Tarik Ahsanullah

Kännyköiden käyttäminen on arkipäivää nykyisin nuorilla. Täyskielto välitunneille olisi liian radikaali ratkaisu. Kouluissa pitää voida puuttua haitalliseen kännykänkäyttöön myös välitunneilla, mutta täyskielto ei ole perusteltu lähtökohta. Tuntien aikana puhelimia ei tule käyttää muutoin kuin opetustarkoituksessa.

Helsingissä kustannustaso on maan korkein, ja se on perusteltua huomioida myös kaupungin työntekijöiden palkoissa. Toisaalta on muistettava, ettei palkkataso ole ainoa houkuttelutekijä. Paljon on kiinni myös siitä, että työpaikoilla olosuhteet ja johtaminen tukevat ammattilaisten työtä sopivalla tavalla.

Helsingin kuntaveroa ei tule korottaa. Ei myöskään ole perusteltua asettaa nimenomaan erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia ylikorostuneeseen asemaan. Helsinki tarvitsee kaikkia ammattilaisia riittävästi - tämä tavoite voidaan toteuttaa ilman kuntaveron korotusta.

JOS taloustilanne on heikko, on valitettavasti kaikesta pystyttävä karsimaan. Helsingissä taloutta on onneksi hoidettu vastuullisesti ja meidän kannattaakin enemmin investoida erilaisiin palveluihin - myös kulttuuritarjontaan. Pidän tärkeänä, että Helsingissä huolehditaan kulttuuritarjonnan edellytyksistä - pääkaupungissa pitää olla tarjolla maan parhaat kulttuurielämykset! Kaupunki huolehtii edellytyksistä myös mahdollistamalla yhä isomman väestöpohjan, jolloin teattereille ja orkestereille riittää kysyntää.

JOS säästöjä on pakko saada, voidaan niitä etsiä tarvittaessa myös kirjastoista. Pitää kuitenkin muistaa, että kirjastot ovat tärkeitä kaupungin vetovoimatekijöitä - vahvana lähtökohtana pitää olla se, että kaikilla helsinkiläisillä on hyvin toimiva kirjasto omalla alueellaan. Helsingissä lähikirjastoista ei ole syytä leikata.

Kuntaveroa ei tule korottaa Helsingissä. Kasvavat menot voidaan kattaa kasvavalla verokertymällä. Verokertymä kasvaa kun Helsinki kasvaa järkevällä tavalla!

Helsingissä kyse on sellaisista investoinneista, jotka sopivat tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Tällaisia investointeja on tehtävä kunnianhimoisesti. Esimerkiksi liikenteen osalta Helsingin tulee tavoitella siirtymistä täysin päästövapaaseen joukkoliikenteeseen.

Liiallinen segregaatio on kaupunkien globaali ongelma, jota Helsingin tulee välttää. Parhaiten tässä toimii vapaarahoitteinen asuntotuotanto, sillä tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä vuokralaiset ja omistusasujat asuvat sekaisin samoissa rakennuksissa! Asuinalueet voivat myös olla identiteetiltään ja rakennuskannaltaan erilaisia. Meidän ei kannata tehdä kaikista asuinalueista samanlaisia puolitiiviitä kerrostalolähiöitä. Tiivistetään keskustamaisia alueita voimakkaasti, jotta myös omakotitaloalueita mahtuu Helsinkiin!

Suomi tarvitsee vahvasti työ- ja opiskeluperäistä maahanmuttoa ja Helsinki on Suomen paras toivo saada sitä. Kansainvälisesti menestyvä pääkaupunki tarvitsee muuttovoittoa myös ulkomailta. Ilman kasvua jäämme yksinkertaisesti jälkeen muista. Suomessa on jo nyt monin paikoin työvoimapulaa ja maahanmuuttajien houkuttelu on tärkeää myös yritystemme kannalta (ks. esim. EK:n kannanotto). Suomesta ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada riittävästi työvoimaa kansainvälisesti menestyvän metropolin tarpeisiin.

Helsinki tarvitsee lähiluontoa! Olen vuosikausien ajan kannattanut korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista sinne, minne rakennetaan ylipäätään. Se olisi paras tapa säästää lähiluontoa. Ensisijaisesti Helsingissä pitää tiivistää jo rakennettuja alueita ja muuttaa toimitiloja asunnoiksi. On kuitenkin mahdollista, että paikallisesti joitain pieniä luontoalueita on järkevää ottaa laajenevan kaupungin käyttöön. Asuntojen hintakehitystä voidaan hillitä kestävästi vain rakentamalla riittävästi. On myös hyvä huomioida, ettei rakentamisen tarvitse tarkoittaa aina viherympäristön katoamista kokonaan - uudet alueet tulee suunnitella niin, että viherympäristöä on tarjolla jokaisen asunnon välittömässä läheisyydessä.

Helsingin kasvu on erinomainen asia kaikkien kaupunkilaisten ja koko Suomen kannalta! Helsingissä ei ole mitään viitteitä siitä, että kasvu olisi ollut liian nopeaa. Nähdäkseni se on ollut ennemmin liian hidasta - uudet kaupunkikehityshankkeet kestävät aivan liian pitkään. Niitä tulee nopeuttaa siten, että kaupunkilaisille aiheutuvat haitat minimoidaan aiempaa paremmin!

Tarvitsemme erilaista, monipuolista arkkitehtuuria - myös uusvanhaa arkkitehtuuria enemmän! Tehdään aiempaa rohkeammin erinäköisiä asuinalueita ja kortteleita - kaupungin tulisi ohjata monipuolisempaan arkkitehtuuriin kaavoituksella.

Täyskielto nastarenkaille on kohtuuttoman voimakas toimenpide, sillä se estäisi ison osan autoliikenteestä keskustaan kokonaan talvien ajaksi.

Sähköautoilun edistäminen on hyvä tavoite. Se tulee kuitenkin toteuttaa ensisijaisesti kannustimien eikä rajoitusten kautta! Esimerkiksi latausinfraan on panostettava aiempaa enemmän tulevalla kaudella. Rajoituksia ja kieltoja voidaan asettaa vasta kun sähköautoilun perusedellytykset ovat paljon paremmassa kunnossa.

Käyttöhuoneet vähentävät tutkitusti haittoja ja niiden kokeileminen olisi ehdottomasti järkevää, jos laki sen mahdollistaisi. Vaikutuksia tulisi kuitenkin seurata tarkasti. Olen pettynyt siihen, että eduskunta torppasi juuri asiaa koskevan lakialoitteen.

Kaikista tärkeintä on taata laadukas pääsy terveydenhoidon palveluiden äärelle. Mikäli pienillä terveyskeskusmaksuilla voitaisiin tätä tavoitetta edistää, olisivat ne järkevä keino. On kuitenkin epätodennäköistä, että niillä saavutettaisiin merkittävää laadun parantumista, jonka vuoksi niitä ei kannata palauttaa.

HUS:n erikoissairaanhoito on maamme lääketieteen huippuyksikkö, josta ei kannata säästää. Sekä laadukkaaseen erikoissairaanhoitoon että peruspalveluihin on päästävä tarvittaessa.

Kaikille ilmaiset tuotteet eivät ole järkevää taloudenhoitoa, sillä selkeä enemmistö pystyy hankkimaan ne itse. Kaupunki voi harkita erityistä tukea vähävaraisille, joille tuotteiden hankkiminen aidosti aiheuttaa merkittäviä haasteita.

Helsingissä veroja ei tarvitse korottaa - kaupunkia pitää kehittää siten, että verokertymä kasvaa kaupungin kasvun mukana.

Suomessa tuloerot ovat hyvin kohtuulliset ja hyvä niin. Jonkin verran tuloeroja tuleekin olla, mutta yhteiskunnan suurta kahtiajakoa on syytä välttää. Tuloerojen kasvu tällä hetkellä Suomessa tai Helsingissä ei ole mikään ongelma. Tärkeintä olisi saada tulojen kasvua kaikkiin tuloluokkiin!

Markkinatalous on erittäin toimiva mekanismi, johon valtion pitäisi puuttua mahdollisimman vähän.

Kannustinloukkuja tulee tarkastella kriittisesti jatkuvasti - lähtökohtana pitää olla se, että jokainen hankkii itse oman toimeentulonsa.

Julkisen vallan tulee omistaa yritystoimintaa vain erityisen perustellusta syystä. Esimerkiksi sähköverkkoyhtiön omistaminen on hyvinkin järkevää. Kaupungin ei lähtökohtaisesti tule kilpailla yritysten kanssa sellaisilla markkinoilla, joille tarjontaa syntyy riittävästi muutoinkin.

Suomen menestyksen kannalta on välttämätöntä, että ulkomailta tulevat ihmiset kokevat Suomen ja sen pääkaupungin paikaksi, jonne heidät toivotetaan tervetulleeksi. Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa Helsinkiin ja meidän on panostettava kansainväliseen houkuttelevuuteemme. Vastaus ei tarkoita sitä, etteikö maahanmuuttoon liittyisi myös haasteita ratkaistavaksi. On selvää, että kotoutumiseen pitää panostaa aktiivisesti - ketään ei tule jättää toimettomaksi. Myös maahanmuuttajilla on vastuu opetella kieltä ja kulttuuria. Rasisimi on valitettavasti edelleen iso ongelma Suomessa. Erityisesti me nimeltä ja naamalta valtaväestöstä poikkeavat kohtaamme sitä jatkuvasti. Jos etsit kokoomuslaista ehdokasta, joka taistelee varmuudella rasismia vastaan jokaisessa tilanteessa - olen tässä!

Poliittisen päätöksenteon pohjaksi on olemassa lukuisia hyviä arvoja. Minun keskeisimmät arvoni politiikassa ovat oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja pitkäjänteisyys. Kristillisten arvojen pohjalta voi tehdä hyvää politiikkaa, mutta itse vieroksun moneen uskontoon liittyvää liiallista konservatismia politiikassa.

Olemme kaikki erilaisia - ja se on hyvä ottaa aina huomioon niin päätöksenteossa kuin arkielämässäkin.

Nykymaailmassa on nähdäkseni myös paljon muita tärkeämpiä arvoja opetettavaksi tuleville sukupolville, esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja kaikkien kunnioittaminen. Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen rakentuu myös näiden muiden arvojen kautta.

Maat, jotka ovat aktiivisia kestävien investointien ja päästöjen vähentämisen kanssa, tulevat menestymään parhaiten. Kyse on maailman pelastamisen lisäksi siten myös Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Helsingin kaupunginvaltuustossa tulee ensisijaisesti asettaa helsinkiläisten etu kärkeen. Valtuutettuna tulisin kuitenkin aina huomioimaan päätöksenteossa myös tulevat helsinkiläiset, muut suomalaiset sekä muut maailman ihmiset siinä määrin kuin se kulloisessakin tilanteessa olisi perusteltua.

Yleensä nämä eivät onneksi ole ristiriidassa, sillä ympäristön kannalta järkevät investoinnit ovat myös talouskasvun näkökulmasta järkeviä. Kyse on kuitenkin aina punninnasta: jos pienellä haitalla ympäristölle voidaan saavuttaa iso taloudellinen, sosiaalinen tai muu hyöty - se voi olla perusteltua.

On tärkeää saada asioita tehdyksi, mutta se tulee tehdä sääntöjen puitteissa. Erityisesti nykymaailmassa oikeusvaltion puolustaminen ja sen puitteissa toimiminen on tärkeää.

On absurdia ajatella, että koko Suomi voisi olla asutettu. Ihmiset saavat vapaasti valinta asuinpaikkansa, mutta valtion ei tule missään nimessä kannustaa ihmisiä asumaan ympäri maan. Valtion tulisi investoida erityisesti kasvukaupunkeihin esimerkiksi osallistumalla isoihin joukkoliikennehankkeisiin!

Kaupungistuminen johtuu siitä, että ihmiset haluavat asua kaupungeissa - on hienoa, että siihen on myös Suomessa yhä enemmän mahdollisuuksia! Myös valtion tulee panostaa kaupunkien tarpeisiin.