta. Veronkorotusten sijaan on ensisijaisesti etsittävä keinoja tehostaa toimintaa, priorisoida menoja ja kehittää uusia tapoja tuottaa palveluita kustannustehokkaasti. Korkeampi verotus voi heikentää kunnan houkuttelevuutta asukkaille ja yrityksille, mikä pitkällä aikavälillä heikentäisi kunnan taloudellista perustaa. Siksi veroprosentin pitäminen ennallaan on vastuullinen ja kestävä ratkaisu.

Vihreän siirtymän investoinnit, kuten tuulivoima, aurinkovoima ja vähäpäästöiset tehtaat, tuovat kunnalle elinvoimaa, työpaikkoja ja verotuloja samalla, kun ne tukevat kestävää kehitystä. Kunnan tulee aktiivisesti houkutella yrityksiä, jotka investoivat puhtaaseen energiaan ja vähäpäästöiseen tuotantoon, sillä ne vahvistavat paikallistaloutta ja tekevät kunnasta houkuttelevamman myös uusille asukkaille.

Monipuolinen ja tasapainoisesti kehittyvä asuinrakentaminen on tärkeää, jotta kunnan eri alueet säilyvät elinvoimaisina ja viihtyisinä kaikille asukkaille. Liiallinen eriytyminen voi johtaa palveluiden eritasoisuuteen ja vähentää yhteisöllisyyttä. Kunnan kaavoituksen ja asuntopolitiikan tulee edistää monimuotoisuutta niin, että eri asumismuotoja on tarjolla laajasti eri alueilla.

Kunnan elinvoiman turvaaminen edellyttää sekä nykyisten asukkaiden hyvinvointiin panostamista että houkuttelevuutta uusille tulijoille. Muuttovoitto voi olla yksi keino väestökehityksen tasapainottamiseen, mutta sen rinnalla on tärkeää tukea paikallisia yrityksiä, edistää työpaikkojen syntymistä ja varmistaa, että kunta tarjoaa laadukkaat peruspalvelut kaikille asukkaille. Ulkomailta muuttavien on tärkeää työllistyä ja integroitua sujuvasti osaksi yhteisöä. Kunnan on arvioitava kokonaisuutta tasapainoisesti ja löydettävä ratkaisut, jotka tukevat kestävää kehitystä.

Rakentamisen tulee olla kestävää ja tasapainoista, jotta kunnan vetovoimaisuus säilyy pitkällä aikavälillä. Luontoalueilla on merkittävä rooli niin asukkaiden hyvinvoinnin, virkistysmahdollisuuksien kuin ympäristön kannalta. Asuntojen hintojen hallintaan voidaan vaikuttaa ensisijaisesti kaavoitusratkaisuilla, täydennysrakentamisella ja infrastruktuurin kehittämisellä jo olemassa olevilla alueilla. Luontoarvojen ja rakentamisen yhteensovittaminen on tärkeää, mutta uusien asuinalueiden suunnittelussa on painotettava kestävyyttä ja harkittua maankäyttöä.

Kunnan taloutta on hoidettava vastuullisesti niin, että palvelut voidaan turvata ilman tarpeettomia veronkorotuksia. Veronkorotukset voivat heikentää kunnan houkuttelevuutta asukkaille ja yrityksille, mikä pitkällä aikavälillä heikentää kunnan elinvoimaa ja verotuloja. Ennen veronkorotuksia on aina etsittävä säästöjä rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla, tehostamalla palvelutuotantoa ja hyödyntämällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kestävällä taloudenpidolla voidaan turvata tärkeimmät palvelut ilman, että verorasitus kasvaa liikaa.

Tuloerot ovat luonnollinen osa toimivaa markkinataloutta, jossa lahjakkuus, ahkeruus ja yritteliäisyys palkitaan. Kannustava palkitsemisjärjestelmä edistää työntekoa, innovaatioita ja talouskasvua, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Oleellista on, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja edetä omien kykyjensä mukaan. Sen sijaan, että pyrittäisiin tasapäistämään tuloja keinotekoisesti, tulisi keskittyä siihen, että kaikilla on mahdollisuus vaurastua työllä ja yrittäjyydellä.

Terveet markkinat ja kilpailu ovat talouden kasvun ja innovaatioiden perusta, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että talousjärjestelmä toimii oikeudenmukaisesti kaikille. Liiallinen sääntely voi haitata yrittäjyyttä ja investointeja, mutta toisaalta valtiolla on rooli markkinoiden toiminnan valvonnassa ja reilun kilpailun turvaamisessa. On tärkeää, että sääntely kohdistuu vain epäkohtiin, kuten markkinoiden väärinkäytöksiin ja monopolien syntymiseen.

Sosiaaliturvan tulee tarjota turvaverkko sitä aidosti tarvitseville, mutta sen on myös kannustettava työntekoon ja omavaraisuuteen. Nykyjärjestelmässä voi olla kannustinloukkuja, joissa työn vastaanottaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä heikentää sekä yksilön että yhteiskunnan pitkän aikavälin hyvinvointia. Sosiaaliturvan on tuettava työllistymistä ja aktiivisuutta niin, että työnteko on aina kannattavampi vaihtoehto kuin tukien varassa eläminen.

Valtion ja kuntien omistuksessa olevilla yrityksillä on paikkansa silloin, kun ne tuottavat yhteiskunnallisesti tärkeitä palveluita tai varmistavat huoltovarmuutta. Kunnan omistamat yhtiöt voivat olla tehokas tapa järjestää palveluita, jos ne toimivat markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi. Sen sijaan turhaa omistusta tai toimintaa, joka vääristää kilpailua, on syytä arvioida kriittisesti.

Monimuotoisuus tuo mukanaan uusia näkökulmia, osaamista ja mahdollisuuksia, jotka voivat vahvistaa yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Työvoimapula monilla aloilla edellyttää kansainvälisiä osaajia, ja hyvin hoidettu kotoutuminen tukee sekä yksilöiden että yhteiskunnan hyvinvointia. Samalla on tärkeää varmistaa, että maahanmuutto on hallittua ja tukee työmarkkinoiden tarpeita. Yhteiskunnan eheys ja toimivat peruspalvelut ovat avainasemassa, jotta monimuotoisuus on aidosti voimavara eikä haaste.

Kristillisten arvojen käyttö poliittisen päätöksenteon pohjana riippuu siitä, miten ne määritellään ja tulkitaan. Monet keskeiset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus ja heikommista huolehtiminen, ovat yleisesti hyväksyttyjä periaatteita, jotka voivat tukea päätöksentekoa. Toisaalta, koska kristilliset arvot voivat tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, niiden soveltaminen politiikassa voi olla haastavaa. Poliittinen päätöksenteko perustuu usein moniarvoiseen yhteiskuntaan, jossa eri maailmankatsomukset kohtaavat, joten yksittäisen uskonnollisen arvopohjan käyttö voi herättää kysymyksiä tasapuolisuudesta ja kaikkien kansalaisten huomioon ottamisesta.

Jokaisella tulee olla oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Sukupuolen moninaisuus on osa yhteiskuntaa, ja sen huomioiminen esimerkiksi palveluissa ja lainsäädännössä voi edistää ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Samalla on tärkeää, että mahdolliset muutokset perustuvat huolelliseen harkintaan ja tutkittuun tietoon, ja että päätökset palvelevat kaikkia kansalaisia tasapuolisesti.

Lapsen kasvatuksessa tärkeintä on itsenäinen ajattelu, vastuullisuus ja toisten kunnioittaminen, ei pelkästään auktoriteettien totteleminen. Kyky kyseenalaistaa, ratkaista ongelmia ja tehdä eettisiä valintoja ovat olennaisia taitoja nykypäivän yhteiskunnassa. Vaikka auktoriteettien kunnioittaminen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen ovat osa hyvää käytöstä, kasvatuksen tulisi ennen kaikkea tukea lapsen itseluottamusta, empatiaa ja kykyä toimia aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää, mutta Suomen päästövähennystoimien on oltava järkeviä ja suhteessa globaaliin kokonaisuuteen. Suomen osuus maailman päästöistä on pieni, joten vaikuttavimmat ratkaisut syntyvät kansainvälisessä yhteistyössä ja teknologian kehittämisen kautta. Samalla on tärkeää huolehtia kilpailukyvystä ja talouden elinvoimasta, jotta vihreä siirtymä tuo kasvua eikä vain kustannuksia.

Päätöksenteon lähtökohtana on oltava Suomen ja suomalaisten hyvinvointi, turvallisuus ja elinvoima. Poliitikkojen ensisijainen vastuu on oman maan kansalaisille, ja päätöksiä on tehtävä siten, että ne tukevat työllisyyttä, talouskasvua ja hyvinvointipalveluiden kestävyyttä. Samalla on kuitenkin muistettava, että Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, ja monet haasteet, kuten turvallisuus, talous ja ympäristökysymykset, ratkaistaan yhteistyöllä. Kansallisten etujen ajaminen ei tarkoita sulkeutuneisuutta, vaan tasapainoista ja vastuullista politiikkaa.

Kestävä talouskasvu ja ympäristönsuojelu eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne on pyrittävä sovittamaan yhteen. Ympäristön huomioiminen on tärkeää pitkän aikavälin hyvinvoinnin ja elinvoiman kannalta, mutta ratkaisut eivät saa estää työpaikkojen luomista ja talouden kehitystä. Viisas päätöksenteko kannustaa vihreään kasvuun, jossa innovaatioilla ja vastuullisella yritystoiminnalla voidaan edistää sekä ympäristötavoitteita että työllisyyttä. Kunnan tulee edistää investointeja ja yritystoimintaa niin, että ne tukevat sekä taloutta että kestävää kehitystä.

Vahva ja päämäärätietoinen johtajuus on tärkeää, mutta päätöksenteon on aina perustuttava lakeihin, demokraattisiin periaatteisiin ja läpinäkyvyyteen. Suomi on oikeusvaltio, jossa säännöt ja instituutiot takaavat kestävän ja vakaan päätöksenteon. Jos johtaja toimii sääntöjen rajamailla, se voi murentaa kansalaisten luottamusta järjestelmään ja johtaa epävarmuuteen. Parhaat johtajat saavat asioita aikaan yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä päätöksenteolla, eivät oikaisemalla prosesseja kyseenalaisin keinoin.

On tärkeää, että Suomessa on elinvoimaisia alueita eri puolilla maata, mutta kuntien ja valtion resurssit on kohdennettava kestävällä tavalla. Palveluiden ja infran ylläpitäminen harvaan asutuilla alueilla voi muodostua taloudellisesti raskaaksi, ja resurssien tulee vastata väestökehitystä ja alueellisia tarpeita. Sen sijaan, että väkisin ylläpidettäisiin asutusta kaikkialla, tulisi panostaa alueiden vahvuuksiin, kuten yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseen, jotta väestö jakautuu luonnollisesti elinvoimaisille alueille.

Kaupungistuminen tuo mukanaan talouskasvua, työpaikkoja ja palveluiden keskittymistä, mutta sen ei tulisi tapahtua muun Suomen kustannuksella. Koko maan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että myös pienemmät kunnat ja maaseutualueet pysyvät elinkelpoisina ja houkuttelevina. Hyvä elinympäristö, sujuva arki ja monipuolinen yritystoiminta eivät ole sidottuja vain kaupunkikeskuksiin. Kunnissa on mahdollisuus tarjota perheille, yrittäjille ja etätyön tekijöille vetovoimainen vaihtoehto, joka tukee tasapainoista aluekehitystä.