Suvi Timonen

Välitunnilla puhelimen käyttöä voi hyvä olla rajoittaa, mutta en näe välttämättä tarkoituksenmukaisena kieltää sitä kokonaan.

Siinä tapauksessa, mikäli kunnassa on esim. pulaa varhaiskasvatuksen työntekijöistä tai pelko osaavan työvoiman menettämisestä, edellä mainittu keino voi tulla harkittavaksi. Ovatko Mäntsälän varhaiskasvatuksen palkat kilpailukykyisiä verrattuna naapurikuntiin? Jos eivät, niin palkat on saatettava kilpailukykyiselle tasolle.

Jos erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia ei ole kouluissa riittävästi, niin jotakin on tehtävä. En kuitenkaan usko, että em. työntekijöiden palkkaamisen edellytyksenä on välttämättä kuntaveron korotus.

Ikävä kyllä kulttuuritoimijat ovat heitä, jotka joutuvat tyypillisesti ensimmäisinä kärsimään säästöpaineista kunnassa. Kulttuurista säästäminen on kuitenkin lyhytnäköistä useammastakin eri syystä. Ensinnäkin taide ja kulttuuri tutkitusti lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Toiseksi elävä kulttuurikenttä tuo kuntaan asukkaita ja matkailijoita, joten kulttuuri on tärkeä tekijä kunnan elinvoiman edistämisessä. Mäntsälän sijainti ei ole hullumpi, mutta ollakseen kiinnostava kunta tarvitsisi mielestäni vielä lisää luovaa pöhinää.

Kirjastopalveluista en Mäntsälässä säästäisi, vaan pikemminkin kirjastopalvelut ovat yksi kipeimmin lisärahoitusta vaativista kunnan palveluista. Nykyinen kirjastorakennus vaatisi vähintäänkin kunnon remontin.

Mielestäni verotuksen korottamisen on myös oltava mukana keinovalikoimassa. Se onko järkevämpi leikata palveluista kuin nostaa veroja, riippuu aina tilanteesta. Uudenmaan kunnaksi Mäntsälän veroprosentti on korkea, mutta taas koko Suomen mittakaavassa alhainen. Tärkeää myös on, että kuntalaiset kokevat saavansa verorahoilleen vastinetta.

Käsittääkseni Mäntsälässä ei tosin ole tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita.

Asuinalueiden eriytymistä on tärkeä ehkäistä, koska huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille johtaa myös alueellisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. Nämä heijastuvat edelleen oppimistuloksiin, asuntojen hintoihin ja asuinalueella koettuun turvallisuuteen. Segregaatio voi johtaa toisin sanoen kurjuuden kierteeseen, joka vaikuttaa siihen minkälaiset mahdollisuudet ihmisillä on ylipäätänsä onnistua elämässään.

Nykyinen maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua Suomessa. Työikäisen väestön määrä alkaa Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella laskea 2050-luvulla. Mielestäni olisi aika outoa, että ulkomaalaista väestöä ei huomioitaisi potentiaalisina muuttajina kuntaan tilanteessa, jossa väestönkasvu Suomessa perustuu yksinomaan maahanmuutolle. Toisaalta näen, että sen sijaan, että kunnan tulisi aktiivisesti houkutella väestöä ulkomailta, taktisesti järkevämpää on houkutella kuntaan jo Suomessa olevia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.

Eiköhän Mäntsälässä asuntojen hinnat saada pidettyä kohtuullisena ilmankin.

Tilannekohtaista, lakisääteisistä palveluista ei tulisi kuitenkaan tinkiä siksi, että hyvin toimeentulevien menot ovat vaarassa kasvaa.

Mielestäni on oikeastaan käsittämätöntä, että joku voi olla täysin samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että perhetausta vaikuttaa erityisesti köyhimpien ja rikkaimpien perheiden lasten tulevaisuuteen. Toisin sanottuna vanhempien sosioekonominen asema ennustaa hyvin voimakkaasti lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa. Köyhästä perheestä on huomattavasti vaikeampi ponnistaa kuin keskituloisesta tai rikkaasta perheestä.

Valitettavasti suunta näyttää tällä hetkellä kuitenkin olevan pikemminkin päinvastainen.

Mielestäni ei ole; aiheesta taitaa olla aika paljon tutkimustietoakin saatavilla

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Mielestäni monimuotoisuus on rikkaus.

Riippuu, mitä kristillisillä arvoilla tarkoitetaan ja kuka tämän tulkinnan tekee. Jos kristillisillä arvoilla tarkoitetaan armollisuutta, tasa-arvoa ja lähimmäisenrakkautta, niin mikseipä myös näihin arvoihin voisi nojautua. Valitettavasti on ihmisistä, jotka kuitenkin oikeuttavat "kristillisillä arvoilla" esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjinnän.

Olen huolissani siitä, että kehityskulku on kulkenut viime aikoina pikemminkin päinvastaiseen suuntaan.

Kuulostaa enemmän itä-naapurin opeilta, kuin niiltä arvoilta, joita valtaosa suomalaisista vanhemmista haluaa todennäköisesti jälkeläisilleen välittää.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Käsitys siitä, mikä on Suomen ja suomalaisten etu riippuu kaiketi siitä keneltä sitä kysytään. Mielestäni esim. paperittomien terveydenhuollon rajoittaminen ei ole järkevää, eikä suomalaisten edun mukaista. Mielestäni suomalaisten etu ei ole riistää kaikkein heikoimpia, koska tällainen toiminta voi pahimmillaan jopa radikalisoida ihmisiä. Suomalaisten etu on pitää yhteiskunta turvallisena.

Näen lyhytnäköisenä kehityksen, jossa toimitaan päinvastoin.

Vahva johtajan ei tarvitse nostaa itseään sääntöjen yläpuolelle, vaan hän kunnioittaa yhdessä sovittuja sääntöjä

Muun muassa nykyinen turvallisuustilanne huomioiden tämä voi olla viisasta.

Ihanneyhteiskunnassa ihmiset asuisivat siellä missä he haluavat asua. Kaupungistuminen tuo mukanaan ongelmia, mutta kaupungit tarjoavat myös mahdollisuuksia. Välttäisin vastakkain asettelua: maaseutu – kaupunki.