Vilma Vähämaa

Kännykkäkielto myös välitunneilla edistäisi oppilaiden sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Monet tutkimukset osoittavat, että liiallinen ruutuaika heikentää keskittymiskykyä, unenlaatua ja mielenterveyttä. Välituntien tulisi tarjota mahdollisuus liikkua, leikkiä ja keskustella muiden kanssa, eikä vain tuijottaa näyttöä. Lisäksi kännyköiden käyttö välitunneilla voi lisätä kiusaamista ja ulkopuolisuuden kokemusta, kun osa oppilaista jää yksin ruutujen ääreen. Kieltämällä kännykät myös välitunneilla koulu voi luoda oppilaille tasavertaisemman ja sosiaalisemman ympäristön.

Varhaiskasvatuksen työntekijäpula Helsingissä on vakava ongelma, joka vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun ja lasten hyvinvointiin. Palkkataso on selvästi muita suuria kaupunkeja matalampi suhteessa elinkustannuksiin, mikä vaikeuttaa rekrytointia ja pitää vaihtuvuuden korkeana. Kilpailukykyinen palkka houkuttelee osaajia ja parantaa alan arvostusta, mikä lisää työssä viihtymistä ja sitoutumista. Laadukas varhaiskasvatus tukee lasten kehitystä ja oppimista, ja panostaminen siihen on pitkällä aikavälillä investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen ongelmia ei kuitenkaan ratkaista pelkillä palkankorotuksilla, vaan tarvitaan myös työolojen ja resursoinnin parantamista, jotta työntekijät jaksavat ja haluavat pysyä alalla.

Investoinnit lasten oppimiseen ja hyvinvointiin maksavat itsensä yleensä pitkässä juoksussa takaisin. Resursseja tulisi kuitenkin kohdistaa erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrän lisäämisen sijaan opetusryhmien pienentämiseen, jolloin kaikki oppilaat saisivat enemmän huomiota eikä tuen tarve kasvaisi niin suureksi, sekä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen resursseja vahvistamalla voidaan ehkäistä oppimisvaikeuksia ennen kuin ne kärjistyvät. Oppimisen ja käyttäytymisen haasteisiin voidaan puuttua jo varhain esimerkiksi tehokkaalla oppilashuollolla ja yhteistyöllä kotien kanssa. Pelkkä lisähenkilöstön palkkaaminen ei automaattisesti ratkaise ongelmia, jos rakenteellisia haasteita ei käsitellä samanaikaisesti.

Kulttuuri ei ole ylimääräinen menoerä, vaan olennainen osa kaupunkilaisten hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa. Teatterit ja orkesterit tarjoavat työpaikkoja, houkuttelevat matkailijoita ja tukevat paikallista yritystoimintaa. Kulttuurin tukeminen ei ole vain meno, vaan myös investointi. Jos kulttuurista leikataan, se voi heikentää Helsingin vetovoimaa pitkällä aikavälillä ja kaventaa erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia nauttia taiteesta. Etenkin tiukassa taloustilanteessa on kuitenkin tärkeää, että kulttuuritoimijat eivät toimi vain julkisen rahoituksen varassa, vaan etsivät lisärahoitusta esimerkiksi säätiöiltä tai sponsoreilta.

Kirjastot ovat kaikkien saavutettavissa oleva sivistyksen ja yhteisöllisyyden tukipilari. Ne tarjoavat paitsi kirjoja myös tiloja opiskeluun, työskentelyyn ja tapahtumille. Lähikirjastojen karsiminen säästösyistä voi heikentää etenkin lasten, nuorten ja ikäihmisten mahdollisuuksia saada tietoa ja kulttuuria sekä lisätä eriarvoisuutta. Lyhytnäköiset säästöt voivat johtaa pidemmän aikavälin haittoihin, kuten oppimiserojen kasvuun ja sosiaalisen eristäytymisen lisääntymiseen. Kirjastojen rooli kaupungin kulttuuri- ja yhteisöelämässä on tärkeä, ja sen heikentäminen voi pitkällä aikavälillä jopa kasvattaa yhteiskunnallisia kustannuksia, kun palveluja tarvitaan muilta alueilta. Laadukkaat kirjastopalvelut kuuluvat sivistyneeseen hyvinvointiyhteiskuntaan.

Kaupungin väestö kasvaa ja monilla alueilla on infrastruktuuritarpeita, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä joukkoliikenteen osalta. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin lainakanta kasvaa 1 503 milj. euroon (2 164 e/asukas) vuoden -26 loppuun mennessä. Veroprosentin nostaminen saattaa olla tarpeen, jotta voidaan vastata kasvaviin tarpeisiin ja varmistaa palvelujen riittävyys. Alhainen veroprosentti voi rajoittaa kaupungin kykyä investoida uusiin hankkeisiin ja ylläpitää tasapainoista kehitystä. Veronkorotuksia saatetaan tarvita pitkällä aikavälillä, jotta Helsinki voi säilyttää elinvoimaisuutensa ja tukea kaikkien asukkaidensa hyvinvointia. On pystyttävä rahoittamaan kunnalliset palvelut ja investoinnit, jotta Helsinki pysyy kilpailukykyisenä ja oikeudenmukaisena.

Helsingin tulisi houkutella vihreän siirtymän investointeja, sillä nämä investoinnit tukevat kaupungin ilmastotavoitteita ja edistävät kestävää kehitystä. Vihreän siirtymän teollisuus tuo työpaikkoja ja elinvoimaa kaupungille samalla, kun se vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantaa kaupungin ympäristön tilaa. Lisäksi Helsingillä on mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja houkutella innovatiivisia yrityksiä, jotka voivat edesauttaa uusien teknologioiden ja vihreän talouden kehitystä. Helsingillä on kuitenkin rajoituksia oman tuulivoiman tuotannon lisäämiselle, mm. koska kaupungin alueella on rajoitetusti tilaa. Tarvitaankin alueellista yhteistyötä. Sen sijaan aurinkovoimaa Helsingissä on mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin.

Helsingissä on tärkeää varmistaa, että asuinalueet eivät eriydy liikaa varallisuuden tai etnisen taustan mukaan. Erityyppisten asuinalueiden eriytyminen johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten eriarvoisuuden lisääntymiseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja väestön jakautumiseen eri osiin yhteiskuntaa. Helsingissä tulisi panostaa siihen, että asuinalueet ovat monimuotoisia ja että niissä asuu erilaisia väestöryhmiä. Tämä edistää yhteisön yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa sekä yleistä turvallisuutta.

Olen samaa mieltä, mutta vain, mikäli kotouttamisen palveluihin panostetaan kunnolla. Kotouttamispalveluiden riittämättömyys, kielitaitovaatimusten täyttämisen vaikeus ja työllistymismahdollisuuksien puute ovat olleet keskeisiä tekijöitä, jotka ovat estäneet maahanmuuttajien täysipainoista integroitumista yhteiskuntaan ja ne muodostavat aitoja ongelmia. Mikäli ne saadaan kuntoon, maahanmuuttajat voisivat tuoda kaupungille taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista rikastumista. He voivat täyttää työmarkkinoilla olevia aukkoja ja tuoda uusia näkökulmia ja innovaatioita, jotka rikastuttavat kaupungin taloutta, yhteiskuntaa ja kulttuuria. Tarvitsemme eri alojen osaajia, etenkin sote-puolella, ja Helsingin täytyy myös pystyä kilpailemaan osaajista muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa.

Rakentaminen luontoalueille voi johtaa peruuttamattomiin ympäristövahinkoihin ja heikentää kaupungin elinympäristöä. Luontoalueet tarjoavat tärkeää vihreää tilaa, joka tukee ekologista tasapainoa, parantaa asukkaiden elämänlaatua ja toimii monien ekosysteemipalvelujen, kuten ilmanpuhdistuksen ja luonnon monimuotoisuuden, ylläpitäjänä. Luonnon tuhoaminen rakentamisella voi myös vähentää alueiden houkuttelevuutta asuinpaikkoina pitkällä aikavälillä. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on tärkeää, mutta sen pitäisi tapahtua tavalla, joka ei vaaranna ympäristöä eikä heikennä kaupunkiluonnon elinvoimaa. On järkevämpää keskittyä täydennysrakentamiseen, täyttämättömien alueiden hyödyntämiseen ja alueiden tiivistämiseen sen sijaan, että ryhdyttäisiin rakentamaan suoraan luontoalueille.

Helsinki kasvaa joka tapauksessa. Kasvun ei tarvitse olla ongelma, jos se suunnitellaan ja hallitaan oikein. Kestävä kaupunkisuunnittelu voi tasapainottaa kasvun ja ympäristönsuojelun, ja tiivistä rakennetta voidaan yhdistää vihreisiin alueisiin, virkistysalueisiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Kasvu myös edistää monikulttuurisuutta ja kaupungin elinvoimaisuutta, mikä tuo kaupunkiin uusia mahdollisuuksia. On tärkeää varmistaa, että kasvu tapahtuu tasapainoisesti ja että asuinalueet eivät eriydy liikaa, jotta kaikille helsinkiläisille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Vaikka kasvu on tärkeää, sen nopeus ja laajuus on pidettävä hallinnassa, jotta voidaan varmistaa, että kaupungin palvelut, ympäristö ja asukkaiden elinlaatu eivät kärsi liiallisesta kuormituksesta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Nastarenkaiden käyttö on Helsingin kaupungille kallista; ne ovat suuri syy tiestön kulumiseen ja kuluttavat asfalttia kitkarenkaita enemmän. Samalla ne lisäävät katupölyä. Pelkkä nastarenkaiden kielto ei kuitenkaan riitä vaan kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, joka keskittyy liikenteen vähentämiseen, joukkoliikenteen kehittämiseen ja ympäristöystävällisempiin liikkumisratkaisuihin, voisi olla tehokkaampi tapa parantaa ilmanlaatua ilman suuria turvallisuusriskejä. Nastarenkaat ovat myös kitkarenkaita turvallisemmat.

Rajoitus parantaisi ilmanlaatua, tukisi kestävää kehitystä ja vähentäisi melusaasteita. Helsingistä tulisi entistä viihtyisämpi, kun autojen tilalle tulisi enemmän tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Rajoitus voisi nopeuttaa siirtymistä puhtaampiin kulkuneuvoihin, mikä tukisi kaupungin hiilineutraaliustavoitteita ja kestävämpää liikennettä.

Tutkimusnäyttö puoltaa käyttöhuoneiden käyttöön ottamista. Käyttöhuoneet voisivat toimia osana laajempaa sosiaalihuoltojärjestelmää, jossa huumeiden käyttäjille tarjotaan mahdollisuus päästä hoitoon sekä tukea. Käyttöhuoneiden perustaminen voisi tuoda merkittäviä terveys- ja turvallisuusetuja kaupungille. Tällaiset tilat tarjoaisivat turvallisen ympäristön huumeita käyttävälle väestölle, mikä vähentäisi huumeidenkäyttöön liittyviä riskejä, kuten yliannostuksia, tartuntatauteja (kuten HIV ja hepatiitti) sekä huumeiden käyttöön liittyvää väkivaltaa ja rikollisuutta. Ne voisivat auttaa myös vähentämään huumeiden käyttöä julkisilla paikoilla, mikä parantaisi yleistä turvallisuutta ja elinympäristön laatua Helsingissä.

Maksuton perusterveydenhuolto on tärkeä periaate, joka takaa sen, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada hoitoa tuloista riippumatta. Terveyskeskusmaksu voisi johtaa siihen, että pienituloiset ja haavoittuvimmassa asemassa olevat lykkaisivät lääkärikäyntejä, mikä saattaisi pitkällä aikavälillä lisätä erikoissairaanhoidon kustannuksia. Helsingin tulee rahoittaa terveyspalveluita ensisijaisesti verovaroin eikä palvelumaksuja lisäämällä.

Peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tulee muodostaa järkevää kokonaisuus, jossa painopiste on ennaltaehkäisyssä ja vahvoissa peruspalveluissa. Tämä on sekä eettistä että taloudellisesti kestävää ja järkevää. Erikoissairaanhoidosta säästäminen voi heikentää hoidon laatua ja pitkällä aikavälillä jopa lisätä peruspalveluiden kuormitusta. Jos erikoissairaanhoidon resursseja leikataan liikaa, se voi johtaa odotusaikojen pitenemiseen ja potilaiden hoidon viivästymisiin, mikä voi aiheuttaa terveysongelmien pahenemista ja näin kasvattaa kokonaiskustannuksia. Huonosti hoidettujen erikoistapauksien hoitaminen peruspalveluissa voi olla kalliimpaa ja vähemmän tehokasta kuin erikoissairaanhoidon tarjoaminen alun perin.

Ilmaisten kuukautistuotteiden tarjoaminen alle 25-vuotiaille Helsingissä on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toimenpide, joka tukee nuorten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kuukautistuotteet ovat välttämättömiä ja tarjoamalla ilmaisia kuukautistuotteita varmistetaan, että nuoret voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman taloudellisia esteitä.

Hyvinvointipalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat kunnan tärkeimpiä tehtäviä, ja liian kovat menoleikkaukset voivat heikentää niiden laatua ja saatavuutta. Leikkaukset voivat myös johtaa piilokustannuksiin, kuten terveyserojen kasvuun ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen, jotka rasittavat kunnan taloutta myöhemmin. Kohtuulliset veronkorotukset voivat olla kestävämpi ratkaisu, jos ne kohdennetaan oikeudenmukaisesti ja auttavat turvaamaan tärkeät palvelut kaikille kuntalaisille.

On tärkeää, että lahjakkuudesta ja ahkeruudesta palkitaan, mutta suuret tuloerot eivät välttämättä liity niihin mitenkään. Ne voivat johtua monista tekijöistä, kuten työmarkkinoiden rakenteesta, koulutuksesta, mahdollisuuksista, sukupuolten tai etnisten ryhmien välisistä eroista tai perhesuhteista. Tietyt alat, kuten teknologia ja finanssiala, voivat kasvaa nopeasti ja houkutella suuria tuloja, kun taas muut alat, kuten sosiaali- ja terveysala, eivät välttämättä saa samantasoisia palkankorotuksia, vaikka niiden työntekijöiden panos on yhtä tärkeä. Tuloerot eivät aina ole reilu mittari ahkeruuden tai lahjakkuuden palkitsemiselle, koska monet ahkerat ammatit, kuten sairaanhoitajat ja opettajat, eivät saavuta suuria tuloja.

Valtion puuttuminen markkinoiden toimintaan voi olla tarpeen, erityisesti silloin, kun markkinat eivät toimi reilusti tai tasa-arvoisesti. Esimerkiksi, jos markkinat tuottavat suuria tuloeroja, haittaavat ympäristön kestävää kehitystä tai johtavat monopolien syntymiseen, valtion rooli on puuttua tilanteeseen säätämällä lakeja ja sääntöjä, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Keskeistä on, että markkinoilla kilpailun tulee olla reilua.

Suomessa sosiaaliturva on tärkeä turvaverkko, joka varmistaa, että ihmiset eivät joudu elämässään liian heikkoon asemaan, vaikka kohtaisivat vaikeuksia, kuten työttömyyttä, sairautta tai muita elämäntilanteita, jotka estävät itsenäisen elämisen. Sosiaaliturva ei ole tarkoitettu elämäntavaksi, vaan se on väliaikainen tuki, joka auttaa ihmisiä pääsemään takaisin jaloilleen ja löytämään keinoja parantaa elämänlaatuaan. Tutkimusten mukaan sosiaaliturva on enemmänkin alikäytettyä kuin ylikäytettyä. Syrjäytymisen ja sosiaalitukien varaan jääminen kertoo enemmänkin tukipalvelujen, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen epäonnistumisesta kuin siitä, että yksilöt hyväksikäyttäisivät systeemiä. Kannustinloukkuja tulee kuitenkin välttää.

Kysymys valtion ja kuntien omistuksesta yritystoiminnassa riippuu siitä, mitä toimialoja ja yrityksiä tarkastellaan. Joissakin tapauksissa yksityistäminen voi lisätä tehokkuutta ja kilpailua, mutta toisaalta julkinen omistus varmistaa kriittisten palveluiden saatavuuden ja pitkän aikavälin taloudelliset hyödyt. Yhteiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot, kuten vesi- ja sähköverkostot tulisi pitää julkisessa omistuksessa.

Monikulttuurisuus voi olla suuri mahdollisuus, mutta se edellyttää onnistunutta kotouttamista, koulutusta ja työllistymistä, jotta siitä saadaan kaikki hyödyt irti. Jos yhteiskunta ei panosta riittävästi integraatioon, monimuotoisuus aiheuttaa haasteita. Kyse ei siis ole vain siitä, onko monikulttuurisuus mahdollisuus tai uhka, vaan siitä, miten sitä hallitaan ja miten yhteiskunta siihen sopeutuu.

Riippuu, mitä kristillisillä arvoilla tarkoitetaan. Periaatteessa kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus, ovat yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita, mutta jos niitä tulkitaan kovin uskonnollisesti (esimerkiksi oikeus elämään = abortti täytyy kieltää) ne eivät ole hyvä pohja. Kristillisten perinteiden sijaan politiikan tulisikin keskittyä yleisiin arvoihin, kuten tasa-arvoon, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Vaikka tietynasteinen kuri on tärkeää, tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen eivät suinkaan ole tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia. Sen sijaan myötätunto, vastuullisuus, toisten kunnioittaminen ja itsenäinen ajattelu ovat tärkeimpiä arvoja, joita lapsen tulee oppia.

Ilmastonmuutos on globaali kriisi, mutta jokaisella maalla on vastuu toimia, eikä Suomen tule jäädä odottamaan muiden päätöksiä. Päästöjen vähentäminen tuo myös Suomelle hyötyjä, kuten parempaa ilmanlaatua, luonnon säilymistä ja uusia vihreän siirtymän työpaikkoja. Suomi voi toimia edelläkävijänä ja näyttää, että kestävä talous ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä. Jos kaikki maat siirtäisivät vastuun toisilleen, mitään ei tapahtuisi; siksi on tärkeää, että Suomi tekee osansa.

Suomalaisten hyvinvointi ja maan etu on poliitikkojen ensisijainen tehtävä. Samalla Suomi on osa globaalia yhteisöä, ja monet haasteet, kuten ilmastonmuutos, turvallisuus ja talous, vaativat kansainvälistä yhteistyötä. On Suomen ja suomalaisten etu olla vahvasti osana tätä yhteistyötä eikä sulkeutua maailmalta kestävän kehityksen ja rauhan edistämiseksi. Globaali yhteistyö onkin nähtävä nimenomaan Suomen etuna.

Luonto on elämän perusta, ja ilman terveitä ekosysteemejä ei ole pitkän aikavälin talouskasvua tai työpaikkoja. Lyhytnäköinen talouskasvu, joka perustuu ympäristön tuhoamiseen, ei ole kestävää, vaan aiheuttaa pitkällä aikavälillä suurempia kustannuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen kautta. Kestävä kehitys ja vihreä talous luovat työpaikkoja ja elinvoimaa ilman, että ympäristö kärsii. Siksi ympäristönsuojelun on oltava prioriteetti, vaikka se tarkoittaisi vaikeita päätöksiä lyhyellä aikavälillä.

Demokraattinen päätöksenteko perustuu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja oikeusvaltion kunnioittamiseen. Vaikka vahva johtaja voi saada asioita aikaan nopeasti, sääntöjen rajamailla toimiminen voi murentaa luottamusta järjestelmään ja avata ovia vallan väärinkäytölle. Suomen vahvuus on ollut vakaassa, demokraattisessa hallinnossa, jossa päätöksiä tehdään yhdessä ja lainsäädäntöä kunnioittaen. Kestävä ja oikeudenmukainen politiikka ei synny yksinvaltaisilla päätöksillä vaan yhteistyöllä ja laajapohjaisella tuella.

Koko Suomi ei ole nytkään asuttu. Huoltovarmuudesta on tärkeää pitää kiinni, mutta palveluita on pakko myös keskittää. Väestön vähentyessä harvempaan asutuilla alueilla on haasteellista ylläpitää kaikkia palveluja ja infrastruktuuria kannattavasti. Lisäksi resurssit voisi olla järkevämpää kohdistaa alueille, joilla väestö kasvaa ja joilla on taloudellista potentiaalia. Jatkuva tuen tarjoaminen kaikille alueille saattaa johtaa veronmaksajien kuormittamiseen ja vie resursseja alueilta, joissa asutus ja talous ovat elinvoimaisempia.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.