Ehdokkaan Heidi Saarinen tiedot

Heidi Saarinen
Sdp
Nro 21
Ikä:
34
Sukupuoli:
Nainen
Paikkakunta:
Jämsä
Postinumeroalue:
42100, Jämsä Keskus
Ammatti:
Ympäristöteknologian opiskelija, sairaanhoitaja
Koulutus:
Alempi korkea-aste
Sdp
Nro 21
34
Nainen
Jämsä
42100, Jämsä Keskus
Ympäristöteknologian opiskelija, sairaanhoitaja
Alempi korkea-aste
Ehdokkaalla on voimakkaita mielipiteitä suuntaan liberaalivihreä.
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.
Ainakin nämä kännyköiden haltuunotot ja luovutukset on helpompia organisoida kerran päivässä, kun useita kertoja päivässä. Lisäksi minusta on hyvä, jos välitunneilla oikeasti ulkoillaan, pelaillaan ja ollaan yhdessä muiden kanssa kuin, että kaikki istuvat naama näytössä.
Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
Käsittääkseni kunnassani on kohtuullisen hyvä tilanne varhaiskasvatuksen työntekijöiden suhteen.
Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
Kouluissa pitäisi sen sijaan ottaa käyttöön pien-/erityisluokat. Nyt on useiden vuosien huonot kokemukset siitä mitä tapahtuu, kun kaikki oppilaat tarpeista riippumatta integroidaan suuriin luokkiin.
Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.
Karsimista pitää tehdä tasapuolisesti kaikilta, ei vain yhdeltä toimijalta. Toisaalta Jämsässä ei tällaisista tuista voida edes karsia, joita ei ole myönnetty tähänkään saakka.
Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
Kirjastopalveluista on karsittu jo liikaa, esimerkiksi kirjastoauton lopettaminen oli mielestäni huono päätös. Pääkirjastossa järjestetään niin monipuolisesti toimintaa, että tällaista pitää ehdottomasti tukea. Varsinkin, kun kirjaston tarjoamat palvelut ja erilaiset aktiviteetit ovat ilmaisia ja helposti saavutettavia.
Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
Emme voi olla Keski-Suomen veroprosenttikuninkaita, jos haluamme houkutella Jämsään uusia asukkaita tai pitää täällä edes tällä hetkellä asuvista kiinni.
Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.
Ehdottomasti. Tämä voi myös lisätä työpaikkoja ja osaamista kunnassamme. Lisäksi saaduilla kiinteistöverotuotoilla on mahdollista rahoittaa esimerkiksi liikuntahallin rakentaminen.
Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.
Kunnassani asuinalueiden erityminen ei johdu mielestäni varallisuudesta tai etnisestä taustasta vaan pikemminkin välimatkoista ja asukkaiden vähyydestä tietyillä alueilla.
Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.
Minusta sillä ei ole väliä, mistä Jämsään muutetaan. Sillä on väliä mitä tänne tullaan tekemään.
Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina.
Jämsässä asuntojen hinnat ovat suorastaan romahtaneet, eikä uusia taloja ole rakennettu, joten tällaista on turha edes miettiä.
Jämsän täytyy huomioida ikäluokkien jyrkkä pieneneminen karsimalla koulujen määrää.
Mahdollisesti kyllä. Haluan kuitenkin nähdä oikeat laskelmat siitä mitä säästyy, jos oppilaat siirretään toiseen kouluun vs. koulun säästäminen. Lisäksi on tehtävä rehellinen vaikutusten arviointi lapsiin. Myös kyläkoulujen opetuksen tasosta on varmistuttava, yhdysluokkaopetus vaatii opettajalta valtavaa työmäärää ja pedagogista joustavuutta. Lasten määrä täytyy ottaa huomioon päätöksiä tehdessä.
Jämsän kaupungin tulee pysyä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian jäsenenä.
Mielestäni olisi järkevää kartoittaa myös muita mahdollisia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi esillä ollut SASKY. Jos meiltä viedään Jämsästä kaikki opiskelupaikat ja joustavuus Gradialla, niin onko järkevää kuulua tällaiseen koulutuskuntayhtymään.
Jämsän pitää profiloitua voimakkaammin uusiutuvan energiatuotannon kuntana.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Jämsän on tehtävä päätös uuden kulttuuritilan rakentamisesta.
Järkevämpää olisi tehdä yhdistetty kulttuuri- ja liikuntahalli.
Jämsän kaupungin tulee tukea vain yhtä jäähallia.
Kaikkien kuntalaisten mahdollisuutta liikuntaan pitää ehdottomasti tukea, esimerkiksi Längelmäkihalli on aktiivisessa kyläläisten käytössä.
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Ei voida ajatella mustavalkoisesti, että tilanne olisi vain joko tai.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Jos suuret tuloerot oikeasti perustuisivat vain lahjakkuuteen ja ahkeruuteen, niin tämä olisi ok, mutta tällä hetkellä näin ei ole, eikä tule ikinä olemaan.
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Valtion pitäisi sen sijaan pitää huoli siitä, että talous lähtisi kasvuun, eikä tehdä koko ajan päätöksiä, joilla kasvu vain hidastuu ja työttömyys lisääntyy!
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
En usko, että sosiaalituen varassa on helppoa elää, mutta ihmisiä pitäisi ehdottomasti kannustaa työllistymään, kouluttautumaan ja kehittämään itseään. Myös osa-aikatyön tekeminen tulee olla kannattavaa ja kannustavaa.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Ei ainakaan turvallisuuteen tai maanpuolustukseen liittyvissä yrityksissä tai kriittisen infrastruktuurin, kuten vesihuollon yrityksissä.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Suomi on avoin yhteiskunta, johon kaikki ovat tervetulleita, kuten me suomalaisetkin olemme tervetulleita lukuisiin maihin. Meidän on kuitenkin panostettava enemmän maahanmuuttajien kotouttamiseen niin valtion, kuin kunnan tasolla, jotta maahanmuuttajat pääsevät osaksi yhteiskuntaamme. Panostamalla kotouttamiseen ja maahanmuuttajien työllistymiseen vähennetään jengiytymisen ja radikalisoitumisen riskiä.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Uskontoa ja poliittista päätöksentekoa ei pidä sekoittaa. Toki kristityillä on hyviä arvoja, kuten toisten ihmisten kunnioitus, mutta poliittisen päätöksenteon pitää pohjata johonkin aivan muuhun kuin uskontoon.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Kannatan tasa-arvoa sukupuolista riippumatta ja sukupuolen moninaisuus tulee taata myös tulevaisuudessa.
Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Toisten ihmisten kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, vastuullisuus ja rohkeus ovat mielestäni tärkeämpiä arvoja. Kun lapsia kunnioitetaan ja kuunnellaan, myös he todennäköisesti kunnioittavat sinua.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Ehdottomasti. Tällä hetkellä suomalaiset tarvitsisivat 3,8 maapalloa kattaakseen kestävän kulutustason. Suomi kuuluu maailman eniten luonnonvaroja kuluttaviin maihin, joten kyllä myös meidän tekemisillä on väliä. Suomen tulee ehdottomasti sitoutua globaaleihin ilmastopoliittisiin päätöksiin ja myös toimia suunnannäyttäjinä muille maille.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Poliitikkojen on tehtävä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti, mutta myös edustettava Suomea ja suomalaisten intressejä.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Ympäristön edun ei pitäisi sulkea talouskasvua pois. Jos olisi pakko valita, valitsisin ympäristön edun.
Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Johonkin rajaan asti kyllä. Kaupungistuminen keskittää palveluita liiaksi. Myös turvallisuuden kannalta on hyvä, että Suomi pidetään asuttuna.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Kaupungistuminen johtaa vahvempaan palveluiden ja toimintojen keskittämiseen, mikä heikentää seutukuntien ja maaseudun vetovoimaa sekä turvallisuutta. Tätä myöten myös kaupunkien ulkopuolella asuvat joutuvat eriarvoiseen asemaan.