Mari van den Berg

Olen jokseenkin samaa mieltä, sillä on hyvä, että oppilaita kannustetaan välituntien aikana aktiviteetteihin, joissa puhelinta ei käytetä. Jos puhelimettomat välitunnit otetaan käyttöön on hyvä panostaa ohjattuun välitunti toimintaan. Mielestäni puhelimien käyttöä ei tule kuitenkaan kokonaan kieltää, vaan koulut voivat omissa järjestyssäännöissään määrittää tarkemmin milloin puhelimen käyttö on sopivaa ja milloin ei. On tavallista, että oppilaat pelaavat jotakin peliä tai katsovat videota yhdessä, joka on myös sosiaalista vuorovaikutusta. Se ei kokonaisuudessaan ole paha tai huono asia. Kuitenkin toivon, että kaiken ikäisillä oppilailla olisi välituntisin myös muuta virikkeellistä tekemistä. On panostettava välitunti viihtyvyyteen ja kuunneltava oppilaiden toiveita.

Jo palkkaus on kunnossa, niin myös työolosuhteet paranevat. Varhaiskasvatuksen kelpoiset työntekijät ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeässä asemassa ja Turun on oltava reilu työnantaja ja maksettava työstä asianmukaista palkkaa. On myös tärkeää pitää kiinni varhaiskasvatuksessa työskentelevien henkilöiden kelpoisuus vaatimuksista.

Laadukas koulutus on sijoitus tulevaisuuteen ja oppilailla on oikeus tarvitsemaansa oppimisen tukeen. Pelkästään aikuisten määrä luokassa ei ratkaise, vaan tarvitaan kasvatusalan osaamista.

Kulttuuri ala ja etenkin Turussa toimivat pitkän historian omaavat teatterit ja orkesteri ovat oleellinen osa alueen elinkeinoelämää. On todettu, että kulttuuriin laitettu euro, tuottaa monin verroin tuloja, sillä kulttuuri tuo mukanaan tarvetta mm. matkailu- ja majoitus palveluille ja ravintoloille. Kulttuurin rahoittamista ei pidä jättää kuntien harteille, vaan hallituksen on syytä korjata Orpon hallituksen kulttuuriin kohdistuvien leikkausten aikaan saama lovi valtakunnan tasolla.

Oppimistulosten huippu vuosina 1990-luvulla kirjaston kirjojen lainausmäärät olivat huipussaan. On myös todettu, että lapset ja nuoret lukevat huomattavasti vähemmän kirjoja kuin ennen. Kirjastopalveluihin olisi syytä panostaa entistä enemmän, sillä laadukkaiden ja monipuolisten kirjastopalveluiden olemassaolo on myös suomalaisen koulutuksen laadun ja lukutaidon tason nostamisen kulmakivi.

Kuntien julkisen talouden hoito pitää olla kestävää ja oikeudenmukaista. Pohjoismainen hyvinvointivaltioajattelu rakentuu periaatteelle, jossa yhteisillä verovaroilla turvataan palvelut ja maksutaakka jaetaan siten, että heikoimmatkin pysyvät mukana. Vahva julkinen sektori ja kaikille saatavilla olevat palvelut vahvistavat taloudellista kasvua ja kuntalaisten hyvinvointia. En näe, että verojen korotus olisi tavoiteltavaa, mutta näen, että laadukkaista kunnan palveluista kiinni pitäminen on kaikkien etu, siksi kunnallisveron korotusta ei tule kokonaan sulkea pois.

Turku on kaiken aikaa muuttovoittoinen kunta ja alueella on erinomaiset mahdollisuudet vihreän siirtymän hankkeiden edistämiselle mm. korkeakoulujen kanssa tehtävän TKI-kehitystyön myötä. Nyt jo voidaan rakentaa 2100-luvun Turkua tekemällä järkeviä ja kauaskantoisia investointeja, joissa hyödynnetään niin EU:n vihreän siirtymän hankerahoituksia kuin myös yksityistä pääomaa.

Asuinalueiden eriytymistä toisistaan voidaan ensisijaisesti vähentää kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. On tärkeää varmistaa, että joillekin asuinalueille ei muodostu kehnon asuntopolitiikan myötä yksipuolista asutusta, jossa voivat korostua esimerkiksi asukkaiden matala tulotaso. Myös eri alueille sijoitettavilla palveluilla on vaikutusta siihen, että millaiset ihmiset millekin alueelle asettuvat asumaan.

Turun osalta asukasmäärä on ensisijaisesti noussut juurikin ulkomaalaistaustaisten uusien asukkaiden myötä. Turkuun muuttaa vuosittain paljon ihmisiä ulkomailta mm. opiskelemaan ja suurimpana haasteena mielestäni onkin saada heidät osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja löytämään oma paikkansa suomalaisessa työelämässä. Näen, että tässä työelämä vaatii suuria muutoksia, jotta entistä monikulttuurisemmat työyhteisöt olisivat toimivia ja osa arkea. Työpaikka kulttuurin pienillä muutoksilla luotaisiin aitoja mahdollisuuksia näille Suomeen jäämisestä haaveileville ammattilaisille työskennellä ja menestyä Suomessa.

Turussa lähiluontoa ei ole liikaa. Kaikessa rakentamisessa on huomioitava varsinaissuomalaisen luonnon säilyttäminen ja jopa ennallistaminen. Turun on oltava edelläkävijä esimerkki luontoa kunnioittavassa rakentamissa ja arkkitehtuurissa, siksi on ensisijaisesti rakennettava paikkoihin, joissa lähiluontoa ei tarvitse tuhota.

Pohjoismainen hyvinvointivaltioajattelu rakentuu periaatteelle, jossa yhteisillä verovaroilla turvataan palvelut ja maksutaakka jaetaan siten, että heikoimmatkin pysyvät mukana. Vahva julkinen sektori ja kaikille saatavilla olevat palvelut vahvistavat taloudellista kasvua ja kuntalaisten hyvinvointia. En näe, että verojen korotus olisi tavoiteltavaa, mutta näen, että laadukkaista kunnan palveluista kiinni pitäminen on kaikkien etu.

Suuret tuloerot eivät pääsääntöisesti kerro lahjakkuudesta vaan merkittävien varallisuus erojen taustalla ovat jo lähtökohtaisesti sosioekonomiset taustat, kuten vanhempien koulutustasoa ja taloudellinen tilanne. Koulutuksella eroja voidaan kaventaa ja myös vaikuttaa omaan sosioekonomiseen asemaan. Toisinaan omaa asemaa ei voi parantaa esimerkiksi sairauden takia, jolloin sillä ei ole lopulta mitään tekemistä ahkeruuden tai lahjakkuuden kanssa. On hyvä muistaa, että kuka tahansa voi esimerkiksi vammautua pysyvästi ja sillä on usein suora vaikutus omaan toiminta kykyyn ja pärjäämiseen työelämässä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Hyvin harva aidosti haluaa elää sosiaaliturvan varassa. Se olemassa olo kuitenkin mahdollistaa heikoimmista huolehtimisen. Jos esimerkiksi yhä useampi jäisi taloudellisesti ilman tukea lisäisi se myös todennäköisesti rikollisuutta ja siten turvattomuuden tunne lisääntyisi.

Kuntien omistamilla yhtiöillä voidaan tuottaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluita kunnan omiin tarpeisiin. Hankinnoissa keskeisinä kriteereinä on oltava hinta-laatusuhde sekä ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus. Hankinnat on tehtävä tilanteen kannalta parhaalla tavalla: toisinaan kunnan omistama yhtiö ja toisinaan markkinoilla toimiva yhtiö täyttää edellä mainitut kriteerit parhaiten. Monet tukipalvelut kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan ovat myös huoltovarmuuskysymys. Onkin tärkeää, että kriittinen infrastruktuuri, kuten esimerkiksi vesihuolto, on pidettävä kuntien omassa hallinnassa. On myös tärkeää muistaa, että Turun on luotava ja ylläpidettävä vahva pohja yrittäjyydelle ja tehtävä tiivistä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja päättäjien kanssa.

Mitä paremmin tunnemme eri kulttuureja ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä, niin sitä paremmin pystymme ymmärtämään eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Haasteena on hoitaa kotouttaminen hyvin, jotta kiinnittyminen suomelaiseen kulttuuriin on luontevaa. Ymmärryksen vastakohta on pelko, joka lisääntyy, jos muiden tapaa kommunikoida ja toimia ei ymmärretä. Erilaisuuden taustojen tunteminen vähentää väärinymmärryksiä ja virheellisiä olettamuksia muista ihmisistä. Ymmärryksellä vähentää eri ihmisryhmien välistä segregaatiota, eli ihmisryhmien eriytymistä toisistaan.

Riippuu siitä mitä kristillisellä arvomaailmalla tarkoitetaan, sillä kaikki kristillisyys ei ole samanlaista. Oman käsitykseni mukaan kristillisessä arvomaailmassa ja arvopohjassa keskeisenä on ajatus pitää huolta heikompi osaisista suhtautua kunnioittavasti ja ystävällisesti kaikkiin ihmisiin. Kristilliseen arvomaailmaan kuuluu keskeisenä lähimmäisen rakkaus, joka velvoittaa edellä mainittuun toimintaan. Oman kristillisen käsitykseni mukaan on tärkeää suhtautua kaikkiin ihmisiin saman arvoisena.

Suomessa on syytä ottaa käyttöön kolmas juridinen sukupuoli. Se ei ole keneltäkään pois, mutta voi tuottaa olennaisen lisäarvon ihmisille, jotka eivät koe mahtuvansa perinteiseen mies/nais-jaotteluun.

Kunnioittamisen taito on tärkeää, mutta niin myös kyky ajatella itsenäisesti ja tarvittaessa kyseenalaistaa.

Suomen on toimittava hyvän sivistyneen ja menestyvän maan tapaan esimerkkinä. Suomen omat päästöt vaikuttavat eniten niemen omaan Suomen omaan luontoon.

Suomalaisten etu on ensin ja tämä tarkoittaa aivan kaikkien suomalaisten. Näen, että myös laajemmin ajateltuna Suomessa asuvien ja työskentelevien etu on tärkeä muistaa. Ei sovi myöskään unohtaa solidaarisuutta, eli toisten auttamista, etenkin hädän keskellä. Tästä esimerkkinä mm. Ukrainan tukeminen ja ruoka-apu kriisi alueille. Jos emme ole valmiita auttamaan ja tukemaan muita, niin miten voisimme olettaa, että saisimme itse tukea tarvittaessa?

En näe, että nämä ovat keskenään ristiriidassa. Ympäristön tuhoaminen työllisyyden tai talouskasvun nimissä ei ole hyväksyttävää. Työpaikkoja ja talouskasvua on luotava ympäristöä kunnioittaen ja mahdollisimman pienillä ympäristöä haittaavilla tekijöillä. Ympäristölle aiheutuvat riskit on kartoitettava ja mahdollisia uusia teollisuuden hankkeita suunniteltaessa. Tämä onkin onneksi jo nyt tavallinen toimintatapa. Me emme saa uhrata Suomen ainutkertaista luontoa talouskasvun alttarilla.

Väittämässä esitetyn johtajan toiminta ei ole hyväksyttävää ja siitä olemme viime aikoina nähneet maailmalta valitettavia esimerkkejä. Vahvan johtajan on toimittava valtion lainsäädännön mukaisesti.

Koko suomen asutettuna pitäminen on olennainen osa Suomen turvallisuutta.

Mielestäni olisi hyvä jos Suomessa olisi asutusta ja palveluita kaikkialla, eikä vain isojen kaupunkien alueella ja niiden ympäryskunnissa. Syrjäisempien seutujen asumismahdollisuuksia voidaan tukea mm. hyvillä rautatieyhteyksillä ja hyvällä tieverkolla. Tällöin myös kaupungissa työskentelevät voivat asua kauempana kaupungeista. Myös etätyömahdollisuuksia lisäämällä voidaan joillakin aloilla tukea maaseudulla asumista.