Anton Palmu

Lapsilta kysyttäessä, he olivat halukkaita luopumaan kännyköistä jos muutkin luopuvat. Lapset kaipaavat muutakin tekemistä ja meidän aikuisten tehtävä on kieltojen lisäksi luotava mahdollisuuksia kohtaamiseen ja yhteiseen tekemiseen myös koulussa. Emme voi jättää lasten kasvatusta vain algoritmien ja sisällöntuottajien vastuulle.

Varhaiskasvatus ja lasten vahtiminen ovat eri asioita. Liian täydet ryhmät, vaihtuvat työntekijät ja stressaantuneet lapset tuovat huonovointisuuden lisäksi kuluja kouluun ja lastensuojeluun.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen on tärkeää oppilaiden moninaisten haasteiden tukemiseksi. Kuitenkin kuntaveron korottaminen ei ole paras ratkaisu, vaan ensin tulisi tehostaa nykyisten resurssien käyttöä ja etsiä säästöjä muualta. Erityisopettajien aikaa ei tulisi turhaan käyttää asioihin, jotka eivät suoraan tue oppilasta. Koulun, nuorisoaseman, terveydenhuollon, perheneuvolan, lastensuojelun ja vanhempien tuen tulisi olla ketterää, tehokasta ja vaivatonta.

On järjetöntä luoda työttömyyttä kulttuurialalle, vähentää kaupungin palvelutarjontaa, vetovoimaa ja viihtyvyyttä. Teatteri ja taide ovat lisäksi keskeisiä kulttuurisen identiteetin ja kriittisen ajattelun edistäjiä, tarjoten välineitä yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikeistakin asioista. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kuuluvat olennaisena osana sivistyneeseen yhteiskuntaan. Kunnat ovat nyt pakotettuja paikkaamaan valtion tekemät leikkaukset. Tämä on osa nykyistä kehityskulkua, jossa panostetaan vahvoihin itsenäisiin alueisiin ja ajetaan heikompia alas. Helsingistä luodaan monella tavalla Suomen käyntikorttia maailmalle ja meidän tulee kantaa tätä vastuuta ylpeydellä.

Helsingin kirjastojen kävijämäärät nousivat yli yhdeksään miljoonaan käyntiin 2024. Nykyään algoritmit tekevät paljon valintoja puolestamme ja pidän tärkeänä ammattitaitoisten ihmisten arvostamista tiedon ja avun lähteenä. Teknologiaa voidaan hyödyntää heidän apunaan, jotta kasvavan palvelun kustannusten nousua pystytään rajaamaan. Pidän kirjastoja tärkeänä, koska ne toimivat kohtauspaikkoina, tarjoavat pääsyn tietoon ja kulttuuriin sekä edistävät tasa-arvoa ja sananvapautta.

Verotuksen kiristämisen ja julkisten palvelujen leikkaamisen vastakkainasettelu on vanhanaikaista. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja päätöksentekoa, joka luo kestävän pohjan talouden kasvulle. Avainasemassa ovat byrokratian sujuvoittaminen sekä panostukset kannattavaan yrittäjyyteen ja työntekoon. Kaikenlaisen työn tulisi olla mahdollista ja kannattavaa.

Helsingin tulee houkutella vihreän siirtymän investointeja, mutta kaupungin tiiviin rakenteen vuoksi painopisteen tulisi olla vähäpäästöisessä teknologiassa ja energiatehokkuudessa. Suomella on erinomaiset edellytykset kehittää vihreää vientiä teknologian, teollisten ratkaisujen ja korkean osaamisen viejämaana – ja Helsinki voi toimia tässä keskeisenä alustana.

Asuinaluiella tulee olla mahdollisuus kehittyä ja rakentua eläviksi ja omaleimaisiksi alueiksi ihmisten taustoista, yhteiskuntaluokista ja kulttuurista riippumatta. Kaikkia alueita tulee tukea niin, että ne voivat hyvin ja asukkaat ovat mukana alueensa kehittämisessä.

Helsingin tulee houkutella kansainvälisiä osaajia ja työvoimaa, jotta kaupungin elinvoimaisuus ja yritysten kilpailukyky voidaan turvata. Meidän tulee kuulla yritysten tarpeet ja prosessien on oltava näiden osalta nopeita ja sujuvia. Myös mukana muuttavat perheet tulee huomioida, jotta Helsingin kilpailukyky suhteessa muihin Eurooppalaisiin kaupunkeihin vahvistuu.

Kaupunkien kehityksen on oltava kestävää siten, että luonnon arvo säilyy ja kaupunkirakenne tiivistyy tarkoituksenmukaisesti, kauniisti ja viihtyisästi. Tämä voidaan saavuttaa lähiluonto ja keskuspuisto säilyttämällä. Helsinki on kasvanut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana. Myös seuraava sata vuotta tuo valtavasti lisää asukkaita pääkaupunkiseudulle. On arvovalinta, millaisessa kaupunkiympäristössä tulevat sukupolvet elävät.

Helsingin kasvu on hallittava kestävällä tavalla, jotta infrastruktuuri, asumisen hinta ja palvelut pysyvät mukana kehityksessä. Kaupunkisuunnittelussa on panostettava viihtyisyyteen, joukkoliikenteeseen ja lähiluonnon säilyttämiseen, jotta nopea kasvu ei heikennä elämänlaatua.

Ei enää rumia laatikoita. Helsinkiä tulee rakentaa monimuotoisesti ja kaupunkikuvaa kunnioittaen, mutta uusvanha arkkitehtuuri ei saa olla ainoa suunta. Meidän tulee ottaa huomioon myös katualueiden viihtyvyys ja mahdollisuudet palveluille ja aktiiviselle kaupunkielämälle. Kaupunkilaisia ja yrityksiä tulee kuulla aktiivisesti oman alueensa kehittämisessä.

Helsingin ilmanlaatua voidaan parantaa rajoittamalla nastarenkaiden käyttöä ydinkeskustassa, mutta kieltojen sijaan tulisi käyttää kannustimia ja haittamaksuja. Nykyiset kiellot ovat osoittautuneet käytännössä mahdottomiksi valvoa ja suuntaisin poliisin resurssit muutenkin toisella tavalla.

Helsingin tulee olla kaupunki, jossa kaikenlaiset ihmiset voivat asua ja liikkua tasavertaisesti. En kannata polttomoottoriajoneuvojen kieltoa nykytilanteessa, sillä se jakaisi asukkaat niihin, joilla on varaa sähköautoon, ja niihin, joilla ei ole. Poikkeusluvat tietyille väestöryhmille ovat myös kankea ja byrokraattinen ratkaisu. Helsinki on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, ja sen tulee olla edelläkävijä ilmastoratkaisuissa, vihreän teknologian kehittämisessä ja yrityskumppanuuksissa. Tämä tulee kuitenkin tehdä kieltojen sijaan kannustimilla ja haittamaksuilla, jotta erilaiset ratkaisut ja teknologiat voivat kehittyä ja saamme tuloksia välittömästi – emmekä vasta kiellon astuttua voimaan. Lue aiheesta tarkemmin sivustoltani.

Nykyisin huumeita käytetään mm. päihdekuntoutukseen keskittyvissä asuntoloissa, puistoissa ja yleisissä käymälöissä. Huumeiden levittäytyminen ympäri asuinalueita ei ole suotavaa. Asuntoloissa tapahtuva käyttö ei myöskään mahdollista riippuvuudesta parantumista. Syntyy levottomuutta ja rikollisuutta. Kannatan tarkoin ehdoin toteutettuja käyttöhuoneita samalla, kun pyrkisin samaan asuntolat päihteettömiksi. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat eivät poistu silmiä sulkemalla, ne pitää ratkaista.

Laadukkaiden ja nopeiden terveyspalveluiden turvaaminen ja mahdollistaminen jokaiselle kaupunkilaiselle on ensiarvoisen tärkeää. Palveluiden piiriin pääseminen voidaan teoreettisesti järjestää jonottamalla, asiantuntijalausunnolla, rahalla tai arvalla. Nykyiset jonot ovat liian pitkät ja asiantuntijalausunnot kuormittavat luoden byrokratiaa. Helsinki on ainoa kaupunki, joka ei peri maksua lääkärikäynnistä. Olisin valmis hammashuollon kaltaiseen pieneen palvelumaksuun laadukkaan ja nopean palvelun turvaamiseksi.

Erikoissairaanhoidosta ei voida leikata ilman, että se vaikuttaa potilaiden hoitoon ja siirtää kustannuksia myöhemmäksi. HUS:n korkeatasoinen tutkimus, yhteistyö biopankin ja yliopiston kanssa sekä Suomen erinomainen terveysdata tekevät erikoissairaanhoidosta arvokkaan kansallisen voimavaran. Sen sijaan, että säästäisimme siitä, meidän tulisi kehittää erikoissairaanhoidosta ja terveysteknologiasta ja lääketutkimuksesta vientivaltti, joka houkuttelee investointeja ja osaajia Suomeen. Samalla voimme varmistaa, että suomalaisille tarjotaan maailman parasta hoitoa.

Köyhyys tai vanhempien huolenpidon vaikeudet eivät missään tilanteessa saa olla koulunkäynnin este.

Vanhanaikainen vastakkainasettelun aika on ohi. Nykyisellään Suomessa on palveluviidakko, jota on varaa virtaviivaistaa. Säästöjä voidaan aikaansaada selkeyttämällä päällekkäisen byrokratian rakenteita ja panostamalla yhteisesti yritysten kasvuun. Korkea veroaste on uhka taloudelliselle toimeliaisuudelle, sillä verojen korotukset vähentävät yrittäjyyttä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Vahva julkinen talous vaatii laajan työllisyyspohjan, jota ei veronkorotuksilla saavuteta. Leikkauksia taas ei saa kohdistaa heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, tai saattaa vastuullisia pieniä yrityksiä ahdinkoon.

Ahkeruudesta, innovaatioista ja yrittämisestä tulee palkita, mutta samalla tulee turvata, että yhteiskunnan eheys ja mahdollisuuksien tasa-arvo säilyvät. Tärkeintä on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus menestyä ja ansaita omalla työllään, eikä Yhdysvaltojen kaltaisia tuloeroja synny pelkästään perhetaustan tai rakenteellisten esteiden vuoksi. Meidän tulee myös mahdollistaa monenlaiset tavat elää ja onnistua Taloudelliset mahdollisuudet ovat vain yksi vaihtoehto.

Valtio voi puuttua markkinoiden vastuullisuuteen ja toimintaan sääntelyllä, verotuksella tai omalla tuotannolla. Sääntelyä tulee selkeyttää. Oman tuotannon kohdalla muun, kuin perusinfran turvaaminen luo epäreiluja markkinoita, kun kilpailua ei sallita. Verotuksen kautta valtion tulee ensisijaisesti tukea innovaatioita ja saattaa uusia ympäristöystävällisiä tuotteita markkinoille.

Suomessa ei enää nykyään ole helppo elää sosiaaliturvan varassa, mutta silti on kannattamatonta ottaa pientä työtä vastaan. Järjestelmää on kehitettävä niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Julkinen omistus on tärkeää, jotta voimme turvata kaikille toimivan infrastruktuurin. Esimerkiksi sähköverkkojen myynti Carunalle oli virhe. Toimintoja, joissa voidaan kilpailulla saavuttaa hinta-, teknologia- tai laatuparannuksia ei tulisi pitää kilpailun ulkopuolella. Ei ole perusteltua, että kaupungit pienin osuuksin omistavat Sarastian kaltaisia yrityksiä ja lukitsevat siten teknologisen kehityksen ja kilpailutuksen. Näin monilta suomalaisilta yrityksiltä viedään mahdollisuus kasvaa menestyviksi vientiyrityksiksi ja kaupungit saavat vain yhdenlaisia tuotteita.

Maailma muuttuu koko ajan monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajien tulee päästä rakentamaan Suomea ja menestymään omilla aloillaan. Meidän on samalla rehellisesti tunnistettava haasteet, vältettävä muiden maiden tekemät virheet ja panostettava maahanmuuttajien kotoutumiseen. Lisäksi meidän on aina tiukasti reagoitava vakavien rikosten tekijöihin. He estävät myönteisen kehityksen ja muokkaavat asenneilmastoa kielteiseksi Suomessa.

Inhimillisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia toimivat parhaiten ankkurina päätöksenteolle. Yksittäisen uskonnon tai muun ideologian arvot eivät voi kuitenkaan yksin ohjata poliittista päätöksentekoamme. Yhteiskunnassa pitää aina olla tilaa arvokeskustelulle.

Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti, ja yhteiskunnan rakenteiden on tunnistettava sukupuolen moninaisuus ilman tarpeetonta byrokratiaa. En pidä nykyistä keskustelukulttuuria aiheesta rakentavana.

Lapset tarvitsevat selkeitä rajoja, läsnäoloa, hyväksyntää ja kannustusta. Kova kuri sen sijaan tutkitusti aiheuttaa lapselle lähinnä pelkoa ja ahdistusta. Kriittinen ajattelu ja itsenäinen päätöksenteko ovat arvokkaita taitoja jatkuvan digivaikuttamisen aikakaudella. Tavoitteena tulee olla vastuullinen ja itsevarma yksilö, ei sokeaa tottelevaisuutta.

Suomi ei pysty yksin maapalloa pelastamaan. Meidän täytyy kuitenkin hyvän koulutustason ja teknologian maana toimia suunnannäyttäjänä siten, että hoidamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa yhteistyössä muiden arvoihimme ja tavoitteisiin sitoutuneiden maiden kanssa.

Suomen etu turvataan parhaiten yhdistämällä kansallinen hyvinvointi ja kansainvälinen yhteistyö, koska turvallisuus, talous ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat asioita, joissa yhteistyö tekee meistä vahvemman. Suomen etu on monissa asioissa myös Euroopan ja maailman etu. En kannata sisäänpäinkääntynyttä politiikkaa.

Ympäristö- ja luontoarvoista ei tarvitse joustaa, kun rakennamme vastuullista yhteiskuntaa johdonmukaisesti ja luomme uusia työpaikkoja ympäristölle kestävällä tavalla. Ympäristö tulee aina asettaa etusijalle, kun se on mahdollista. Ristiriita voi syntyä siitä milloin on aika toimia. Ei miten.

Politiikassa on tärkeää kuunnella mielipiteitä, herättää keskustelua ja lisätä vuorovaikutusta. Päätökset täytyy tehdä uusimpaan tutkittuun tietoon perustuen ja niistä on kannettava vastuu. Yhteisesti asetettuja sääntöjä tulee noudattaa ja ratkaisujen tulee olla oikeudenmukaisia. Viimekädessä on tärkeää, että päätökset tehdään, eikä päättämättömyys asetu esteeksi.

Ihmisillä tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa ja monet haluavatkin parempien palveluiden ja työpaikkojen lähelle. Helsinki maksaa kuntaverostaan jo lähes 400 miljoonaa vuodessa tasausmaksua kuntiin, jotka eivät pärjää omillaan. Käytännössä valtion on mahdotonta pitää koko Suomea asutettuna muuttovirran jatkuessa kaupunkeihin. Kannatan elinvoimaisten keskittymien tukemista koko Suomeen. Valtion ja kuntien taloudellisia vastuita tulee selkeyttää ja luoda puitteet, joissa vapaus valita oma asuinpaikka säilyy ilman massiivisia tukia.

Maailma kaupungistuu ja arviolta 75% maailman ihmisistä asuu kaupungeissa vuonna 2050. Siksi on erityisen tärkeää rakentaa viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä. Kaupungissa asuminen tuottaa paljon säästöä valtiolle. Innovaatiot ja kulttuuri voi hyvin. Toisaalta kaupungistuminen altistaa myös sosiaalisille ongelmille, joihin tulee tarttua voimakkaammin. Haluan olla mukana rakentamassa kaupunkeja, joissa on hyvä ja turvallista asua. Joissa huomioidaan yhteisöllisyys, viihtyisiä ympäristö ja ihmisten mahdollisuus osallistua lähialueensa kehittämiseen.