Anna Ranki

Puhelinten käyttö kouluissa häiritsee keskittymistä, heikentää oppimista ja vähentää lasten sosiaalista vuorovaikutusta. Välitunnit tulisi käyttää leikkimiseen, liikkumiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen.

Varhaiskasvatuksen työntekijäpula on ongelma, ja palkkaus on yksikeino houkutella ammattilaisia. Pelkkä palkankorotus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös parempia työoloja, pienempiä ryhmäkokoja ja enemmän resursseja, jotta työstä saadaan houkuttelevampaa ja laadukkaampaa.

Erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat ovat tärkeitä oppimisen tukemisessa ja koulurauhan ylläpitämisessä. Heidän määränsä lisääminen parantaa koulutuksen laatua ja vähentää opettajien kuormitusta. Kuntaveron korotus ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu – varoja voidaan myös kohdentaa uudelleen tai hakea tehokkuutta muualta.

Kulttuuripalvelut, kuten teatterit ja orkesterit, ovat tärkeitä hyvinvoinnille ja elinvoimaiselle kaupunkikulttuurille, mikä on yksi Helsingin keskeinen vetovoimatekijä kansallisesti ja kansainvälisesti. Helsingissä tuen karsimiselle ei ole tällä hetkellä tarvetta.

Lähikirjastot ovat tärkeitä sivistyksen, yhteisöllisyyden ja saavutettavan kulttuurin kannalta. Ne tarjoavat oppimismahdollisuuksia kaikenikäisille ja edistävät lukutaitoa sekä nykyään myös kiertotaloutta, kun kirjastoista voi lainata erilaisia asioita työkaluista ompelukoneisiin jne. Helsingissä rahoituksen karsiminen ei ole ajankohtaista.

Kuntaveron pitäminen ennallaan on usein tavoiteltavaa, mutta palvelujen turvaaminen voi vaatia joustoa. Ennen veronkorotuksia tulisi selvittää mahdollisuudet tehostaa menoja ja kohdentaa varoja paremmin. Jos taloudellinen tilanne vaatii lisärahoitusta välttämättömiin palveluihin, veroprosentin nostoa voidaan harkita, mutta sen tulee olla viimeinen keino.

Investoinnit, jotka tukevat kaupungin kestävää kehitystä ja elinvoimaa, ovat tärkeitä. Kaupunkiympäristön biodiversiteettiä ja lähiluontoa tulee kuitenkin suojella, joten vihreän siirtymän hankkeiden on sovittava Helsingin kaupunkikuvaan ja ympäristöön, kuten aina ja kaikkialla. On kuitenkin koko yhteiskunnan etu, että näitä investointeja tehdään joka puolella Suomea.

Asuinalueiden moninaisuus on säilytettävä, ja kohtuuhintaista asumista on oltava tarjolla eri kaupunginosissa. Kaupunkia tulee kehittää paikalliskulttuuria kunnioittaen, ja rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä ei voida sallia. Kaikkien helsinkiläisten on tunnettava olonsa turvalliseksi ja kuuluvansa yhteiseen kaupunkiin. Sekoittava asuntopolitiikkaa on hyvä asia kaikkien kannalta.

Maahanmuuton lisäämisen tarve on fakta. Suomi ikääntyy niin kovaa vauhtia, että ilman maahanmuuttoa meillä ei ole varaa pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuntatasolla se edellyttää erittäin toimivaa kototutumista ja siihen panostamista. Maahanmuuttajien kotoutumiseen, kielen oppimiseen ja työelämään pääsyyn on panostettava, jotta muuttoliike tukee kaupungin elinvoimaa ja lisää kaikkien hyvinvointia. Myös rasismin torjunta on tärkeä teema, sillä rasistinen yhteiskunta aiheuttaa syrjäytymistä ja siten suuria ongelmia kaikille.

Lähiluontoa tulee suojella, ja jokaisella alueella on oltava viheralueita, joista pidetään huolta. Uutta rakennettaessa olemassa olevaa lähiluontoa on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman paljon, ja tarvittaessa viherrakentamisella voidaan täydentää ympäristöä.

Helsingin kehityksen on tapahduttava hallitusti niin, että asuinalueiden moninaisuus säilyy, lähiluontoa suojellaan ja palvelut pysyvät saavutettavina. Kaupunginosia on kehitettävä paikalliskulttuuria kunnioittaen, eikä kasvun tule tapahtua asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella.

Kaupungin kehittämisessä on tärkeää kunnioittaa paikalliskulttuuria ja kaupunkikuvan moninaisuutta. Rakentamisen on tuettava viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä, mutta yksittäisiä tyylisuuntia ei ole asetettu etusijalle. Keskeistä on, että uusi rakentaminen sovitetaan kaupunkikuvaan ja lähiluonto säilytetään mahdollisimman hyvin.

Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat tärkeitä, ja talvikunnossapidon on oltava toimivaa kaikille kulkumuodoille. Ympäristön kannalta haitallisia käytäntöjä on syytä vähentää.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, aikaa ei ole hukattavaksi. Suomessa tähän liittyy myös suuria taloudellisia mahdollisuuksia, koska meillä on teknologiateollisuutta, joka kehittää tuotteita, joilla päästöjä vähennetään. Liikenteen sähköistyminen on yksi keskeinen keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vähäpäästöisiä liikkumismuotoja on suosittava.

Asun Hermannissa. Kuljen Sörkän läpi päivittäin. Mm. siellä on jo käyttöhuoneita, eli julkisia vessoja. Meillä on ongelma, johon tarvitaan ratkaisuja. Liika nuoria kuolee nyt huumeisiin. Addiktio on sairaus. Tarvitsemme parempaa päihdepolitiikkaa. Käyttöhuoneet voisivat olla yksi keino vähentää huumehaittoja ja parantaa hoitoon ohjausta. Niitä pitää ilman muuta kokeilla.

Terveyspalveluiden saavutettavuus on keskeistä helsinkiläisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava, ja terveyskeskusmaksu voisi lisätä kynnystä hakeutua hoitoon. Hoidon saatavuuden parantaminen ja sujuvuus ovat tärkeämpiä keinoja sote-palveluiden kestävyyden turvaamiseksi.

Peruspalvelut ovat keskeisiä turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta erikoissairaanhoidon resurssit ovat yhtä lailla tärkeitä. Palveluiden ylikuormitus on

Palveluiden saavutettavuus ja ennaltaehkäisevä hyvinvointi ovat tärkeitä tavoitteita. Erityisesti nuorten hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen panostaminen voi vähentää eriarvoisuutta ja tukea tasa-arvoa. Kuukautistuotteiden maksuttomuus voisi olla yksi keino edistää tätä.

Budjetointia on tarkasteltava kokonaisuutena, ja ensisijaisesti varoja tulee kohdentaa tehokkaasti ja etsiä säästöjä ilman, että palveluiden laatu kärsii. Perustyön resursointi on tärkeää, mutta veronkorotukset eivät saa heikentää kaupungin elinvoimaa tai yritystoiminnan edellytyksiä.

Suomessa on yleisesti kohtuulliset tuloerot ja haluan pitää tästä kiinni, niitä ei tule tieten tahtoen kasvattaa, sillä eriarvoistuminen johtaa moniin ongelmiin. Kaupungin on tuettava yrittäjyyttä ja työllisyyttä, mutta samalla huolehdittava siitä, ettei eriarvoisuus kasva liikaa. Asuinalueiden moninaisuus ja kohtuuhintainen asuminen ovat tärkeitä tavoitteita. Keskeistä on tasapaino, jossa työnteon ja yrittämisen kannustimet säilyvät, mutta hyvinvointi ja turvallisuus eivät vaarannu liiallisen eriarvoisuuden vuoksi.

Hyvinvointivaltion mekanismit huolehtivat lähtökohtaisesti siitä, että talouskasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tästä perusperiaatteesta haluan pitää kiinni, en halua Suomeen jotain muuta yhteiskuntamallia. Julkisen vallan roolina on luoda reilut ja toimivat puitteet markkinoille ilman tarpeetonta byrokratiaa tai kilpailun vääristämistä.

En osaa ajatella, että sosiaaliturvan varassa eläminen olisi koskaan ns. liian helppo vaihtoehto. Samaan aikaan olen sitä mieltä, että työnteon tulee aina olla kannattavaa. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli, jota suuresti kannatan, perustuu korkeaan työllisyysasteeseen. Ilman sitä, meillä ei ole varaa laajoihin julkisiin palveluihin ja turvaverkkoihin. Tämä on perusasia, joka on syytä ymmärtää. Tuilla eläminen on ratkaisu silloin, kun ei ole työkykyinen tai palkka ei riitä elinkustannusten kattamiseen. Näinkin voi Helsingissä olla, kun asuminen on hyvin kallista. Siksi asumisen kustannuksia tulisikin saada alemmaksi. Myös julkiset palvelut ovat tärkeitä kaikille kaupunkilaisille, niistä tulee myös huolehtia.

Kaupungin on huolehdittava siitä, että palvelut toimivat tehokkaasti ja palvelevat asukkaita. Julkinen omistus voi olla perusteltua kriittisissä palveluissa, kuten vesihuollossa, mutta yksityisen sektorin ja pienyrittäjyyden toimintamahdollisuuksia on myös tuettava. Omistuksen laajuus riippuu palveluiden laadusta ja tehokkuudesta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Päätöksenteon tulee perustua yhteisiin sääntöihin ja arvoihin, jotka takaavat turvallisen ja toimivan kaupungin kaikille. Jokaisen helsinkiläisen on tunnettava olonsa turvatuksi vakaumuksestaan riippumatta, ja kaupungin päätöksenteon on oltava kaikkia asukkaita yhdenvertaisesti palvelevaa.

Sukupuolen moninaisuus on fakta, joka täytyy palveluissa huomioida. Kaikkien helsinkiläisten on tunnettava olonsa turvalliseksi ja yhdenvertaiseksi sukupuolestaan riippumatta. Kaupungin palveluiden ja rakenteiden on tuettava kaikkia asukkaita, mutta päätöksenteon keskiössä on oltava palveluiden laatu, saavutettavuus ja asukkaiden hyvinvointi kokonaisuutena.

Lapsen kasvatuksessa tärkeintä on rakkaus, turvallisuus, rajojen asettaminen ja terve kasvuympäristö. Auktoriteettien terve kunnioittaminen on toki varmaan osa kasvatusta, mutta kriittinen ajattelu, empatia, toisten kunnioittaminen ja moninaisuuden ymmärtäminen sekä itsenäinen ajattelu ovat vähintään yhtä tärkeitä arvoja lapsen kehityksen kannalta.

Tässä Suomella on vain voitettavaa. Suomalaiset yritykset kehittävät vihreään siirtymään liittyviä korkean osaamisen vientituotteita maailmalle ja me kaikki hyödymme siitä. Kunnianhimo omissa ilmastotoimissa tuo uskottavuuden tälle työlle. Helsingin ympäristöystävällisyyden on oltava keskeinen tavoite, ja lähiluonnon suojelu sekä kestävät ratkaisut ovat tärkeitä kaupungin kehittämisessä. Ympäristötoimien tulee olla myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä.

Pienen maan etu on se, että meillä on maailmassa kansainvälinen järjestelmä, joka perustuu yhteisiin pelisääntöihin (sääntöperustaisuus) ja järjestöihin, joissa asioista sovitaan. Tällaisessa järjestelmässä tavoitellaan hyvää maailmaa myös muille kuin itselle. On tietenkin niin, että valtionjohtajien tehtävä on turvata omien kansalaistensa etuja, mutta selkävoittojen tavoittelu ei ole järkevä linja eikä se itseasiassa pienelle Suomelle ole edes mahdollinen strategia. Näemme parhaillaan mitä täydellinen oman maan ja oman edun tavoittelu kv-politiikassa tarkoittaa. Trump ja Putinin tarjoama maailmanjärjestys ei ole sitä mitä itse haluan ja pidän järkevänä.

Nämä asiat eivät ole mitenkään vastakkaisia. Teknologialla ratkaistaan ilmasto- ja ympäristöongelmia. Nämä ratkaisut (innovaatiot) kehitetään yrityksissä, yritysten työntekijät tekevät ne, innovaatiot kaupallistetaan ja myydään maailmalle. Suomessa ilmasto- ja ympäristöteknologiaosaaminen on maailman huippuluokkaa, otetaan siitä kaikki ilo irti.

Demokraattisessa oikeusvaltiossa johtajat noudattavat yhdessä laadittuja sääntöjä ja normeja. Ne on luotu vallan väärinkäyttöä ehkäisemään ja suojelemaan kansalaisia. Joskus tällainen päätöksenteko vaikuttaa hitaalta, mutta se on niin tärkeä fundamentti demokratiassa, että itse en ole valmis antamaan siitä yhtään periksi. Jälleen kerran näemme USA:ssa mitä se tarkoittaa, kun johtajaa ei kiinnosta noudattaa sovittuja pelisääntöjä. Emme me halua sellaista.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kaupungistuminen on megatrendi joka tapahtuu. Kaupungistuminen tuo mukanaan taloudellista kasvua ja tehokkaampia palveluita. Helsingin kehittämisessä on varmistettava, että asuinalueet pysyvät monimuotoisina, lähiluontoa suojellaan ja kaupunginosia kehitetään paikalliskulttuuria kunnioittaen.